Talo Ahonlaidalla: Puutarhan ensimmäiset perinnekasvit

torstai 25. toukokuuta 2017

Puutarhan ensimmäiset perinnekasvit

Niin kuin aiemmassa postauksessa kerroin, olimme viime viikonloppuna taimienhaussa kotiseudullani. Keräsimme erilaisia perinnepuiden ja -pensaiden taimia molemmista mummuloistani, tädiltäni sekä vanhempieni luota. Kotiin ajoimme täpötäyden peräkärrylastin kanssa. Mukaan mahtui myös muutama kukantaimi, mutta varsinaiselle kukkienhakureissulle menemme myöhemmin. Talomme on perinnekylässä ja rakennustapaohjeet määräävät rakennusten tyylin lisäksi myös sen, minkälaisia kasveja pihaan saa istuttaa. Kasvien on oltava perinnekasveja, emmekä kyllä muunlaisia puutarhaamme haluaisikaan. Perinteiset kasvit sopivat parhaiten perinteisen talon pihapiiriin. 

Pensaiden, puiden ja muiden kasvien tarkoitus on ainakin meidän tapauksessamme paitsi kaunistaa ympäristöä myös tuoda jonkinlaista näköestettä tieltä pihaan. Myöhemmin piharakennukset auttavat suojaisan pihapiirin muodostamisessa, mutta on tärkeä saada näkösuojaa myös rakennusten välissä olevista pensaista ja puista. Syreeni on näyttävä ja peittävä pensas. Laitoimme violettia ja valkoista pihasyreeniä kunnon rivistöt talon eri puolille. Tuoksuvatukkaa pitäisi vielä jostakin löytää, sillä se antaa hyvän näkösuojan suurine lehtineen.



 Kaunis valkokukkainen pihajasmike pääsi peittämään viemärin tarkastusputkea. 


Vielä pari vuotta sitten värimaailmani oli hyvin rajoittunut; pidin lähinnä vaaleanpunaisesta, valkoisesta ja harmaasta. Silloin ajattelin, että kelpuutan puutarhaani pakollisen vihreän lisäksi vain valko- ja vaaleanpunakukkaisia kasveja. Onneksi olen tuon jälkeen ehtinyt avartaa ajatusmaailmaani, niin kuin talomme sisustuksestakin moni on huomannut. Nyt tykkään väreistä kovasti, ja puutarhassamme saavat kukkia vapaasti ihan kaiken väriset kukat. 

Talon etuseinustalle laitoimme muutaman perinneperennan. Punakukkaisen tillipionin - vai kartanopioniko tämä nyt sitten on - istutimme jo pari viikkoa sitten ja ne ovat venähtäneet hurjasti pituutta. Tillipionin pelastimme monta vuotta sitten purkamamme vanhan pohjalaistalon seinustalta ennen kuin ne olisivat litistyneet talon porakiviä siirtäneen kaivinkoneen alle. Viereen istutimme pari varjo- ja päivänliljaa.




Juhannusruusu ja suviruusu kasvavat rinnatusten talon etunurkassa.


Tien reunustalle laitoimme pihlajarivistön ja toiselle puolelle taloa pari tuomea. Tontin nurkkaan taitaa päätyä vielä yksi koivu ihan ojan reunaan. Tuossa ojassa on kesälläkin vettä, joten olisi toivottavaa, että koivu imisi vedet itseensä.



 Vielä jäi kuvaamatta toinen syreeniryhmä, valamonruusu, orjanruusu sekä dorianvillakko ja lumipalloheisi. Puutarha sai siis kertaheitolla todella ison kasan taimia. Luultavasti teemme pian vielä toisen reissun ja haemme lisää perennoja kukkapenkkiin. Tilasta ei ainakaan ole pulaa, sillä tämänhetkinen nurmikolla oleva osa tontista kattaa vain noin kolmasosan koko tontista. Pihan toista puolta en mielelläni kuvaile, koska se on niin ruma näky lauta- ja hirsikasoineen sekä pressukatoksineen. Katsotaan, jos rohkenisin tässä kesän mittaan laittaa pari kuvaa myös tuosta pihamme ei niin kauniista puolesta.

Piha näyttää taas paljon kotoisammalta, kun sinne saatin muutakin kasvustoa kuin apilat ja päivänkakkarat. Nyt saa sitten ruveta jännittämään, kuinka taimet alkavat kasvaa. Ja eipähän tarvitse miettiä, mitä tekisi lasten kanssa ulkoillessa. Kastelukannulle on nyt käyttöä, ja jopa rikkaruohojen kitkeminen kuulostaa ainakin vielä tässä vaiheessa kevättä hyvin rentouttavalta puuhalta.


Mukavaa viikonloppua!


14 kommenttia:

  1. On tosi mielenkiintoista lukea miten te olette myös alkaneet rakentaa perinnepihaa "tyhjästä". Kasvivalikoima on teillä aika samanlainen kuin meilläkin, vaikka varmasti paikallisia erojakin on. Meillä on pihassa syreeniä, pihlajaa, lumipalloheisi, pioneja... ja lisäksi tänne etelään hyvin sopivia hortensioita, joista lempparini on perinteinen Mustialan hortensia. Suurin ryhmä Pömpelin pihassa ovat kuitenkin hedelmäpuut. Tämä seutu on perinteistä omenenkasvatusaluetta ja vanhoissa pihoissa on täällä päin myös päärynä-, kirsikka- ja luumupuita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä kyllä itsellekin mielenkiintoinen projekti rakentaa puutarha aivan puhtaalta pöydältä. Meillekin on tulossa ainakin muutamia omenapuita, kirsikkapuuta voisi myös harkita. :)

      Poista
  2. Hieno tehdä puutarhaa pellolle. Sen mekin olemme kokeneet.
    Nyt sitten olemme niiden kasvun myötä sahannut muutamia puita pois.
    Aluksi kun ne ovat pieniä, tulee laitettua liian lähelle, mukamas ei näytä miltään kun on aakeetalaaketa ympärillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tässä oma hommansa! Ja varmasti käy niin, että joitakin kasveja joudutaan myöhemmin siirtämään, kun ne eivät tunnukaan olevan enää oikeassa paikassa. Puut on kyllä yritetty laittaa tarpeeksi kauas toisistaan. Katsotaan, miltä näyttää kymmenen vuoden päästä. :)

      Poista
  3. Ihania kasvvalintoja! Harvinaista nähdä ihan taloon kiinni istutettuja kasveja. Nykyään kun jätetään aina "turvaväli" taloon. Saattaahan se tehdä isoksi kasvaessaan sen, että talon seinä pysyy kosteana ja kerää hometta/sammalta pintaansa. Sitä näkeekin paljon juuri vanhoissa taloissa varjon puolen seinällä, kun kasvit pitävät seinän kosteana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina! Mitään isoja puita tai pensaita emme laita aivan talon seinustalle, mutta nämä melko matalat perennat tuskin vahingoittavat hirsiseinää kosteudella tai tekevät niin pitkiä juuria, että saisivat vahinkoa aikaan syvällä olevissa salaojissa.

      Poista
  4. Kylläpä te olette saaneetkin jo monenmoista istutettua pihapiiriinne. Ihania valintoja olet tehnyt pihakasvien suhteen - perinteisiä, jotka kestävät tuulta ja tuiverrusta. 💚
    Pihlajarivi ojanvierustalla näyttää erityisen hyvältä, se tulee antamaan kyllä ihanasti suojaa kasvaessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaaru! Kyllä nämä valitsemamme kasvit tuntuvat hyvin sopivan meidäntalon ja pihan tunnelmaan :)

      Poista
  5. Minäkin katsoin, että kasveja on istutettu ihan talon seinän viereen kiinni. Koulussa kun opetettiin, että kasveja ei saa istuttaa seinänvierustalla vaan pitää jättää "turvaväli". Toki tuo kivijalka on erilainen mitä yleensä taloissa niin en tiiä miten se tuommosen kanssa on. Voihan se olla, että olette opastusta kysyneetkin tai tiedätte ite miten kasvit saa istuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kivijalka on tosiaan luonnonkiveä, joka ei ime vettä itseensä toisin kuin nykytalojen betoniset kivijalat. Toki varovainen saa silti olla, eikä mitään isompia puskia aiota tuohon seinän viereen laittaa. :)

      Poista
  6. Oijoi, mahtava homma te! Minäkin istutin jo marjapuskia, syreenin sekä siirrettiin pihassa yksi koivun taimi. Niin innostavaa ajatella, että 10 vuoden päästä maisema näyttää niin erilaiselta siltä osin. Mulla olisi vielä paaaaaaaaaljon taimia tarkoituksena laittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä kyllä kivaa puuhaa! Meilläkin näyttää varmasti kymmenen vuoden päästä piha niin erilaiselta! Ja nytkin on jo kiva jännätä, kun ainakin tillipionit taitavat kukkia ihan pian. :) Perunaa, porkkanaa ja salaattia taidetaan laittaa vähän myös, vaikka piti jättää hyötypuutarha ensi kesään. Marjapuskat ja mansikkamaa saavat vähän vielä odottaa. Ois muuten kiva nähdä taas joskus! :)

      Poista
  7. Hei!
    Olen ilolla selaillut blogiasi, kun hirsitalon rakennus on meilläkin haaveissa. Aivan ihana perinnekoti teillä!
    Tämä on ensimmäinen kommenttini ja laitan sen siksi, että rakennusinsinöörimieheni lähes pakotti minut (vielä edellisten kommentoijien lisäksi) varoittamaan noiden kasvien istuttamisesta seinän viereen. Näyttää siltä, että kasvit eivät saisi tuosta kasvaa juuri ollenkaan etteivät yllä hirsiin asti. Jos kasvit yltävät hirsiin, se haittaa hirren kuivumista. Myös lehdet aiheuttavat pudotessaan ongelmia talon vierellä. Ne voivat esimerkiksi tukkia sadevesikaivon. Alapohjan tuuletusaukkokin on kuulemma liian lähellä kasveja ja niiden luomaa kosteaa "mikroilmastoa". Ei haittaisi, jos kasvit ovat seinän vieressä vuoden tai kaksi, mutta pidempi aikaväli on riski ihanalle talollenne. (Lisätietoa löytyy hometalkoot-sivustolta, joka saattaakin olla teille tuttu)

    Voi, kun ikävää, etten ole aiemmin kommentoinut, vaikka niin monta mukavaa asiaa olen tässä blogissa nähnyt - ja nyt pitää aloittaa tällaisella varoittelulla :( Yritän ryhdistäytyä ja kommentoida mukaviakin asioita, kun nyt on tili ikään kuin miinuksen puolella :D

    Rakkaudentäyteistä kesää teidän koko perheelle!

    - Kukka

    VastaaPoista
  8. Kiitos Kukka! Nuo tillipionit ovat niin matalia, etteivät yllä hirteen asti nyt kukinnan aikaankaan, mutta liljat saatamme jossakin vaiheessa siirtää muualle. Vaikea vielä hahmottaa, mihin haluaisimme kukkapenkit, kun yli puolet pihasta on vielä laittamatta ja ulkorakennukset pystyttämättä. Niinpä istutimme saamiamme kukkia vähän hätäisesti sinne tänne ja siirtelemme niitä sitten tarpeen mukaan myöhemmin. :)

    VastaaPoista

Viestisi ilahduttaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...