Talo Ahonlaidalla

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Keskikesän kukkijat

Eilen satoi viimein oikein kunnolla. Tämä oli ensimmäinen kunnon sade sitten huhtikuun ja  tuli kyllä tarpeeseen! Juhannusruusu ja suviruusu ovat kukkineet jo kaksi viikkoa. Viimeiset nuput aukesivat juuri. Maltoin napata pari kukkaa maljakkoonkin, vaikka ne lakastuivat siinä yhdessä yössä.




 Pihalla ruusuja ja muita kukkia on ollut haastava kuvata, kun lähes joka päivä on tuullut niin kovasti. Välillä olenkin rientänyt kuvaamaan niitä iltaisin, kun tuuli on tyyntynyt.





Näiden juhannus- ja suviruusukuvien myötä haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille


OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA! <3

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Kuulumisia

Niin on taas aika rientänyt, ettei ole muka tänne blogiinkaan ehtinyt mitään päIvitellä. Päivät menevät työntouhussa ruokaa laittaen ja lapsia paimentaen ja illalla olisi vaikka mitä tehtävää. Pitkään haaveissa olleen aktiivisuusrannekkeen saatuani olen innostunut kovasti youtuben jumppavideoista ja niiden mukana tekisi mieli treenailla harva se päivä, kunhan vain ehtisi. Minä en ikinä jaksaisi nähdä sitä vaivaa, että lähtisin yleiselle kuntosalille tai jumppaan, sillä automatkojen kanssa koko hommaan menisi niin kauan aikaa. Kotona on kuitenkin hauska ja nopea treenata ja voi kokeilla vähän haastavampiakin tanssikuvioita, kun ei ole yleisöä. Oma perhe tosin välillä naureskelee äidin hassuille liikkeeille, mutta se ilo heille suotakoon. :D 

Paljon muutakin kivaa ja vähemmän kivaa tekemistä olisi iltaisin, kuten läjä hyviä kirjoja odottamassa lukijaansa. Kotia olisi myös puunattava yhtenään, jos haluaisi sen näyttävän kodikkaalta ja siistiltä. No, voi kai sekin olla omalla tavallaan kodikasta, kun lelut ja tavarat ovat hujan hajan ja vähän siellä sun täällä. Ja sitten on vielä ne rikkaruohot puutarhassa ja kasvimaalla! Työ ei tosiaan tekevältä lopu! Jospa viikonlopun aikana saisin edes osan rikkaruohoista kuriin ja luettua jo hyvässä vauhdissa olevan kirjan loppuun.




Ebba Masalinin Potaatti-opetustaulu pääsi ensimmäistä kertaa seinälle. Tämä on hankittu oman ala-asteeni huutokaupasta.



Kävimme yhtenä sunnuntaina Maijan Wanhassa Navetassa Ylistarossa. Sieltä löytyy jos jonkinmoista pienempää ja isompaa aarretta. Tällä kertaa mukaan lähti pieniä suloisia Arabian kukkalautasia, nättejä aterimia, pieniä leivosvuokia sekä sievä maljakko.




Meidän kaikkien iloksi voin kertoa, että meidän raksa etenee taas hieman! Mies alkoi alkuviikosta maalata tuvan ikkunalistoja. Nyt maalataan toista kerrosta ja toivon, että kolme maalikerrosta riittää, jolloin homma olisi valmis maanantaina. Lopputuloksesta varmasti tulossa kuvia, kunhan saadaan homma valmiiksi! :)

ILOISTA VIIKONLOPPUA!

 

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Virkattu mekko

Nyt on pari päivää ollut yhtä viileää kuin viime kesänä konsanaan! Tuulikin on niin kova, että en ole saanut otettua kunnollisia kuvia juuri kukintansa aloittavista juhannusruususta ja suviruususta. Toivotaan, että tuuli pian laantuu, jotta saan kuvata noita ihanuuksia!

Olen aiemminkin kuvannut tänne vanhoja mekkojani, joita tätini ovat minulle virkanneet ollessani pieni. Äitini on säilyttänyt mekot tallessa kaikki nämä vuodet, ja oma tyttöni on saanut käyttää niitä monena kesänä. Vielä olisi tämä yksi ihana mekko, joka on nyt tytölle juuri sopiva! 




Miehen tekemä naulakko on vielä maalaamatta ja tuskin sitä maalataankaan ennen kuin ikkunoihin ja oviin saadaan listat ja kuisti saadaan muuten maalattua. Instagramin puolella sainkin naulakolle hyviä väriehdotuksia. Vaaleanharmaata on kuistin lattiassa, joten se voisi olla yksi vaihtoehto. Yksi ehdotus oli tuo paneeliseinän vanha vihreä tai vaihtoehtoisesti sama maali astetta tummempana. Tätä jäädään miettimään.

Tytön kanssa kävimme poimimassa tämän kesän ensimmäisen kesäkukkakimpun hiekkatien varrelta. Niin ihana tämä aika, kun luonnon omasta kukkakaupasta voi hakea mielin määrin kauniita kimppuja maljakkoon.




Saa nähdä, saadaanko sitä sadetta tälläkään viikolla!


ILOA PÄIVIISI!

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Kesäkuun ensimmäinen

Täällä on viikon loma vietetty ja kesäkuu tehdään taas töitä ennen oikeaa kesälomaa. Eskarilaisen kauan odotettu kesäloma alkoi tänään. Hän on tykännyt eskarista kovasti, mutta aamuherätykset ovat olleet yhtä tuskaa varhaisesta nukkumaanmenosta huolimatta. Nyt hän saa onneksi nukkua koko kesän ihan rauhassa ilman kiirettä herätä.

Olen iloinnut siitä, että saimme tänä kesänä yhden kauniin violetin syreeninkukan, joka tuoksuu huumaavalta, kun tarpeeksi läheltä nuuhkii.

 

Ihastuttavat keltapäivänliljat aukesivat myös eilen.



Nautin niin paljon, kun pihalta löytyy ihania kukkia poimittavaksi sisälle maljakkoon. Lemmikkien lisäksi syreenien juurella kasvaa kauniita tummemman sinisiä nurmitädykkeitä, joista tein pienen kimpun kirpparilta löytämääni kermakkoon. Ojan varretkin alkavat jo täyttyä kesäkukista, joten sieltäkin saa pian poimittua kaunistusta maljakkoon.



 Loppuun vielä hauska kuva, jonka otimme muutama viikko sitten Törnävän kartanon mailla. Tämän kuvan vitsi on siinä, että vähän samanlainen kuva on otettu kolme vuotta sitten pikkuveljen ollessa parin kuukauden ikäinen. Silloin meillä tosin oli oikein kameran jalusta mukana ja olimme vartavasten hienoja potretteja ottamassa, ja nyt taas napattiin nopsasti pari kuvaa ohimennen. Kyllä meillä oli naurussa pitelemistä, kun muistelimme kolmen vuoden takaista samalla penkillä otettua kuvaa ja pikkuveli kapusi käskemättä samalla tavalla isompien syliin makaamaan. <3


Tässäpä vielä se alkuperäinen kuva. Kolme vuotta on kulunut tosi nopeasti. :)



Toivottavasti lämpöä ja auringonpaistetta riittää vielä kesäkuullekin!


IHANAA KESÄKUUTA SINULLE!


keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Keskiviikon terveiset

Minulla ja kahdella nuorimmaisella alkoi reilun viikon loma. Olen varannut aika monelle päivällä lasten lääkäreitä, neuvoloita sun muita pakollisia menoja, joita on hankala yhdistää töiden kanssa. Tarkoitus olisi kuitenkin ehtiä tekemään myös monenmoista mukavaa tämän ylimääräisen loman aikana, eikä pelkkiä tylsiä lääkärikäyntejä. 

Tämä on nyt se aika vuodesta, kun postaukset täyttyvät kukkakuvista ja minkäs sille voi! Puutarhassa tapahtuu lähes päivittäin jotakin uutta, vaikka itse ei tekisi sen eteen juuri mitään. Syreeni- ja juhannusruusupensaiden juurella kasvaa suloisia mukana siirtyneitä lemmikkejä ja löytyypä sieltä aika monta ahomansikan lehteäkin. Olisihan se ihana syödä ahomansikoita myös omassa pihassa, eikä vain mummulassa. 




Minä en ole koskaan ollut mikään kova kesäkukkien ostelija, vaikka kukista pidänkin. Nytkin ostin vain muutaman punaisen pelargonian ulko-oven viereen. Minulle riittää aivan hyvin nämä meidän puutarhassa kasvavat kaunokaiset sekä ojan reunoilta poimitut kesäkukkakimput. On suuri onni, että meidän monilla sukulaisilla on upeita puutarhoja, joista saa hakea lähes mielin määrin upeita perennoja sekä pensaiden ja puiden taimia. Tulppaanin ja krookuksen sipuleita minun täytyy kyllä syksyllä käydä ostamassa, sillä niin ihania kuvia olen niistä saanut ihastella muiden blogeista ja instagram-tileiltä.

Viime keväänä siirsimme molemmin puolin taloa yli kymmenen syreeniä, sekä valkoisia että violetteja. Nyt näyttäisi siltä, että saamme tänä kesänä yhden kauniin violetin syreeninkukan! Se on suuri ilon aihe! Myös juhannusruusussa on jo useita lupaavia nuppuja. En voi lakata ihmettelemästä, miten upea on seurata oman puutarhan kukkien, puiden ja pensaiden kasvamista.



Laitettiinhan me muuten viikonloppuna pieni kasvimaakin tuonne pihalle! Viime vuoden kasvimaa tuotti satoa muutaman porkkanan, herneen ja perunan verran. Kesäkurpitsa ei tuottanut minkäänlaista hedelmää, eikä edes salaatti. Silloin kasvimaan pohja oli todella savinen ja kuiva. Nyt teimme kasvimaan vähän multaisempaan paikkaan, ja toivottavasti yhdestä perunanvarresta löytyy tänä vuonna edes vähän enemmän kuin yksi syömäkelpoisen kokoinen peruna. Perunan lisäksi kylvimme porkkanaa, hernettä ja tilliä. Suuremmat kasvimaasuunnitelmat saavat odottaa tuleviin vuosiin.




Tällainen puutarha- ja kasvimaakatsaus tällä kertaa! 


ILOISTA VIIKONJATKOA!

 

lauantai 19. toukokuuta 2018

Lasten herkkuja ja puutarhan kukkijoita

Meillä tehdään aika usein pirtelöä, johon laitan mansikoita, banaania, maustamatonta jogurttia sekä maitoa. Joku ehkä sanoo tätä smoothieksi, mutta meillä se on pirtelö. Banaanin ansiosta pirtelöön ei tarvitse lisätä lainkaan sokeria, mikä on hyvä juttu, koska sokeria tulee ihan tarpeeksi muualta. No, meillä osa lapsista ei jostakin kumman syystä suostu tätä herkkua kuitenkaan juomaan. Mutta ihme kyllä, kun tuon saman seoksen pistää jäätelömuotteihin ja pakkaseen, niin se kummasti alkaakin maistua kaikille!

Mainittakoon, että tämä nirsoilija on kaiken lisäksi meidän eskarilainen, joka tietää tasan tarkkaan, että ainekset ovat täysin samat, mutta silti vain pirtelö ei maistu, mutta jäätelö maistuu. Niinpä meillä jäädytellään pirtelöä aika usein ja näitä terveysjäätelöiksi tituleerattuja herkkuja lapset syövät kesät talvet. Omasta mielestäni pirtelö on parempaa sellaisenaan, kuin jäädytettynä, mutta makunsa kullakin. Ja miksi tehdä asioista vaikeaa? Jos kerran jäätelömuodossa terveellinen pirtelö maistuu lapsille, niin antaa mennä vaan, vaikka sitten aamu- tai iltapalaksi.




 Monesti lisään sekaan vielä lapsilta salaa pienen määrän puolukoita tai karpaloita, joita lapset eivät muuten mielellään söisi. Tässä muodossa vieraammatkin marjat menevät läpi, kunhan päämakuina ovat tutut banaani ja mansikka. Lapset rakastavat värikkäitä jäätelömuottien tikkuja, mutta nyt halusin hivellä omia silmiäni ja laitoin muutamaan jäätelöön nätit kierrätetyt puiset tikut. Heti tuli lapsilta sanomista, kun ei ollutkaan sitä ihanan räikeää pinkkiä ja oranssia tikkua, ja joltakulta meinasi jäädä jopa jäätelö syömättä tylsän puisen tikun takia. Kyllä se on välillä pienestä kiinni! :D




 

Puutarhassa kukat kasvavat vauhdilla ja osa kukkii jo ihanasti. Tillipionissa on jo paljon kukkia auki ja jouduimme laittamaan sille tuet, kun pitkät varret alkoivat jo mennä maata myöten. Tillipioni on kaunis kukka, mutta kukinta kesti ainakin viime vuonna hyvin lyhyen ajan ja terälehdet varisevat helposti tuulen tuiverruksessa. Nämä kuvat otin eilen ennen tukien laittoa.


Myös yhdessä tuomessa on nyt pari ihanaa kukkaa! Se on jo paljon se, näin toisena kesänä. Alla olevien kukkien nimiä en edes muista. Saa vinkata, jos joku tunnistaa!





AURINKOISIA PÄIVIÄ SINULLE!



tiistai 15. toukokuuta 2018

Äitienpäivän tunnelmia


Äitienpäivän sää oli mitä ihanin. Kävimme miehen äidin kanssa syömässä ja loppu päivä kului rauhallisissa tunnelmissa mummulassa. Lapset polskivat pienessä altaassa ja itse viihdyin varjossa lueskellen. Mies nappasi taas kotiin lähtiessä mukaan pari puun tainta, joten taas saimme pihaamme lisää kasvistoa.


Äitienpäivän aamuna saimme otettua minusta ja lapsista muutaman kuvan. Tämä kännykällä otettu kuva oli melko suloinen. Kameralla otetut kuvat eivät oikein onnistuneet. Mutta onpa ihana, että tästä äitienpäivästä jäi näin ihana kuva minusta ja kullanmuruista muistoksi. Niin rakkaita ja suloisia nämä pikkuiset ovat ja kasvavat aivan liian nopeasti! <3



Lauantaina leivoin mansikkakermakakun, sillä saimme silloin vieraita kylään. Kakun rippeet söimme sitten äitienpäivän aamuna. Kakku oli todella herkullinen, mutta hieman nopeasti kyhätty. Ostinkin tänään vähän paremmat välineet ja tyllat tulevaisuutta varten. Jospa jaksaisin ruveta harjoittelemaan kunnolla tuota kermanpursotusta. Minusta vain kakussa tärkeintä on maku, joten en ole oikein jaksanut perehtyä näihin pursotustekniikoihin. Mutta ehkäpä nyt saan siihenkin inspiraation! Ihanat ruusut sain ystävältä, joka vieraili meillä viime viikolla lapsiensa kanssa. :)

Huomenna pitäisi olla vielä lämpöisempää kuin tänään! Yritetään nauttia, vaikka itse hakeudun näillä säillä mieluummin varjoon. Meillä se tarkoittaa lähinnä sisätiloja, sillä pihassamme ei ole vielä mitään viihtyisää ja  varjoisaa oleskelupaikkaa, jossa voisi viettää aikaa suojassa auringon paahteelta. Iltapäivisin olemme lasten kanssa kantaneet peiton, kirjoja ja frisbeet talon taakse, koska siellä on suuri talon langettama varjo. Katsotaan, minkälaisen ratkaisun keksimme tähän ongelmaan. Jopa jonkinlainen paviljonki on käynyt mielessä. Näin vanhemmiten en enää nauti samalla tavalla auringosta ja välttelen palamista kuin ruttoa. Mutta ovathan nämä lämpimät säät silti aivan ihania, jos vertaa esim. viime kesän kylmiin säihin!


IHANIA KESÄPÄIVIÄ!





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...