Talo Ahonlaidalla: elokuuta 2012

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Serkkutyttö

Heti aluksi muistutus! Vielä on pari päivää aikaa osallistua arvontaan! :)

Pojalle syntyi pari viikkoa sitten ensimmäinen serkku, pieni tyttö. Olimme viikonloppuna katsomassa tätä miehen veljen ja hänen vaimonsa suloista vauvaa. Tyttö nukkui lähes koko vierailumme ajan. Lopussa pikkuneiti alkoi vähän raotella silmiään ja ehdimme onneksi näkemään hänet hereilläkin. Ei sitä meinaa muistaa, että vastasyntyneet ovat noin kovin pieniä. Poikakin taisi aluksi luulla vauvaa nukeksi, mutta kävi hän sitten uutta ystäväänsä vähän silittelemässä ja totesi, että "vauva". Vuoden päästä serkkutytöstä on varmasti jo kovasti leikkiseuraa.

Samalla reissulla kävimme miehen kanssa pitkästä aikaa elokuvissa ja kaupungilla iltapalalla. Poika oli sen aikaa siskojeni hoivissa. Mukavasti oli ilta mennyt tätien kanssa, vaikka nykyään näemme vähän harvemmin pitkän välimatkan takia. Pojasta on kasvanut kyllä tosi reipas tapaus!



Viime viikolla virkkasin pojalle vaaleansinisestä ontelokuteesta lelukorin Kauhavan kangasaitan ohjeella. Nyt on pehmoleluille oma paikkansa. Noita koreja on kyllä tosi näppärä virkata, vaikka niska menee kyllä aivan jumiin. Mutta mitä pienistä! ;) Koreja voisi tehdä useamman eri kokoisen eri tarkoitukseen. Harmi vain, että tiedän täältä päin vain yhden kudetta myyvän liikkeen ja siellä se ei todellakaan ole kovin edullista. Tulee tuommoiselle isommalle korille aika paljon hintaa. 

Mies lähti tänään työmatkalle ja me pojan kanssa suuntaamme huomenissa mummun ja papan täysihoitolaan. Mies tulee sinne myös viikonlopun viettoon reissunsa jälkeen. 

Oikein ihanaa viikonloppua myös sinulle!

keskiviikko 22. elokuuta 2012

meandi

Ystäväni piti me&i-kutsut ja oli ihana päästä pitkästä aikaa viettämään iltaa naisporukalla ilman poikaa. Me&I:n vaatteethan ovat tosi värikkäitä, joten läheskään kaikkia kuoseja en kelpuuta pojan vaatekaappiin. Turkoosi taitaa olla ainut räikeämpi väri, josta pidän. No, joka tapauksessa tällä kertaa löytyi muutama aivan ihana tuote. Hyvä niin! Pojan vaatevalikoima kaipasikin taas uutta, kun koko ajan jää vaatteita pieneksi. 

Kilpparipaita on muuten niin täydellisen värinen meidän pojalle, 
että punainen resori ei haittaa.


Siilipaidan olisin ottanut kilpparipaidan sijasta, mutta valitettavasti 
poikien paita oli oranssi.


Tyttöjen tunikamallinen paita olisi ollut värien puolesta juuri sopiva, 
mutta en viitsinyt sitä pojalle ottaa. :)


 Sitten oli näitä ylisöpöjä bodeja, joista suurin koko menee vielä hyvin meidän pojalle. Pakko oli tämä siili-ihanuus saada. Jälleen oranssit resorit annettakoon anteeksi.


Nallebody jäi nyt ostamatta, kun sopisi ehkä paremmin vähän pienemmälle pojalle, 
mutta ihastutti kyllä.
 

Tämän siili-kokohaalarin olisin varmasti myös ottanut pienemmälle pojalle, mutta meidän taaperolla en tuollaista osaisi enää käyttää muuta kuin välihaalarina ulkoillessa ja siihen tarkoitukseen on jo muita asuja.


Ostoskoriin päätyivät siis kilpparipaita ja siilibody, molemmat koossa 86/92.

Löysitkö sinä meandin uudesta mallistosta suosikkisi?

perjantai 17. elokuuta 2012

Nukkumatti

Poika on nukkunut lähes koko ikänsä yöt äidin kainalossa. Oma sänky sai kamalat itkut aikaan, ja äidin vieressä oli niin ihanan turvallista nukkua. Pari kuukautta sitten kokeilimme taas kerran, josko oma pinnasänky jo kelpaisi ja niinpä vain poika tyytyi hetken huudettuaan nukkumaan hienosti koko yön omassa sängyssä. Yöt ovat omaan sänkyyn siirtymisen jälkeen  parantuneet huomattavasti, vaikka edelleen heräillään muutaman kerran yössä. Useinmiten uni onneksi jatkuu tutinlaitolla ja vesihörpyllä.

Nukutussessiot meillä kestävät keskimäärin tunnin. Vähän olisi parantamisen varaa. Minä makaan puolen metrin päässä meidän parisängyssä selkä poikaan päin ja leikin nukkuvaa, vaikka oikeasti luen kirjaa. Poika heittää tuttia koko ajan maahan ja kun kysyn, että missä tutti on, niin poika vastaa ihmeissään: "ei oo". Sitten kun nostan tutin sängyn alta, niin poika nauraa innoissaan, kun kadonnut tutti löytyi. Voitte arvata, miten hermoja raastavaa on hypätä koko ajan sängystä etsimään tuttia tai unileluja ja laittamaan poikaa takaisin makuuasentoon. Monesti tuntuu, ettei ole mitään väliä, onko poika yliväsynyt vai ei vielä liian väsynyt. Uni ei tahdo kummassakaan tapauksessa tulla kovin nopeasti. Mutta parempaan suuntaan on kuitenkin menty ja tahdon uskoa siihen, että vielä joku päivä poika nukahtaa nopeammin ja helpommin.


Monet puolitoistavuotiaat kai nukkuvat jo taaperosängyissä, mutta me emme ole sellaista vielä ajatelleet hankkia. Pinnasänky kun on ollut niin vähällä käytöllä, että poika voi hyvin nukkua siellä vielä jonkin aikaa. Toisen laidan voisi jossakin vaiheessa ottaa pois ja kehitellä siihen jonkun pienen laitasysteemin, johon jättäisi aukon niin, että poika pääsee itse pois. Mutta tässä vaiheessa on vain hyvä asia, ettei poika pääse sängystään karkailemaan. Se tuosta nukutuksesta vielä puuttuisi, että tutin ja unilelujen lisäksi myös poikaa saisi vähän väliä etsiä sängyn ulkopuolelta!



Pojan muumilakanat olen ommellut minun ja siskoni huoneessa aikoinaan olleista verhoista. Kangas on peräisin jostakin 1990-luvun alusta. Siinä on minusta ihanan hempeät värit ja hellyyttäviä muumihahmojen halauskuvia.

Aurinkoista viikonloppua kaikille täällä vieraileville!
 

tiistai 14. elokuuta 2012

Arvonta

Tervetuloa kaikille uusille lukijoille! 
Tosi mukavaa myös, kun olette jättäneet kommenttia. 
Kommentit ovat aina iloinen yllätys! :)

Nyt olisi blogini ensimmäisen arvonnan aika!
Arvontapalkintona on 
Riviera Maisonin ihana vaaleanpunainen kynttilä 
ja lautasliinoja 
sekä Lyhtytalon kaunis koristesydän.

 
 

Yhden arvan saat kommentoimalla tähän postaukseen. 

Kaksi arpaa saat kommentoimalla 
sekä olemalla lukijani tai liittymällä lukijaksi.

Kolme arpaa saat kommentoimalla, olemalla lukija/liittymällä lukijaksi
sekä linkittämällä arvonnan omaan blogiisi.

Linkittäessäsi voit käyttää yhtä palkintokuvista.

Laitathan kommenttiisi, monellako arvalla olet mukana!

Anonyymit, muistakaahan laittaa nimimerkki!

Arvontaan voi osallistua 31.8.2012 klo 00.00 saakka.


Onnea arvontaan! :)

tiistai 7. elokuuta 2012

Muutoksia suunnitelmiin

Aina ei kaikki mene niin kuin on suunniteltu ja silloin on vain osattava ottaa uusi suunta. Pitkän pohdinnan tuloksena päätimme, että emme alakaan kunnostamaan ostamastamme vanhasta hirsitalosta meille kotia, vaan teemme vastaavan uuden talon. Vanhan talon purkamisen edetessä hirret ovat osoittautuneet todella huonokuntoisiksi. Osa hirsistä on aivan lahoja ja osaa ovat tupajumit päässeet vahingoittamaan. Lähes kolmasosa hirsistä täytyisi vaihtaa eli meidän olisi etsittävä yli 500 metriä vanhaa hyväkuntoista korvaushirttä. Toki tiesimme talon ostaessamme, että ainakin alimmat hirret täytyy vaihtaa, mutta näin laajat vauriot tulivat yllätyksenä. Näiden yllätysten takia vanhan talon kunnostamisessa olisi niin kova työ ja se veisi niin paljon aikaa, että emme valitettavasti pysty siihen hommaan ryhtymään. 




Laitetaan nyt yksi kauniinpikin kuva. Talon seinustalla kasvaa hieno tillipioni.


  Suunnitteilla on nyt sitten ulkoa vanhan talomme näköinen, hieman lyhyempi,  hirsitalo uudesta käsinveistetystä puusta. Vanhan talon toki puramme loppuun ja siitä saamme muun muassa hienot perustuskivet ja osan lattialankuista uuteen taloon. Vanhan talon hyväkuntoisista hirsistä rakennamme ulkorakennuksen. Haikein mielin jätän hyvästit vanhan talon tunnelmalle ja haavailemilleni vanhan tyylisille tapeteille. Uuden talon komeita hirsiseiniä emme halua piilottaa tapetin alle. Toivottavasti saamme luotua uuteen taloomme edes ripauksen vanhan pohjalaistalon tunnelmaa.

Tällä hetkellä suunnittelemme uuden talon pohjapiirustuksia yhdessä rakennusfirman kanssa. Meillä olikin pohjaratkaisuista aika selvä kuva, joten sisäpiirustuksissa ei kovin kauaa mene. Julkisivupiirustuksia täytyy hioa vähän kauemmin. Hirret veistetään ensi talvena. Rakennusluvissa ja muissa paperihommissa taitaa mennä sen verran aikaa, että perustusten teko jää luultaasti ensi keväälle. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin hirsikehikon pystytyksen vuoro on sitten kesällä, luultavasti heinäkuussa. 

Tonttikaupat tehtiin reilu kuukausi sitten. Täytyykin laittaa tontista kuvia heti, kun sellaisia käyn räpsimässä. Ihanaa, kun asiat etenevät ja selkiytyvät, vaikkakin vähän eri tavalla, kuin olimme suunnitelleet. Olo on kuitenkin huojentunut, koska olemme joka tapauksessa jo vähän lähempänä omaa kotia. :)

  

torstai 2. elokuuta 2012

Makuuhuone

On jo elokuu! Kylläpä aika rientää. Laitanpas taas välillä tänne vähän sisustuskuvia, tällä kertaa makuuhuoneestamme. Ripustin tässä kesällä äitini aikoinaan tekemät lakanat verhoiksi ja mielestäni ne sopivat aivan passelisti. Verhoissa on kauniit pitsivirkkaukset ja kirjailut.

 

 Meidän parisänkyyn olisi mukava saada jonkinlainen vanhan tyylinen pääty. Jotakin olen jo suunnitellutkin, mutta saa nähdä, milloin pääsen ajatuksista tekoihin. Sängynpeitto saisi olla paljon pitsisempi ja röyhelöisempi. Pienen romanttisen säväyksen tuo löytämäni virkattu peitto sekä äitini tekemät pitsityynynliinat. Yöpöydillä olevat jalkalamput ovat olleet paikoillaan vasta muutaman viikon. Lampunvarjostimet löysin syksyllä ja jalat pitkän etsinnän tuloksena kesän alennusmyynneistä. Tykkään!

 




Antiikkiliikkeestä ostettu kehto jää luultavasti puun väriseksi. Aiemmin ajattelin maalata sen valkoiseksi, mutta pikku hiljaa olen tykästynyt tuohon puun väriin. Jotenkin se täytyisi kuitenkin käsitellä, koska nyt siitä saattaa jäädä tikkuja sormiin. Kehtoon kun vielä saisi pienen käärön tuhisemaan, niin ai että! 


Muuten en sinistä käytä sisustuksessa, mutta pojan jutuissa vaaleansininen on kiva. Pojalle virkkaamaani päiväpeittoa olen täällä kuvannut ennenkin. Pojan vauva-aikana hoitopöydän virkaa toimitti aikoinaan ostettu valkoinen lipasto. Ei miellytä enää silmää, mutta on tehnyt hyvin tehtävänsä. Pojan vaatteita säilytän edelleen lipaston laatikoissa. Pentikin pupun löysin alennusmyynneistä. 

 

Elokuu tuokoon tullessaan ihania aurinkoisia päiviä ja 
tunnelmallisia pimeneviä iltoja!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...