Hyvää Naistenpäivää!

Naistenpäivän kunniaksi oli taas leivottava jotakin hyvää. Päädyin keväiseen sitruunakakkuun. Kakun ohje löytyy neljän vuoden takaisesta postauksestani. Mies tuli töistä kukkakimpun kanssa, kun olin hänelle vinkannut, että tänään olisi toivottavaa sellainen tuoda. Annoinpa vielä ohjeet parista kukkalaadusta ja väristä, jotta ei menisi pieleen. Mistäpä mies voi muuten tietää emännän kulloisenkin kukka- ja värimieltymyksen, kun se vaihtuu niin usein vuodenajan ja äkillisten päähänpistojen mukaan.

Meidän pihassa vierailee jänö. En ole sitä tosin nähnyt, mutta piha on täynnä jäniksen jalanjälkiä sekä papanoita. Jänis on myös tehnyt hieman tihutöitä, sillä varsinkin syreeni- ja juhannusruusupensaita on järsitty oikein kunnolla. Ihme, kun piikikkäät ruusupensaatkin ovat kelvanneet pupulle. Toivottavasti nämä tihutyöt eivät aiheuta ongelmia meidän viime kesänä istutetuille pensaanaluille. 

 IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ! <3

Hyvää Ystävänpäivää!

Meillä oli miehen parin lomapäivän ansiosta mukava pidennetty viikonloppu, jonka vietimme mummuloissa. Ehdimme laskea mäkeä, hiihtää ja käydä uimassa sekä tavata lasten serkkuja ja muita sukulaisia. Pikkuveli ja tyttö askartelivat jo viime viikolla ystävänpäiväkortteja annettavaksi viikonlopun aikana sukulaisille. Ehdin ottaa kuvat pikkuveljen suloisista sydämenmuotoisista rusettikorteista, joita hän askarteli niin tosissaan.

Eilen veimme perhekerhoon porkkanakakun, jota tulee leivottua aika usein. Kakun reseptin löydät aiemmasta postauksestani. Aloitan ensi viikolla työt, joten jätimme samalla hyvästit ihanalle perhekerholle, jossa aloimme käydä esikoisen kanssa säännöllisesti tyttöä odottaessani. Kerho on ollut sekä minulle että lapsille monesti viikon kohokohta; upea mahdollisuus tavata toisia äitejä ja lapsia ja saada uusia ystäviä. <3

Postikin on tuonut näin ystävänpäivän alla kivoja yllätyspaketteja. Korttien lisäksi paketeista on paljastunut muun muassa Kismet-patukat koko perheelle ja lapsille suloiset panda-pipot sekä tarroja.

HALUAN TOIVOTTAA OIKEIN IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE BLOGINI LUKIJOILLE! <3

 

Runebergin päivänä

Oi, miten ihana aurinkoinen pakkaspäivä nyt onkaan! Nämä ne ovat talvisäitä parhaimmillaan! Ihastuimme niin kovasti viime viikonloppuna kaakeliuunissa hauduttamaamme ruokaan, että jatkoimme samalla linjalla. Tällä kertaa kaakeliuuniin pääsi possun paisti, josta hautui yli viidessätoista tunnissa mitä mehevin pulled pork. Perunamuusin ja ranskankerman kanssa syötynä liha oli niin hyvää, että olisi melkein voinut luulla olevansa hienossa ravintolassa. On tosi ihanaa, että ruoan haudutus onnistuu näin hyvin, vaikkei kotiimme saatukaan mahtumaan oikeaa leivinuunia.

Vaikka tavalliset Runebergin tortut ovatkin yksi lempiherkuistani, niin päädyin leipomaan viime vuoden tavoin Runebergin kääretortun. Olen nyt parin viikon ajan opetellut kohtuutta makean syömisessä ja muutenkin ruoka-annosten koossa ja määrässä, joten en halunnut pilata hyvää alkua leipomalla Runebergin torttuja, joita usein tulee leivottua ja syötyä vähän överimäärä. Kevyemmän kääretortun kun jakaa viidelle hengelle, niin annosmäärä on juuri sopiva. Tämä on todella herkullinen resepti ja se löytyy täältä.

Onko sinulla tapana leipoa Runebergin torttuja ja oletko jo kokeilut Runebergin kääretorttua? :)


ILOA PAKKASPÄIVIISI!

Maukas kaalilaatikko ja vanha keittokirja

Tein viikolla herkullista kaalilaatikkoa, josta miehen kanssa tykkäämme kovasti. Sitä tulee kuitenkin tehtyä hyvin harvoin, sillä se ei ole mitään lasten herkkuruokaa. Pienempänä kaikki ovat kyllä syöneet kaalilaatikkoa, ja pikkuveljelle se vielä maistuikin ihan hyvin. En muista, mistä olen tämän reseptin löytänyt, mutta se on kyllä tosi helppo ja hyvä. Siirappia joudun tosin lisäämään aina maistelemalla aika paljon lisää, koska tykkään, että kaalilaatikossa saa olla kunnolla makeutta.

KAALILAATIKKO

1kg valkokaalia
 1tl suolaa
4rkl tai maun mukaan siirappia
0,5tl valkopippuria
400g jauhelihaa
1 sipuli
1l vettä
1,5dl puuroriisiä
2dl ruokakermaa

Pilko kaali suikaleiksi ja sipuli pieneksi. Laita riisi kiehumaan veteen suureen kattilaan. 
Lisää kaali ja sipuli. Hauduta hiljalleen ja sekoita välillä. Lisää vettä tarvittaessa. 
Paista jauheliha kypsäksi ja mausta oman maun mukaan. 
Lisää jauheliha kattilaan ja hauduta vielä hetki. Lisää suola, siirappi ja valkopippuri. 
Kaada seos uunivuokaan. Lisää 2dl ruokakermaa ja sirota päälle vähän korppujauhoja. 
Paista 175 asteessa reilu tunti.


Keittiöstä tuli napattua muutama kuva, kun se oli kerrankin siistissä kunnossa. Ystäväni virkkaama ihana keittiöpyyhe pääsi saarekkeen naulakkoon roikkumaan.

Arabian vanha voipytty seisoi pitkään tyhjänä keittiön tasolla, mutta nyt keksin laittaa sinne kananmunat kaupan kennoista talteen. Vanhan Kansan keittokirja nojailee seinää vasten ja on lähinnä koritekäytössä. Klimppisoppaa, kääresylttyä, vasikka-hyytelöä ja vesivelliä tekisi toki mieli valmistaa harva se päivä perheen ateriaksi, mutta tähän mennessä olen lähinnä hauskuuttanut itseäni kirjan alkutekstejä ja reseptejä lukien. Vuoden 1893 sanamuodot ja ilmaisut ovat todella hupaisaa luettavaa. Reseptit on mitoitettu sopivasti kymmenelle hengelle. Kansan keittokirjan on kirjoittanut Helsingin koulukyökin johtaja Anna Friberg ja kirjan hinta on ollut 75 penniä. :)

Minun on pakko laitaa tähän loppuun muutama suora lainaus kirjasta, jotta ymmärrätte, miksi luen sitä välillä kuin parastakin vitsikirjaa. Kyllä ajat ovat muuttuneet reilussa sadassa vuodessa, vai mitäpä sanovat tämän päivän feministit ja tasa-arvon puolesta puhujat näistä kirjan alkusanoista. ;)

"Ruuanvalmistaminen ja muut kotoiset talousaskareet ovat kieltämättä naisen tehtäviä. Kuta paremmin perheen emäntä näitä toimia ymmärtää ja niitä kykenee täyttämään, sitä varmempi on perheen toimeentulo ja vaurastuminen."

Kirja antaa myös oivia neuvoja arjen toimivuuteen ja ikäviltä riidoilta välttymiseen.

"Myöskin ajan suhteen on noudatettava tarkkaa, perheolojen vaatimuksien mukaista järjestystä. Aamusilla on ajoissa noustava, jotta kaikki päivän toimet tulisivat kukin aikanaan tehdyiksi. Herättyä tulee heti nousta, pukeutua, peseytyä ja kampata päänsä, tuuleuttaa huoneet, peittää vuoteet, lakaista lattiat ja pyyhkiä tomut. Kukin ateria on valmistettava määrätyllä ajalla nautittavaksi. Kerrassaan moitittavaa on, jos perheenjäsenten töistään tultua täytyy nälkäisinä odottaa hyvin ansaittua ateriaansa. Huolimattomuus tässä suhteessa on useinkin syynä ikäviin perhekiistoihin ja tyytymättömyyteen."

Ruuan pohjaanpalamista on tietenkin vältettävä mitä suuremmalla huolella.

"Ruokien pohjaanpalamista on suurimmalla huolella vältettävä. Jos tämmöinen vahinko kuitenkin on tapahtunut, on ruoka kuta pikemmin sitä parempi  muutettava toiseen astiaan kiehumaan. Ellei toista sopivata keittoastiaa löydy, niin on ruoka nostettava vatiin ja kaittoastia kiireimmiten puhdistettava uudestaan käytettäväksi. Ainoastaan täten voipi estää ruuan kokonaan tärviölle joutumasta."

ILOISTA LAUANTAI-ILTAA!

Puolukkapiirakka

Viikonlopun puolukkasadon innoittamana leivoin puolukoista makoisan Mamman marjapiirakan. Olen ihan hulluna kaikkiin piirakoihin ja niitä tulee leivottua hieman liian usein. Tämäkin piirakka hävisi vähän turhan nopeasti parempiin suihin, vaikka lapsista vain pikkuveli söi sitä ja hänkin vain yhden palan. Isommille puolukka ei maistu ja he olisivat syöneet piirakasta pelkät reunat. Mummu oli onneksi sentään auttamassa minua ja miestä syömisessä. Puolukka sopi kyllä tosi hyvin tähän piirakkaan ja oli herkullinen makunautinto!

Tytön kukkapenkin kauniit punakosmoskukat kukkivat parhaillaan, ja niitä hain tytön luvalla maljakkoon kahvipöytää kaunistamaan. Oli kiva saada taas kukkia sisälle, sillä moneen viikkoon ei ole omasta pihasta tai tienvarresta löytynyt enää kukkia kimppua varten. Sievän 12-osaisen kukka-astiaston olen löytänyt joskus kirpparilta, samoin nätit lusikat.

Mamman marjapiirakan ohjeita löytyy varmasti netistä joka lähtöön, mutta kirjaanpa omanikin tänne muistiin.

MAMMAN MARJAPIIRAKKA

Pohja:
100g voita
1dl sokeria
1 muna
1,5dl vehnäjauhoja
1dl graham-/ruisjauhoja
1tl leivinjauhetta

Täyte:
marjoja
200g kermaviiliä
1 muna
1tl vaniljasokeria

Vaahdota voi ja sokeri.
Sekoita joukkoon muna ja jauho-leivinjauheseos.
Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle.
Levitä marjat pohjan päälle.
Sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada marjojen päälle.
Paista uunin alaosassa 200 asteessa noin 30 minuuttia.

MUKAVAA TORSTAITA!

Herkullinen marjapiirakka ja vanhat arkut

Toimme hetki sitten vanhepieni luota meille pappani aikoinaan tekemän arkun. Papallani ja mummullani oli huonekaluja tehdessä aina hyvä työnjako; pappa rakensi ja mummu maalasi. Tähän arkkuun taulujakin harrastuksekseen maalannut mummuni on taiteillut kauniita kukkakuvioita. Sisältä arkku on hempeän vaaleanpunainen. Lasten roolivaatteet pääsivät nyt arkkuun talteen. Myöhemmin arkku tulee luultavasti esikoisen huoneeseen lelulaatikoksi, jos hän yläkerran valmistuttua vielä huolii sen kukkakuvioineen. Jos ei huoli, niin sille löytyy varmasti muu paikka.

Sievän, pienen, arkun/korurasian olen saanut täyttäessäni viisi vuotta. Se on niin ikään pappani tekemä ja mummuni maalaama. Arkun kannessa on nimeni ja pohjasta löytyy teksti "Maria 5v Tv. Pappa". Tässä olen pienenä tyttönä säilyttänyt korujani, ja nyt se on meidän tytöllä vastaavassa käytössä. Molemmat arkut ovat ihania vanhoja aarteita ja niillä on rutkasti tunnearvoa!

Viikonloppuna saimme kerralla tämän vuoden mustikkasaldon täyteen, kun kävimme miehen kanssa poimimassa kaksi isoa ämpärillistä mustikoita. Vadelmiakin kävin poimimassa vielä toisen kerran ja tekisi mieli hakea vielä kolmas satsi, vaikka pakkanen on jo aika täynnä. Olen leiponut tuoreista vadelmista ja mustikoista jo useamman mehevän kuningatarpiirakan. Mustikan ja vadelman yhdistelmä on kyllä lyömätön! 

Jaan reseptin teille, koska teen sillä nykyään lähes kaikki piirakat. Alunperin löysin sen nimellä Rahkapersikkapiirakka, mutta täytteeksi voi laittaa melkein mitä vain marjaa tai hedelmää. Itse olen testannut tähän mennessä persikkaa, raparperia, mustikkaa ja vadelmaa. Syksymmällä teen varmasti tällä ohjeella myös omenapiirakkaa. Tykkään kovasti näistä piimää, rahkaa jne. sisältävistä resepteistä, koska ei ole oikeastaan väliä, käyttääkö piimää, rahkaa, kermaviiliä vai maustamatonta jogurttia. Vähintään yhtä tai kahta noista noista löytyy aina jääkaapista, ja piirakka on onnistunut joka kerta!

MEHEVÄ PIIRAKKA (pellillinen)

Sekoita yhteen:

4 lasia jauhoja

2 lasia sokeria

2tl soodaa

2tl leivinjauhetta

2tl vaniljasokeria

Lisää:

250g rasvaa sulatettuna

Ota noin 2/3 taikinasta erilliseen kulhoon ja lisää siihen 1 lasi piimää/maustamatonta jogurttia tms. ja 2 munaa.

Rahkasose:
2 purkkia rahkaa/kermaviiliä tms.
1 lasi sokeria
2tl vaniljasokeria 

Laita ensin pellille/piirakkavuokaan taikina, johon lisäsit munat ja piimän. Levitä päälle rahkasoset ja marjat/hedelmät sekä päällimmäiseksi taikinasta erilleen otettu muruseos. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Tällä reseptillä saat pellillisen piirakkaa ja puolittamalla ainemäärät saat pyöreän piirakan. Parasta piirakka on vaniljakastikkeen, -vaahdon tai -jäätelön kanssa, mutta hyvin herkullista myös sellaisenaan.

Nyt saakin hetken aikaa odotella puolukoiden kypsymistä ennen kuin metsä taas kutsuu! :)


MUKAVIA LOPPUKESÄN PÄIVIÄ SINULLE!

2-vuotiaan juhlat

Juhlimme viikonloppuna meidän pikkuveljeä, joka täyttää jo kaksi vuotta. Äidin pieni vauva ei olekaan enää niin pieni, eikä varsinkaan enää vauva. Mummu löysi pojalle osuvan kortin, jossa 2-vuotiaalla synttärisankarilla on tutti suussaan. Kuvaa hyvin meidän omaa tuttisuuta. Eiköhän tuosta tutistakin uskalleta luopua, kunhan saadaan ensin tuo 2-vuotias vauveli vieroitettua rinnasta. :D Siitä kerronkin toivottavasti lähiaikoina jonkinmoisen onnistumistarinan.

 Pikkuveli tykkää kovasti junista ja niinpä päätin tehdä hänelle junakakun. Veturista tuli tosin niin ruma ilmestys, etten tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Veturin pyöriksi tarkoitetut Domino-keksitkin unohtuivat vahingossa ruokakomeron hyllylle. Päätin kuitenkin nauraa, koska tiesin tuon etäisesti veturia muistuttavan, tuoreista mansikoista tehdyn, Britatortun ulkonäöstään huolimatta maistuvan hyvältä. Ja kun synttärisankari vielä osoitteli kakkua, ja sanoi "tuut, tuut", niin enpä viitsinyt alkaa turhia synkistelemään. Muut tarjottavat olivat junan vaunuja muistuttavissa astioissa ja näihin vaunuherkkuihin olenkin tyytyväinen. 

 

Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä maukkaita suolapaloja, krustadeja, kahdella eri täytteellä. Varsinkin savuporotäyte meinasi viedä kielen mennessään. Laitan ohjeet tänne blogiin muistiin niin itselleni kuin muillekin.  

  

Kylmäsavuporotäyte
1dl kuohukermaa

180g ruohosipulituorejuustoa

noin 50g  kylmäsavuporoa

paprikaa

Palvikinkkutäyte

1dl kuohukermaa

180g pippurituorejuustoa

palvikinkkua

kurkkua

Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Pilko poro/palvikinkku ja paprika/kurkku pieniksi kuutioiksi. Sekoita kaikki aineet yhteen. Yksi täyte riittää hyvin 24:ään krustadiin (1 paketti). 



Tähän päättyikin meidän kevään synttäriputki. Ensi vuonna taidetaan taas kutsua sukulaiset kerralla lasten yhteisille synttäreille. :)

Ystäviä

Me olemme saaneet viime päivinä useita ystäviä meille kylään. Oli ihana nähdä ystäväperhettä, jota olemme nähneet viimeksi yli neljä vuotta sitten. Silloin oli menossa mukana yksi lapsi, meidän esikoinen, ja nyt tuvassa juoksenteli yhteensä viisi iloista lapsosta. Vaikka yhteydenpito monien ystävien kanssa jää välillä joulukortteihin ja satunnaiseen viestittelyyn, niin aina on yhtä ihanaa tavata pitkästä aikaa kasvotusten ja juttua riittää monen vuoden tauon jälkeen. <3 Vielä on monta ystävää, jotka eivät ole käyneet uudessa kodissamme, mutta kaikki kyllä kutsutaan kylään, kunhan ehditään. :)

Meidän uudessa kotikylässä on paljon lapsiperheitä ja meidän lasten ikäisiä lapsia. Osa onkin jo tullut tutuksi lasten kerhossa, mutta paljon on vielä tutustumista edessä. Lauantaina saimme lähistöllä asuvan perheen meidän luokse ensimmäistä kertaa, ja lapset kyllä hoitivat tutustumisen hämmästyttävän mallikkaasti ja itsenäisesti. Sekä poika, että tyttö löysivät heti kivat pelit ja leikit ikäistensä lasten kanssa, ja pikkuvelikin meni sujuvasti joukon jatkona. On ihana huomata, että lapset ovat iän ja oman kerhon myötä rohkaistuneet ja oppivat muodostamaan omia, tärkeitä, ystävyyssuhteita.

 Leivoin hyviä keksijäätelöpaloja, joita olen tehnyt kerran aiemmin, monta vuotta sitten. Nämä makoisat herkut maistuivatkin kaikille, ja luulenpa, että seuraavaa valmistuskertaa ei tarvitse kovin kauaa odottaa.

Keksijäätelöpalat (16kpl)
450g Digestive-keksejä
100g voita
1,5l vaniljajäätelöä
3dl kinuskikastiketta

Aseta leivinpaperia suorakaiteen muotoisen vuoan pohjalle ja reunoille. Hienonna keksit muruiksi. Sulata rasva ja lisää keksinmurujen joukkoon. Sekoita. Taputtele hieman yli puolet keksiseoksesta vuoan pohjalle ja pakasta 15 minuuttia. Anna jäätelön sulaa hetken aikaa ja notkista se sekoittamalla kuin pehmikseksi. Levitä jäätelö keksipohjan päälle ja pakasta 30 minuuttia. Kaada kinuskikastike jäätelön päälle. Ripottele loppu keksimuruseos ylimmäiseksi. Pakasta vähintään neljä tuntia. Poista vuoasta leivinpaperin avulla ja leikkaa paloiksi. Tarjoa esimerkiksi marjojen tai persikkaviipaleiden kanssa. 

 Ohje on hyvin helppo ja onnistuu varmasti, vaikkei mikään jauhopeukalo olisikaan. Resepti on ollut aikoinaan Yhteishyvä-lehdessä.

Eilen innostuin jatkamaan pitkään tauolla ollutta verhojen ompelua. Sain ommeltua viimeiset keittiön salusiinit valmiiksi ja aloittelin myös pitsikappojen tekoa. Kuvailen verhoja tänne blogiin heti, kun tulee valmista!


Oikein ihanaa huomista ystävänpäivää kaikille blogiystäville sekä muille täällä vieraileville! <3

Hiljaiseloa

Hei pitkästä aikaa! Minulle kävi samoin, kuin viime vuoden tammikuussa; ei ole oikein mitään ideoita blogipostauksiin tai jos onkin, niin en jaksaisi tehdä mitään niiden eteen. Koti on sekaisin, joten kuvia ei tee mieli ottaa ja siivotakaan ei jaksaisi, vaikka kyllä pitäisi. Eiköhän se siivous- ja sitä myötä myös postausinnostus tässä taas pian herää henkiin!

Vaikka blogi on pitänyt hiljaiseloa, niin me olemme touhunneet ja touhottaneet ihan samaan vanhaan malliin. Meillä on käynyt ystäviä ja sukulaisia (loppiaisen aikoihin, kun koti oli vielä täydessä joulukunnossa ja siistinä) ja me olemme päässeet ystävien luo kyläilemään. Muutamat verhotangot on taas saatu paikoilleen ja mies on vihjaillut jotakin saunan rakentamisen jatkamisesta. Itse olen lueskellut iltaisin hyviä kirjoja ja kutonut muutamat sukat. Ehkäpä voisin jonkun sukkaparin täälläkin esitellä. Niin ja onpa vuoden ensimmäinen juoksulenkkikin jo tehty, joten ei täällä nyt aivan saamattomia sentään olla oltu, vaikka tämä tammikuu tuntuukin lähteneen aika laiskasti käyntiin. ;) 

Huushollin sekasorron vuoksi blogiin päätyi jälleen pari lähikuvaa, joista luulin uuden kauniin kodin myötä luopuvani lähes kokonaan. Ei se uusikaan koti näköjään aivan itsestään siistinä pysy, kumma kyllä! Viikonloppuna yllätin perheen ja tein ruuaksi kasvissosekeittoa. Tiesin kyllä, ettei yllätys ole perheen muille jäsenille kovin iloinen, mutta ajatus kasvissosekeitosta ja uunituoreista sämpylöistä houkutteli niin kovasti, että halusin toteuttaa visioni muiden mielipiteistä välittämättä. Niin kuin arvattavissa oli, sämpylät maistuivat, mutta keitto ei. Pääasia oli kuitenkin, että kaikki edes maistoivat. Minä toki tykkäsin ja mieskin söi kunnialla lautasensa tyhjäksi. Teen yleensä aina ruokaa niin paljon, että sitä riittää pariksi syöntikerraksi ja niin tein vahingossa tälläkin kertaa. En kuitenkaan halunnut kiusata lapsia toista kertaa kasvissosekeitolla, joten kätevänä emäntänä keksin tehdä lopusta keitosta seuraavana päivänä rieskoja. Lapset söivät niitä kaksin käsin, eivätkä onneksi tajunneet yhteyttä eilisen oranssin keiton ja seuraavan päivän oranssiinvivahtavien rieskojen välillä. :D Kelpo perunarieskojen ohje löytyy blogistani täältä.

Viikonlopuksi meillä onkin tiedossa mukavaa ohjelmaa, joten eiköhän tämä viikko vierähdä nopeasti! :)

Kiva, kun pysytte mukana, vaikka välillä onkin vähän pidempiä postausvälejä! <3