Pakkaspäivien kuvia

Viime viikon alussa saimme viettää ihania pakkaspäiviä ja aurinkokin näyttäytyi välillä.  Oli hauskaa, kun maanantaina askartelimme lasten kanssa lumihiutaleita ja sitten iltapäivällä satoi ensilumi. Silkkipaperista leikatuista lumihiutaleista tuli ihanat koristeet makuuhuoneen ikkunoihin. Ne näyttävät kauniilta niin sisältä kuin ulkoakin.

Kotiin on ilmestynyt punaisia väripilkkuja. Punavalkoraitaiset sohvatyynyt ihastuttavat aina vain. Ompelin ne muistaakseni viisi vuotta sitten. Martta Wendelinin upea koulutaulu pääsi jälleen patakaapin päälle seinään. 

 IHANAA JOULUKUUTA JA JOULUNODOTUSTA!

Syksyinen kranssi

Sain viimein vaihdettua ulkoportaille kuihtuneiden pelargonioiden tilalle kauniin callunan. Kulunut lyhtykin löytyi varastosta taas ovensuuhun. Sisäänkäynti kaipasi kuitenkin vielä jotakin viimeistä silausta ja niinpä päätin tehdä jonkinlaisen kranssin oveen. Ensin pyörittelin mielessäni mustikanvarvuista tai vaahteranlehdistä tehtyä kranssia, mutta nämä ideat eivät oikein saaneet tuulta alleen. Lopulta löysin kaupasta kolme kellokanervaa viidellä eurolla ja tiesin, että näistä se kranssi syntyy.

Olen tehnyt tasan yhden kranssin ennen tätä. Se oli kuusenhavukranssi viime talvena. Samalla tekniikalla toteutui tämäkin kranssi ohutta rautalankaa kanervien ympärille pyörittäen.

On ihanaa, kun joskus joku askartelu tai käsityö toteutuu juuri niin, kuin oli suunnitellut. Krassista tuli tosi kaunis! Toivotaan, että se pysyy kauniina pitkään.


MUKAVAA SUNNUNTAITA JA TULEVAA VIIKKOA!

Vanha kello ja maalatut ikkunalistat

Sateisen ja viileän juhannuksen jälkeen ovatkin ilmat olleet taas niin kesäiset! Toivottavasti kauniit säät jatkuvat myös tämän viikon jälkeen, kun minulla ja miehellä - ja varmasti monella muullakin - alkaa kesäloma!

Mies sai ennen juhannusta maalattua tuvan ikkunalistat. Maali on Ottossonin pellavaöljymaalia ja sävy kerman valkoinen. Kyllä oli ihana saada tämä pitkään tehtävälistalla ollut maalaushomma pois alta. Tuvan ilme on nyt juuri sellainen, kuin pitääkin. Vaikka eihän täällä valmista ole vieläkään, sillä tuolle pitkälle seinälle, jossa vanha pulpettikin on, on alusta asti suunniteltu seinänvieruspenkkiä. Mies olisi jo monta kertaa sitä alkanut tekemäänkin, ellen minä olisi toppuutellut. Tuossa seinustalla kun on pulpetti ja lasten kotileikkitavarat uuneineen ja nukensänkyineen (nämä stailasin kuvasta pois), joille ei muuta paikkaa ole ennen yläkerran valmistumista. Vielä täytyy siis yrittää kärsivällisesti odottaa näitä aivan viimeisiä silauksia.

  Instagramia seuraavat ovatkin jo nähneet meidän uusimman ostoksen eli rompetorilta löytämämme vanhan vedettävän kellon. Sille ei paljon hintaa jäänyt, kun myyjä itse pudotti hintaa monta kertaa alaspäin. Kello on mielestäni todella kaunis ja sopii kuin nakutettu meidän tuvan tyyliin ja väreihin. Mikä parasta, kello pysyy hyvin ajassa ja lyö aina tasa- ja puolitunnein komeasti. Pitäisi vain ottaa tavaksi vetää se aina tiettynä päivänä, jottei unohtuisi. Kaksi vuotta elelimme täällä ilman minkäänlaista seinäkelloa, sillä vanhan kodin kello ei tämän kodin tyyliin sopinut. Tuleva koululainen on juuri oppinut kellonajat ja muutenkin aloimme olemaan selvillä siitä, minkä tyylinen kello meille sopisi, joten nyt oli hyvä hetki sen ostamiselle. Yllättävän nopeasti sopiva tulikin vastaan.

ILOISIA KESÄPÄIVIÄ!

Tervehdys keskeneräisestä kuistista

Kuistia en ole muuton jälkeen liiemmin blogiin kuvaillut. Se on ollut aika lailla siinä tilassa, kuin mihin se muutettaessa jäi. Mies sai hiihtolomalla laitettua viimeiset seinäpaneelit paikoilleen, ja seuraavaksi olisi vuorossa paneeleiden maalaus.

Kuisti on melko suuri, joten se on ollut hyvä säilytystila jos jonkinlaiselle romulle. Pienimmäisen päiväuniaikaan sain kuistin tyhjennettyä lopuista sekalaisista tavaroista ja ahdoin käytössä olevat kengät ja ulkovaatteet kodinhoitohuoneeseen. Miehen olisi tarkoitus sutia ensimmäinen maalikerros paneeleihin huomenna. Kovin paljoahan tuota paneelia ei kuistissa jää näkyviin, kun ulko-ovi, ikkunat ja listat vievät niin paljon tilaa. Maalin väri selvinnee seuraavassa kuisti-aiheisessa postauksessa.

Ikkunoiden ansiosta kuisti on ihanan valoisa. Se on myös melko korkea tila ja varsinkin näin tyhjänä hyvin avaran oloinen.

Ulko-ovelta katsottuna oikealle mies tekee jossakin vaiheessa seinän levyisen penkin, jonka sisälle saa hyvin kenkiä piiloon. Miehen kotoa löytynyt pieni pöytä on tätini kunnostama. Pöydän lopullista väritystä emme ole vielä päättäneet. Sen olisi kuitenkin tarkoitus jäädä kuistiin.

Kuistin kukkakuviollisia tuoleja saimme neljä kappaletta tytön ja pojan puusänkyjen oston yhteydessä. Näiden tuolien lopullista väriä tai paikkaa emme vielä ole päättäneet. Ehkä yksi voisi päätyä tytön huoneeseen, sillä tytön sängynpäädyssä on sama kukkakuvio, kuin tuoleissa.

Tähän loppuun olisi hauska laittaa kuva siitä, miltä kuisti näitti vielä tänä aamuna, ja miltä se on näyttänyt lähes koko syksyn ja talven. Jostakin syystä valokuvien ottaminen ei kuitenkaan tullut ensimmäisenä mieleen sen tavarapaljouden keskellä.

Viettäkäähän mukava viikonloppu! <3

 

Talvisia kuvia

Löysin kamerasta miehen ottamia kuvia lapsista ja meidän kodista kauniina aurinkoisena pakkaspäivänä. Tännekin saatiin viimein lunta! Vaikka oikeastaan toivoin jo viimeistenkin lumien sulavan pois ja kevän jo tulevan, niin olin kyllä iloinen lumesta. Oli nimittäin niin mukava ulkoilla lasten kanssa, kun sai reippaasti kolata lunta koko ulkoilun ajan parina päivänä. Minä olen niin huono lähtemään lenkille tai muuten urheilemaan, että tällainen hyötyliikunta on ihan paras vaihtoehto. Hiki tulee aivan huomaamatta. Lapsillakin riittää kovasti touhua ja tekemistä lumen kanssa.

Pojan uusi rattikelkka on ollut kovassa käytössä ja poika ja tyttö ovat myös hiihdelleet taloa ympäri muutamaan otteeseen. Ladulle emme ole vielä tänä talvena päässeet, mutta suunnitelmissa olisi tämäkin pian toteuttaa.

Täällä päin vietetään nyt talvilomaa, mutta miehen loma on vasta ensi viikolla. Miehen aiemmat talvilomat ovat menneet rakentaessa, joten nyt olisi tarkoitus oikeasti lomailla ja viettää aikaa perheen kanssa. Rakennushommiahan meillä riittäisi, mutta täällä kun eivät työt tekemällä lopu, niin mitään hirveätä kiirusta ei ole.

Aurinkoista lomaa kaikille hiihtolomalaisille!

Verhokapat vanhoista pitsilakanoista

Viime postauksessa kerroin, että olen aloittanut verhokappojen ompelun. Kappojen ompeleminen vanhoista lakanoista kävi lopulta yllättävän nopeasti, koska ainut ommeltava sauma oli kuja verhotankoa varten. Nyt ovat kaikki kuusi kappaa valmiina, ja sain otettua kuviakin verhoista. Saatte nyt katsella näitä samoja nurkkia postaus toisensa jälkeen. Tuo keittiön alue nyt sattuu olemaan tällä hetkellä viimeistellyin ja kuvauksellisin kohta meidän kodissa, joten sitä on mukavin näytellä muillekin.

Vanhoja pitsilakanoita olemme hankkineet jo monta vuotta sitten useista eri paikoista juuri tätä tarkoitusta varten. Salusiinit ompelin ennen joulua lakanoiden alaosasta ja pitsiosuus pääsee nyt oikeuksiinsa kapoissa. Hieman oli jännitystä, kun huomasimme, että osa lakanoista oli melko kapeita. Löysimme kuitenkin kolme lakanaparia, jotka ylettyvät juuri ja juuri ikkunalistasta toiseen.

 
 Lakanoita on kutakin kaksi samanlaista, joten vierekkäisissä ikkunoissa on aina samanlaiset pitsit. Neljässä verhossa on samat nimikirjaimet, "LK". Kahdessa keittiön puoleisessa verhossa nimikirjaimet ovat niin koukeroiset, etten edelleenkään ota niistä selvää. Keittiön työtason takana oleviin ikkunoihin ei tule salusiineja. Tiskatessa vettä roiskuu väkisinkin ikkunoihin, enkä uskalla edes kuvitella, miltä valkeat salusiinit näyttäisivät muutaman tiskausrupeaman jälkeen. Astianpesukonehan meillä astiat pääosin pesee, mutta aina on jokunen paistinpannu tai muu koneeseen kelpaamaton astia pestävänä.

Mielestäni kappa-salusiini -yhdistelmä sopii kauniisti meidän kuusiruutuisiin ikkunoihin. Pitsikappojen myötä koti näyttää aina vain kotoisammalta ja nätimmältä.

Kevät on jotenkin sopivaa aikaa ompeluun, vaikka en minä kudintakaan kaappiin laita kevään ja kesän tullessa. Minulla on jo muutama  uusi ompelutyö mielessä ja kankaat odottamassa. Pienen luovan tauon jälkeen ryhdynkin taas uusien töiden kimppuun. :)


Iloisia pakkaspäiviä!

Edistystä joulu- ja sisustushommissa

Jälleen on saatu jotakin aikaiseksi niin jouluvalmisteluiden kuin talon sisustuksenkin suhteen. Sähkömies kävi viime viikolla laittamassa lisää valaisimia kattoon. Ruokapöydän päälle tuli kaksi suutarinlamppua, jotka ostimme edullisesti Minimanista. Ruokailutilan ilme muuttui kyllä hetkessä, ja on ihanaa, kun pöydän ääressä näkee nyt piirrellä ja touhuta paremmin. Ikkunalistat ovat myös alapuolelle tulevia ikkunalautoja (ja maalausta) vaille valmiit.

 Sain myös ensimmäiset salusiinit ommeltua ruokapöydän päädyssä olevaan ikkunaan. Olen ehkä maailman huonoin ikkunaavasten kuvaaja, mutta muutaman julkaisukelpoisen kuvan sain otettua. Verhot on ommeltu vanhoista pitsilakanoista, joita olemme hankkineet käytettynä. Ikkunan yläosaan tulee vielä myöhemmin verhotankoon kappa lakanan pitsiosasta. Vaikka vanha lakanakangas on melko tönkköä ja paksua, niin minusta salusiinit näyttävät silti kauniilta. Yhteen vedettynä ne eivät kyllä näytä aivan yhtä hyvältä, kun nuo rypytetyt yläosatkin menevät lähes suoraksi, mutta hyvin kelpaavat meille. Kahteen ikkunaan aion vielä ennen joulua tehdä samanlaiset ja jatkan hommia sitten joulun jälkeen.

Ripustin salusiinien yläpuolelle ikkunaan vielä juuttinarun, jossa on sydämenmuotoisia piparkakkuja. Siitä tuli tosi kaunis koriste kaikessa yksinkertaisuudessaan. Koti muuttui kyllä uusien valaisimien ja verhojen myötä taas entistä kotoisammaksi ja viihtyisämmäksi. On ihana huomata, että kodista tulee pikku hiljaa juuri sellainen, kuin olen monta, monta vuotta mielessäni kuvitellut ja haaveillut. :)

 

Olemme tänä jouluna ensimmäistä kertaa aaton oman perheen kesken kotona ja haluamme, että joulupöydässä on lähes kaikki mahdolliset herkut. Miehelle ei joulu tule ilman piimälimppua, joten hänpä otti ja leipoi eilen illalla neljä limppua. Ja kyllä tuli hyviä! Kun uunituoreen limpun päälle sipaisi kunnolla voita, niin ihanhan se meinasi viedä kielen mennessään. Tämä taitaa olla tulevinakin jouluina miehen hommia, kun niin hyvin onnistui.

 

Enää neljä yötä jouluun!

Keittiöstä jälleen

Keittiössä näyttää taas vähän erilaiselta kuin aikaisemmin. Kahteen ikkunaan on nyt laitettu listat ja voi, miten uuden ja viimeistellyn ilmeen ne antavatkaan! Myös keittiökaappien rungot ovat valmiina. Nostimme Ikean Domsjö-altaan hetkeksi omalle paikalleen ikkunan eteen ja kauniiltahan tuo siinä näyttää.

Keskelle keittiötä tulee suuri saareke laatikoineen. Saarekkeeseen tulee myös uuni ja liesi. Saarekkeen sokkelijalat eivät ole vielä paikoillaan, joten se näyttää hassun matalalta verrattuna ikkunaseinän runkoon.

Näen jo sieluni silmin, miten kauniilta keittiö tulee näyttämään, kun kaikki on valmista, matot lattiassa, valaisimet katossa jne. Saareke ja seinänvieruskaapit maalataan luultavasti vaaleaksi, mutta skafferia ja muita paneelikaappeja varten olemme suunnitelleet vähän rohkeampaa väriä. Se paljastukoon sitten aikanaan. Arvauksia saa toki heittää! :)


Iloista viikkoa!
 

Pikainen tervehdys

Tulin pikaisesti moikkaamaan teitä parin kuvan kanssa. 

Talon sisäänkäynti komistui vielä entisestään, kun oven lisäksi kuistin ikkunoiden loput vuorilaudat saatiin paikoilleen. Nyt kehtaa laitella tänne blogiin kuvia myös talon etupuolelta, eikä tarvitse rajata tuota kuistin etuosaa pois. :)

 

Eipä mulla tällä kertaa muuta! 

Aurinkoista päivää! :)