Talo Ahonlaidalla: Meidän talo

perjantai 11. toukokuuta 2012

Meidän talo

Olemme haaveilleet omasta talosta jo useamman vuoden ajan.  Seurustelumme alku aikoina mieheni järkytti minua kertoessaan, että hän haluaa ehdottomasti rakentaa hirsitalon. Minun ainut kuvani hirsitalosta oli puun värinen pyöröhirsinen kesämökki, enkä ollut todellakaan haaveillut asuvani sellaisessa. Useamman kerran asiasta väännettyämme hyväksyin kuitenkin sen tosiasian, että jos tämän miehen haluan, niin hirsitalokin kuuluu pakettiin. Onneksi kuvani hirsitaloista on laajentunut sen jälkeen. :)

Vielä hetki sitten kuvittelimme rakentavamme perinteisen pohjalaistalon näköisen uuden hirsitalon. Finnlamellin Aurinkokartano oli meidän molempien suosikki ja sitä mukaillen olisimmekin talon suunnitelleet.

Finnlamellin Aurinkokartano

Mies oli aina välillä väläyttänyt ajatusta, että jospa ostaisimmekin vanhan hirsitalon kehikon ja siirtäisimme sen tontillemme. Minä en tästäkään heti innostunut, mutta tutustuttuani asiaan, se alkoi tuntua ihan hyvältä vaihtoehdolta. Pian mies löysikin myynnissä olevan vanhan pohjalaistalon, ja ihastuimme siihen ensi näkemältä. Kävimme vielä parin asiantuntijan kanssa sitä katsomassa, eikä siinä kauaa mennyt, kun löimme jo kaupat lukkoon. Olemme nyt siis 1890-luvulla rakennetun talon omistajia! Ja uskokaa tai älkää, mutta maksoimme talosta tasan yhden euron. Tosin kaikki talon ja tontin purku- ja siivouskustannukset jäävät meidän maksettavaksemme, joten kyllähän niitä euroja vähän enemmänkin hupenee.

Meidän "uusi" talo!


Kyllä tässä taitaa useampi vuosi vielä vierähtää ennen kuin pääsemme taloomme asumaan. Ensin talo täytyy purkaa maan tasalle ja ottaa talteen kaikki mahdollinen, minkä voi käyttää uudelleen. Hirret ja perustuskivet tietenkin ja lisäksi ovet, lattialankkuja, kattolautoja, ikkunoita ja muutama pönttöuuni. Sitten hirsikehikko täytyy pystyttää tontillemme ja alkaa varsinainen rakennustyö. 

Mies odottaa rakentamista aika innolla, kun tykkää päästä tekemään käsillään. Minä taas odotan sitä lähinnä kauhulla; se tietää lukuisia yksinäisiä iltoja ja viikonloppuja kotona pojan kanssa. Toki voimme myös ajella miehen seuraksi purkuhommiin ja jatkossa tontille auttelemaan. Käytännössä meidän auttelu voi jäädä aika vähäiseksi, kun aika menee siihen, että minä juoksen pojan perässä ja pidän hänet poissa miehen tieltä ja erossa seinistä törröttävistä nauloista, työkaluista ja muista vaarallisista paikoista. Tästä saimme esimakua eilen, kun kävimme mittailemassa taloa pohjapiirustuksen suunnittelua varten. 

Minä olen myös luonteeltani sellainen, että avaimet käteen -ratkaisu sopisi minulle parhaiten. Saisi valmiin  talon, jonka voisi vain itse sisustaa. En koskaan osaa oikein levätä ja olla rauhassa, jos on joku asia kesken tai tekemättä. Kärsivällisyyttäni tullaan siis todella koettelemaan tällaisessa pitkässä rakennusprojektissa. 

Toiset ovat pitäneet meitä aivan hulluina, toiset taas ovat ihastelleet "uutta" taloamme ja ymmärtävät vanhan talon arvon. Työtä tässä riittää, mutta jos ja kun kaikki sujuu hyvin, niin jonakin kauniina päivänä vielä asumme unelmiemme talossa. Taloprojektia tullaan varmasti seuraamaan blogissani. Ehkä pian laitan jo kuvia purkuhommista, niin näette, missä kunnossa talo on sisältä. 

Ihanaa äitienpäiväviikonloppua kaikille äideille!

14 kommenttia:

  1. Siis omg! Nyt ei yhtään vähemmin voi todeta! Ja hyvällä siis. Kuulostaa todella mielenkiintoiselta projektilta. Talo näyttää hienolta ihan tuollaisenaan, mutta ei tosiaankaan mitenkään asuttavalta. Hurjaa, ei ole joka tyypistä samanlaiseen urakkaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) On tämä kyllä tosi mielenkiintoista ja haastavaa! Vähän erilaista kuin jonkun uuden talopaketin ostaminen. Todella toivon, että meistä on tähän!

      Poista
  2. Siitä tulee varmasti upea ja teidän näköinen! Ja olisihan niitä yksinäisiä iltoja liuta edessä vaikka ostaisitte talopaketinkin, ellette sitten ostaisi sitä ihan ihan valmiina. :) Mutta toki tossa varmaan kestää kauemmin. Onko teillä mitään karkeata ajatusta milloin se olisi valmis? Tyyliin minä vuonna? Meillä meni aika lailla tasan vuosi kauemmin kuin oli suunniteltu. :) Ja budjetti ylittyi kans aika iloisesti. :D Onneksi pankintäti venyi. (Maaperästä löytyi yllätyksiä ja heti perustustentekovaiheessa meni budjetti uusiksi.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niinhän se on, että jos meinaa säästää ja itse tehdä, niin ihan sama, että onko talopaketti vai joku tällainen ratkaisu, noita yksinäisiä iltoja ajatellen siis. Hitaampaa tämä varmaan on, kun ikkunankarmit ja kaikki yritetään ottaa tuosta vanhasta ja niitä pitää kunnostella, eikä voi vain tilata uusia valmiita jostain tehtaalta. Ja kun purkamisenkin pitäisi tapahtua sillä tavalla siististi, kun kaikki mahdolliset listat ja tiilet sun muut pitäisi saada ehjänä mahdollista uutta käyttöä varten. Mä tykkäisin purkaa just silleen ronskisti ja nopeasti hajottamalla :D

      Jos saadaan meidän varattu tontti omistukseemme ajoissa ja kaikki luvat kuntoon ja keritään tehdä perustus, niin olis mahdollista saada hirsikehikko pystyyn ja katto päälle tän vuoden puolella. Tuohon pystytykseen ja katon tekoon otettais palkattua apua. Siinä tapauksessa mun mielestäni ihan realistinen tavoite olisi, että päästäis muuttamaan 2014 jouluksi. Siihenkin on 2,5 vuotta, huh! Tehtäis alakerta valmiiksi ja tehtäis yläkertaa sitten kun jo asutaan. Miehen tavoite on jossain hamassa tulevaisuudessa. Mutta en anna sen masentaa mua, vaan luotan siihen, että pääsen nauttimaan mun kotiäitivuosista myös maalla uudessa talossamme, enkä vain täällä kaupungissa rivarikolmiossa.

      Poista
  3. Onnea! on kyllä melkoinen urakka! Ootte tosi rohkeita - ihailen!!! Mutta kuten Mimmu sanoi, tulee varmasti ihana talo sitten kun on valmis. Meidän porukoiden lähellä on yksi purettu ja siirretty talo ja se on tosi kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos T! Rohkeudesta en tiedä. Luulen, että ei aivan tajuta, mihin ollaan ryhtymässä...Mutta toivottavasti talosta tulee ihana! :)

      Poista
  4. Heiii! Minäkin täällä! Heti käyntinne jälkeen kävin katsastamassa blogin ja laitoin sen nettisuosikkeihin. Ihmettelin kuitenkin, kun uusia postauksia ei tullut ollenkaan. Johtui siitä että olin merkannut suosikiksi vain jonkun maaliskuisen kirjoituksen enkä blogin etusivua. Nyt olikin paljon päivitettävää, kun hoksasin mokan.

    Siis APUA ja WOW! Pieni projekti teillä!! :D Voi jestas sentään!! Mahtava talo, siitä tulee kyllä upea! Mutta on siinä tekemistä, apua!! Enää en kyllä valita meidän (kahdessa päivässä!!) suurelementeistä pystytetyn talon rakentamisvaivoja :D!! Onkohan tässä kirjoituksessa nyt tarpeeksi huutomerkkejä!! :D

    Tuleeko tämä talo sille tontille, mistä silloin meillä puhuttiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun löysit tänne taas Anni! Kyllähän tässä hommaa riittää. Ei ole muutamaan vuoteen tekemisen puutetta! Kyllä mua suoraan sanottuna vähän hirvittää, mutta eiköhän me selvitä! Talo tulee sille tontille, josta oli silloin teillä puhetta. Tulkaahan käymään! :)

      Poista
  5. Eksyin Mimmun blogista tänne ja voi vitsi mikä euron ostos teillä!!! :) KAtselin uusimman postauksen sisäkuvia ja näytti todella hm,suureelliselta ja mahtavalta, mutta niinhän meillä Pohjammaalla pruukaa.
    Ihan pakko kysyy, et missäpäin talo on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun eksyit tänne :) Onhan tuossa talossa kyllä kokoa. Talo on Ylistarossa.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos! Ihastuin siihen kyllä aika ensi näkemältä :)

      Poista
  7. Voi Maria mikä talolöytö, ja ihan meitä lähellä!! :) Ihana ja mielenkiintoinen projekti teillä edessä, jään mielenkiinnolla seuraamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miia! Aikamoinen löytö se kyllä oli. Kiva, kun jäät seuraamaan projektiamme :)

      Poista

Viestisi ilahduttaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...