Paviljonki

Hei pitkästä aikaa! Täällä odotellaan kovasti, että säät lämpenisivät, jotta päästäisiin kunnolla uimaan. Ihan viime heinäkuun tapaisia helteitä en odota, mutta uimavesien kannalta se oli kyllä aika ihanaa.

Kesä on sujunut mukavasti! Juhannus vietettiin perinteisesti Keuruulla ja viikko sitten isommat lapset olivat isin kanssa lastenleirillä. Olimme myös muutaman yön reissulla Tampereella, jossa tutustuimme Tallipihaan ja sen  ympäristöön, kävimme Koiramäen eläinpuistossa Särkänniemessä ja vierailimme miehen veljen perheen luona. Siskoni on miehensä kanssa koko kesän ulkomailla, joten hyödynsimme heidän tyhjillään ollutta kotia ja  yövyimme siellä. Tuurin tivolissa on tullut myös käytyä kesän aikana jo pari kertaa hurvittelemassa. 

Mies löysi alkukesästä Torista edullisen paviljongin. Tampereen reissulla kävimme myös Ikeassa ja sieltä löytyi edullisesti (alle 4€ 2kpl) verhot paviljongin muutamalle sivulle. Vielä se tarvitsisi jonkun isomman pöydän ja vähintään viisi tuolia. Tämä meidän rähjääntynyt pieni pöytä tuoleineen on ostettu minun ja miehen ensimmäisen yhteisen kerrostaloasunnon parvekkeelle kymmenen vuotta sitten, eikä oikein vastaa meidän nykyisiä tarpeita. Jospa sopiva pöytä tuoleineen putkahtaisi jossakin vastaan. Olisi kiva saada tuo paviljonki viihtyisäksi, kun meillä ei ole mitään terassia tai vastaavaa, missä viettää pihalla aikaa.

 

En ole eläessäni leiponut Pavlova-kakkua, vaikka olen sitä maistanut ja rakastan itseleivottua marenkia. Tänään päätin leipoa Pavlovan jälkiruuaksi ja olihan se aivan mahdottoman hyvää ja suussasulavaa herkkua marjojen ja kermavaahdon kanssa! Ihanaa, kun minulla on tyttö aina innokkaana kuvausassistenttina. Nytkin hän haki apilat pöydän koristeeksi ja järjesteli ruusukupit ja lusikat nätisti paikoilleen.

 

Minulla on ollut jo pitkään mielessä tehdä postaus meidän kodinhoitohuoneesta, johon mies on saanut muutaman laatikon ja tasoja rakennettua. Taisin siitä mainita jo viime postauksessa monta kuukautta sitten. Jospa saisin sen joku päivä tehtyä! Myös jonkinlainen puutarhapostaus olisi kiva tehdä, mutta katsotaan, katsotaan!

Instagram-tilini päivittyy lähes päivittäin, joten otapa seurantaan https://www.instagram.com/taloahonlaidalla/

Ihanaa heinäkuun jatkoa!

Kakkuja, kakkuja

Pääsiäisenä juhlimme meidän kolmea kevään lasta sukulaisten kanssa. Tässäpä kuvakavalkaadia juhlien tarjoilupuolesta, kun kaikki onnistui kerrankin sekä ulkonäöltään että maultaan niin hyvin.

Meidän esikoinen täytti kahdeksan vuotta helmikuussa ja hänelle pidettiin jo silloin kaverisynttärit. Tytön 6-vuotissynttärit olivat viime kuussa ja nuorimmainen täyttää neljä huomenna. Leivoin kaikille lapsille omat kakut. Koska juhlat pidettiin pääsiäisenä, löytyy kakuistakin pääsiäisteemaa. Kuvissa näkyvien herkkujen lisäksi tarjolla oli sipsejä, karkkia sekä sitruuna- ja Wilhelmiina-pikkuleipiä.

 

Tytön kakun koristeluun löysin mallia googlen kuvahaulla. Sievä pupukakku pitää sisällään tavallisen vaalean kakkupohjan ja mansikka-vadelmamoussea. Korvat askartelin paperista ja ne pysyvät pystyssä paperien välissä olevan pitkän grilli/coctailtikun avulla.

 Nuorimmaisen kakussa on suklaapohja ja välissä valkosuklaavaahtoa. Päällä on kermavaahtoa sekä maitosuklaakuorrutus ja suklaamunakoristeet. Tämä eri resepteistä yhdistelty Kinder-kakku oli tosi tykätty. Koululainen halusi Philadelphiakakun, joka koristeltiin kinuskikastikkeella ja strösseleillä. 

Tykkään tosi paljon voileipäkakuista, mutta en ole ikinä tehnyt itse sellaista. Nyt uskaltauduin kokeilemaan Yhteishyvän lohikääretorttua, koska ohje oli tarpeeksi helppo. Kylmäsavulohen sijaan käytin lämminsavulohta ja sisälle laitoin kylmäsavulohi- ja ruohosipulituorejuustoa. Kääretortun jouduin katkaista keskeltä kahtia, jotta sain sen mahtumaan tarjoilualustalle. Tämä oli tosi maukas ja sai kehuja vierailtakin. Ehkäpä uskaltaudun kokeilemaan toistekin voileipäkakun tekoa! Koristelupuolessa tosin on vielä vähän opettelemista. 
 

Meidän kodinhoitohuoneessa on tapahtunut edistystä, kun mies on saanut sinne kahdelle seinälle kaappeja ja laatikoita pystyyn. Valmista ei vielä ole, mutta voisin laitella kuvia tännekin, kunhan ehdin. Instasta löytyykin jo muutamia kuvia kodinhoitohuoneesta. Blogi päivittyy melko harvoin enää, mutta insta useammin. Sinne pääset tästä!

Mukavaa kevään jatkoa! 

Marraskuun juttuja

Meillä marraskuu on mennyt pitkälti kivojen jouluisten touhujen parissa. On leivottu pipareita, askarreltu talveen ja jouluun liittyviä juttuja ja tietenkin kuunneltu joululauluja. Muutama viestikin on jo tullut lähistöllä asuvalta tontulta ja olipa tonttu jättänyt uusia piparimuottejakin lapsille ulko-ovelle. 

 Uusilla eläinaiheisilla muoteilla leivottiin pipareita oikein urakalla. Otin samalla leipureista kuvia tämän vuoden joulukortteja varten. Piparit koristeltiin ja jokainen lapsi sai tehdä niistä omat suloiset asetelmansa. Minä tein toki myös omani. Jospa uskaltaisin jonakin vuonna tehdä sen piparkakkutalonkin alusta asti itse. Tänä jouluna taitavat riittää nämä asetelmat.

Meillä on jokaisella lapsella yksi Schleich-eläin ja teimme niille pienet satumetsät lasitölkkeihin. Metsästä haimme sammalta, havuja, käpyjä ja varpuja. Sitten vain sokeria ja suolaa lumeksi ja pupu ja karhu sinne ihmettelemään omaa pientä metsäänsä. Pikkuveli laittoi omaan tölkkiinsä pelkkää pumpulia ja jääkarhunpentunsa sinne sekaan. Sehän sopi jääkarhun kodiksi paremmin kuin hyvin.

Kuvia olisi kamerassa ja kännykässä enemmänkin, mutta säästetäänpä jotakin seuraavallekin kerralle. Jospa ehtisin laitella uuden postauksen jo pian.

MUKAVIA MARRASKUUN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ SINULLE!

Syksy rientää

Syysterveiset Ahonlaidalta! Syyskuu on rientänyt aivan huomaamatta ja kohta on jo lokakuu. Illat hämärtyvät ja muutamasta myrskystäkin on selvitty. En muista, että meidän täällä asuessa olisi ikinä tuullut niin kovasti, kuin parina syyskuun päivänä.

  Tytön kukkapenkki yllätti ja alkoi kukkia uudelleen syyskuussa. Sieltä saimmekin maljakkoon oikein värikylläisen kimpun. Sisustuksessa ei ole tapahtunut mitään uutta ja ihmeellistä. Opetustaulun vaihdan aika ajoin toiseen, eipä sen kummempaa. 

Joka syksy tulee tehtyä muutaman kerran minun ja miehen herkkua, kaalilaatikkoa. Lapsetkin ovat siitä tykänneet vielä pieninä, mutta nyt ei 3-vuotiaskaan enää suostunut sitä syömään. No, saimmepahan miehen kanssa syödä herkkuamme useampana päivänä. Ehkä pitäisi tehdä tätäkin kausiruokaa ympäri vuoden, niin lapset saisivat useammin maistaa näitä oudompia makuja. 

Lasten kanssa teimme yhtenä päivänä maukkaita voisilmäpullia ja puolukkapiirakkaakin on tullut leivottua. Itse olen yrittänyt viime päivinä vähentää makean syömistä (taas kerran) ja täytyy sanoa näin kolmen päivän kokemuksella, että olo on heti paljon reippaampi ja kevyempi. Katsotaan nyt, miten kauan tätä makean kohtuusyömistä kestää. Ei ole koskaan ollut vahvuuksiani.

 Viikko sitten laitoimme kaakeliuuniin tulet ensimmäistä kertaa kesätauon jälkeen. Kylläpä tulikin ihana tunnelma taas takkatulesta ja kotoisa lämpö hiipi tupaan. Kynttilöitä en ole vielä alkanut pollttaa, mutta ehkäpä viikonlopun aikana sekin toteutuu.

SYKSYISEN RAIKASTA SYYSKUUN LOPPUA!

Äidin omaa aikaa

Minulla on ollut aivan ainutlaatuiset pari päivää, kun olen saanut olla ypöyksin kotona. Mies on lasten kanssa mummulassa ja esikoinen on sieltä käsin päivät seurakunnan lastenleirillä. En ole lasten syntymän jälkeen ollut kertaakaan kolmea yötä yksin ja olen ottanut ajasta kaiken ilon irti. Olen katsonut areenalta Sillan ranskalais-englantilaista versiota monta jaksoa putkeen. Lukenut tuntitolkulla kirjoja, käynyt lenkillä ja valvonut myöhään. Mikä parasta, ei ole tarvinnut keksiä ja laittaa parin tunnin välein syömistä nälkäisille suille ja kotikin on pysynyt jo pari päivää siistinä. Eipä tällainen elämä ole mahdollista silloin, kun lapsukaiset ovat kotona.

 

Tärkein tehtäväni tämän oman loman aikana oli kuitenkin päivittää lasten vauvakirjat. Se on ollut kaikki nämä vuodet tehtävälistallani, mutten ole saanut sitä tehtyä. Lasten jalan- ja kädenkuvat on toki piirretty kirjaan ja ensimmäiset hiuskiehkurat on teipattu omalle paikalleen. Samoin olen muistanut lähes joka vuosi pyytää lapsia piirtämään iänmukaiselle kohdalle kuvan ja kirjoittamaan nimensä. Mutta lähes kaikki muu on jäänyt kirjoittamatta kirjoihin. Olen kuitenkin esikoisen syntymästä lähtien kirjoittanut erinäisille lippusille ja lappusille, sekä kännykän muistioihin tarkkaan kaikki tärkeät päivämäärät, kuten konttaamaan oppiminen, ensimmäiset hampaat, ensimmäiset sanat, sairastelut, mielenkiinnon kohteet ja sadoittain muita kuulumisia kunkin lapsen elämästä. Nyt minulta on sitten mennyt valehtelematta pitkästi yli kymmenen tuntia siihen, että olen kerännyt näitä tietoja vanhaan kännykkääni jääneistä muistioista, paperilapuilta ja muistini sopukoista. Myös tämä blogi on ollut hyvä paikka etsiä tietoa ja sen olenkin käynyt läpi alusta loppuun.

 Helpointahan olisi tietenkin ollut kirjoittaa nämä tiedot heti alkujaan suoraan vauvakirjoihin, mutta tulihan se näinkin onneksi viimein tehtyä. Täsmäkysymyksiin vastaamisen lisäksi proosailin kirjojen tyhjille sivuille sivutolkulla kaikenlaista lasten elämästä. Näitä on lasten varmasti kiva lukea itsekin myöhemmin. Sen verran kuitenkin opin tästä urakasta, että tästä lähtien aion päivittää kaikki uudet tiedot heti, enkä vasta vuosien päästä. Minulla ja siskoillani on ollut nuo samat vauvakirjat pienenä ja äiti on niitä ahkerasti täyttänyt. Niitä on ihana lueskella.

Kuvituksena tällä kerta reilu viikko sitten vieraille leipomani Britakakku sekä oman syreenipensaan juurella kasvavat ahomansikat. 

HELTEISTÄ HEINÄKUUTA!

Iloista vappua!

Näyttää käyneen minullekin niin, että Instagramin helppous vetää puoleensa ja blogi jää vähemmälle huomiolle. Blogi päivittyy silti edelleen, mutta näköjään vähän harvemmin. Instagram-tilini löydät täältä.

Perjantaina pidimme lasten kanssa vappunaamiaiset. Söimme välipalalla kinkkupitsapannaria ja hedelmäcoctailpaloja sekä kuorrutettuja kaupan minidonitseja. Viikonloppu vierähti mummulassa ja kävin muutaman sukulaisen kanssa huutokaupassa. Huutokauppalöydöt ovatkin jo näkyneet istassa, mutta voisin laitella niitä tänne blogiinkin myöhemmin.

 Tänään kävimme lasten kanssa kirjastossa ja eskarilaiselta napattiin yksi maitohammas pois uuden rautahampaan tieltä. Siihen päälle tehtiin loppuviikon ruokaostokset näiden apulaisten kanssa. Kotona odotti vielä vappumunkkien leipominen. Nyt kun kaikesta on selvitty, niin tekisi mieli vain istahtaa sohvalle lukemaan kirjaa. Vaan keittiö (ja oikeastaan koko koti) on ihan hujan hajan, joten aivan koko iltaa ei voi kirjan parissa viettää.

 Mies tekee miellä joka vuosi siman ja monena vuotena olemme paistaneet munkit yhdessä. Parina viime vuonna olemme tainneet tyytyä kaupan munkkeihin, mutta nyt kokeilin ensimmäistä kertaa paljon kehuttuja itse tehtyjä vappudonitseja, jotka paistetaan uunissa. Ohje löytyy Suklaapossun sivuilta. Munkeista/donitseista tuli tosi kuohkeita ja muutenkin hyvän makuisia, mutta ulkonäöltään ne eivät kyllä muistuta sen paremmin munkkia kuin donitsiakaan vaan pikemminkin muffinssia. No, muffinssipellillä ne paistettiinkin, joten siinä ehkä syy. Hyviä ja todella helppoja nämä kyllä olivat, joten eiköhän näitä tule toistekin leivottua. Nytkin tein ensimmäisen satsin jälkeen heti perään toisen taikinan, ettei tarvitse enää huomenna ruveta lisää leipomaan.

OIKEIN ILOISTA VAPPUA  KAIKILLE!

 

Pandasynttärit

Maanantaina juhlittiin meidän lasten 3-, 5- ja 7-vuotissynttäreitä sukulaisten kanssa. Viime vuonna pidimme kaikille omat sukulaissynttärit ja se oli vähän raskasta vieraillekin, kun osa joutui tulemaan kaukaa meille juhlimaan jokaista lasta yksitellen aina kuukauden välein. Tällä tyylillä taidetaan mennä jatkossakin, että sukulaisille yhdet yhteiset synttärit ja sitten eskari-ikäisestä lähtien jokaiselle omat kaverisynttärit. Siinä on juhlia ihan riittämiin!

Kyselin lapsilta ajoissa eri teemavaihtoehtoja ja vaikka se itselläkin jo mielessä oli, niin taisi kuitenkin olla joku lapsista, joka sen ensimmäisenä ääneen sanoi: pandateema! Tämähän sopi kaikille oikein hyvin ja ei kun leipomuksia suunnittelemaan! Ajattelin, että yhdelle lapselle tehdään pandakakku, yhdelle pandamuffinsseja jne, mutta kävi ilmi, että kaikki lapset halusivat oman kakun. Eipä siinä, tämä äitihän teki työtä käskettyä ja niin syntyi kolme erityylistä ja erimakuista kakkua.

Tytölle tein vadelmarahkatäytteisen täytekakun, jonka päällystin sokerimassalla ja sokerimassakoristeilla. Täytyy taas sanoa, että ei ole minun juttuni tuo sokerimassan kanssa pelaaminen. Hetkeen en aio taas sitä kakkuihin laittaa muuta kuin korkeintaan koristeiksi. Yksinkertaiset kukkakoristeet kun onnistuivat melko hyvin.

Pikkuveljen kakku oli varmasti parhaan makuinen ja ihan hauskan näköinenkin. Se oli pandan pään muotoinen porkkanakakku, josta sai onneksi kätevästi pahat lakritsinmakuiset sokerimassakoristeet pois. Esikoinen ei huolinut mitään lällyä söpöstelypandakakkua, joten hänelle tein kinuskijuustokakun ja päälle laitoimme tulostetun, pojan värittämän Kung Fu Pandan. Lisäksi tarjolla oli keksejä, karkkeja, sipsejä sekä suolabambutikkuja ja kinkkupiirakkaa.

 

Koristuksiksi laitoimme seinille lasten aiemmin tekemiä panda-askarteluja sekä tytön ja pikkuveljen askartelemat suloiset pandaviirit. Juhlat olivat tosi mukavat ja oli kiva saada taas lähisukua meille kylään. Kiitos kaikille vieraille!


ILOISTA VIIKONLOPPUA!

Hyvää Naistenpäivää!

Naistenpäivän kunniaksi oli taas leivottava jotakin hyvää. Päädyin keväiseen sitruunakakkuun. Kakun ohje löytyy neljän vuoden takaisesta postauksestani. Mies tuli töistä kukkakimpun kanssa, kun olin hänelle vinkannut, että tänään olisi toivottavaa sellainen tuoda. Annoinpa vielä ohjeet parista kukkalaadusta ja väristä, jotta ei menisi pieleen. Mistäpä mies voi muuten tietää emännän kulloisenkin kukka- ja värimieltymyksen, kun se vaihtuu niin usein vuodenajan ja äkillisten päähänpistojen mukaan.

Meidän pihassa vierailee jänö. En ole sitä tosin nähnyt, mutta piha on täynnä jäniksen jalanjälkiä sekä papanoita. Jänis on myös tehnyt hieman tihutöitä, sillä varsinkin syreeni- ja juhannusruusupensaita on järsitty oikein kunnolla. Ihme, kun piikikkäät ruusupensaatkin ovat kelvanneet pupulle. Toivottavasti nämä tihutyöt eivät aiheuta ongelmia meidän viime kesänä istutetuille pensaanaluille. 

 IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ! <3

Runebergin päivänä

Oi, miten ihana aurinkoinen pakkaspäivä nyt onkaan! Nämä ne ovat talvisäitä parhaimmillaan! Ihastuimme niin kovasti viime viikonloppuna kaakeliuunissa hauduttamaamme ruokaan, että jatkoimme samalla linjalla. Tällä kertaa kaakeliuuniin pääsi possun paisti, josta hautui yli viidessätoista tunnissa mitä mehevin pulled pork. Perunamuusin ja ranskankerman kanssa syötynä liha oli niin hyvää, että olisi melkein voinut luulla olevansa hienossa ravintolassa. On tosi ihanaa, että ruoan haudutus onnistuu näin hyvin, vaikkei kotiimme saatukaan mahtumaan oikeaa leivinuunia.

Vaikka tavalliset Runebergin tortut ovatkin yksi lempiherkuistani, niin päädyin leipomaan viime vuoden tavoin Runebergin kääretortun. Olen nyt parin viikon ajan opetellut kohtuutta makean syömisessä ja muutenkin ruoka-annosten koossa ja määrässä, joten en halunnut pilata hyvää alkua leipomalla Runebergin torttuja, joita usein tulee leivottua ja syötyä vähän överimäärä. Kevyemmän kääretortun kun jakaa viidelle hengelle, niin annosmäärä on juuri sopiva. Tämä on todella herkullinen resepti ja se löytyy täältä.

Onko sinulla tapana leipoa Runebergin torttuja ja oletko jo kokeilut Runebergin kääretorttua? :)


ILOA PAKKASPÄIVIISI!