Puutarhan kevät

Kylläpä kevätsäät nyt hellivät meitä! Tänään meidän pikkumies täytti kolme vuotta! Sen kummempia juhlia ei vietetty, koska lapsilla oli jo aiemmin yhteiset juhlat, mutta kivalla eväsretkellä kävimme aamulla metsässä.

Ruoho on saanut ihanan vihreän värin ja kasvit kasvavat aivan silmissä. Tuleva kesä on toinen täällä uudessa kodissa ja viime kesänä ehdimme istutella jos jonkinlaisia kasveja pihaan. Lähes kaikki puut, pensaat ja perennat ovat peräisin sukulaisiltamme.

Tillipioni kasvaa kamalaa vauhtia ja samoin päivänlilja ja varjolilja ovat jo hyvässä mitassa. Tillipioni on sen verran matala, että on nyt jo aikalailla maksimipituudessaan, joten se saa jäädä paikalleen, vaikka moni viime kesänä varoitteli meidän seinänvierustalla olevista kasveista. Korkeat liljat siirrämme jossakin vaiheessa muualle, kunhan keksimme niille muun paikan.

Juhannusruusu kukki jo viime kesänä kauniisti, mutta vieressä oleva suviruusu ei vielä montaa kukkaa suostunut antamaan. Näitä ruusupensaitahan jänis oli käynyt talvella jyrsimässä, joten katsotaan, miten ruusut siihen reagoivat.

Syreeneissä on jo lupaavat silmut. Niitä meillä on talon molemmin puolin sekä violettina että valkoisena. Nämä siirrettiin myös meidän pihaan viime keväänä ja hienot lehdet niihin tuli viime kesänä, mutta ei kukkia. Onko kenelläkään antaa hyvää arviota, miten monta kesää mahdollisia kukkia saa odottaa? Välillä Aika usein sitä toivoisi, että pihassa olisi edes muutama korkea puu tai pensas valmiina suojaa antamassa, eikä kaikkea tarvitsisi kasvattaa alusta asti itse, mutta näillä mennään. :)



AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

 

Vanha pöytä

Miehen kotoa löytyi vanha pöytä, joka oli aika huonossa kunnossa. Kaiken 
lisäksi pöydän kanteen oli kiinnitetty joku muovi ja pöytä oli sininen. 
Tätini kunnosti sen entisöintipiirissä, ja nyt se on maalausta vaille valmis. 
Tarkoitus on maalata pöytä pellavaöljymaalilla valkoiseksi. Laatikkoon 
pitäisi myös hankkia joku kaunis posliininuppi. Otin pöydästä kuvan joskus 
vuosi sitten ennen kunnostusta, mutta tunnin kuvaa etsittyäni luovutin. 
Lisäilen sen tänne, jos se tulee joskus vastaan tuolta arkiston kätköistä. :)

Saimme viimein aikaiseksi myydä modernin Klippan-sohvamme, 

josta olemme jo kauan halunneet päästä eroon. Laitoin pöydän nyt

sohvan paikalle ikkunan alle. Ja niin kuin kuvista näkyy, en osaa kuvata 
ikkunaa vasten. :P Uudessa talossa voin kuvitella valkoiseksi maalatun 
pöydän kuistillemme yhdessä vanhan tuolin kanssa. Pöydällä olisi 
pitsiliina ja sen päällä maljakossa kaunis kimppu luonnonkukkia. :)

Tässäpä vielä miehen ottamia kuvia talosta sen jälkeen, kun 

ikkunoiden suojamuovit oli otettu pois. En malta odottaa, että saamme 
vielä vuorilaudat ja nurkkakotelot paikoilleen, pariovista puhumattakaan!

Tervetuloa jälleen uudet lukijat ja
iloista viikonloppua jokaiselle!

Punamultamaalia pintaan

Talomme ulkoasu on aikalailla uudistunut! Mies keitti viime viikolla 
135 litraa italianpunaista punamultamaalia, ja viikonloppuna ahersimme taloa 
maalaten. Maalausapuna olivat molemmat isovanhemmat sekä kaksi tätiäni, 
joten homma sujui tosi joutuisaan. Joku ehti aina sopivasti myös juosta 
lasten perässä. :) Maalaaminen oli kyllä yllättävän mukavaa puuhaa! 

Perjantaina oli hyvä sää, kun oli pilvistä, mutta lauantain auringonpaiste 

toi vähän haastetta maalaamiseen. Punamultamaalilla kun ei saisi 

maalata ollenkaan suorassa auringonpaisteessa. Välillä piti odotella 

useita tunteja auringon siirtymistä, että saatiin seuraava seinä varjoon.

 Jos jättää nuo repsottavat ikkunamuovit sekä kuvien surkeahkon laadun 
huomiotta, niin hienolta näyttää! Seuraavaksi mies tekeekin ikkunoihin 
vuorilaudat sekä hirsinurkkien nurkkakotelot, jotka maalataan valkoisiksi.
 Sitten ei puutu enää kuin ulko-ovi sekä portaat, niin talo on ulkoa valmis. :)