Jouluseimi

Joulukuu on jo ehtinyt pitkälle ja viimeisetkin joulukortisteet kuusta lukuunottamatta ovat löytäneet oman paikkansa. Meillä ei ole mitenkään hirveän paljon joulukoristeita ja jo viime vuonna mietimme, että jotakin tärkeää puuttuu joulukodistamme. Se jokin oli jouluseimi. Emme kuitenkaan löytäneet sopivaa enää siksi jouluksi ja tämän vuoden marraskuussa muistin asian uudestaan. Kovin helppo ei ollut mieleistä jouluseimeä tai jouluseimihahmoja löytää. Nämä jouluseimethän ovat Keski-Euroopassa hyvin yleisiä joulukoristeita, mutta meillä ei nyt jostakin syystä ollut mahdollisuutta lähteä ulkomaanmatkalle seimeä ostamaan. Niinpä etsin seimeä tai pelkkiä seimihahmoja netistä jos jonkinlaisista nettikaupoista ja lopulta löysin täydellisen hahmolajitelman Tonttumuseon verkkokaupasta.

Setissä oli yhteensä 11 kauniisti hahmoa: Maria, Joosef, Jeesus-vauva seimessä, enkeli, kolme viisasta miestä, paimen, lammas, härkä (piilossa itämään tietäjien takana) ja aasi. Hahmot on maalattu todella kauniisti, ja pidän kovasti niiden piirteistä. Pisimmät hahmot ovat korkeudeltaan noin 15cm. Mies lupautui tekemään hahmoille taustaksi tallin, jonka yhdessä suunnittelimme. Vähän kiire sen tekemisessä tuli, mutta lopputulos on kyllä upea! Onnea on rakennustaitoinen mies!

Museo Tonttukylä on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka syntyi vuonna 1997 taiteilija Pirjo Nygårdin ja hänen miehensä muuttaessa Pensalan kylään. Pirjo Nygård valmistaa nukkeja ja nukenosia sekä korjaa nukkeja ja muita leluja. Vuosien mittaan kerätyt nuket, tontut, nallet ja joulukoristeet kaipasivat tilaa ja siihen tarpeeseen syntyi tonttukylä.

1700-luvulta peräisin oleva alue koostuu kolmesta omistajiensa huolella korjaamasta rakennuksesta sekä pihapiiristä ja puutarhasta. Päärakennuksessa, vanhassa pohjalaistalossa, on nukkemuseo, joka on sisustettu vanhoilla huonekaluilla ja koristeltu nukeilla, nuken vaatteilla ja kengillä. Yläkerrassa pääsee tutustumaan 300 vuoden takaiseen nuken ja nallen valmistukseen.  Seitsemän huonetta kattavasta vanhasta makasiinista löytyy talli ja tonttuverstas. Vanhaan kiilakivinavettaan on rakennettu tonttumuseo, josta löytyy veikeitä tonttuja. Osa tontuista on mekaanistettu ja ne nytkähtävät illan tullen jatkamaan hommiaan, kuka maalisudin, kuka mittanauhan kanssa. Navetassa on myös Suomen suurin joulukoristemuseo, jonka vanhimmat koristeet ovat 1800-luvun alusta. Tonttukylässä on esillä yhteensä 8500 vanhaa esinettä, joten katseltavaa ja ihmeteltävää riittää.

Tonttukylän nettisivuille pääset tästä. Kannattaa käydä tutustumassa! Verkkokaupasta löydät muun muassa vanhoja joulukoristeita, astioita ja sisustustavaraa. Alue on auki kesäisin yksityisille vierailijoille ja muuna aikana ryhmille. Mekään emme ole vielä päässeet käymään tonttumuseossa, mutta voin vain kuvitella, miten hieno paikka se olisi vierailla koko perheen voimin. Kohde on ehdottomasti nyt vierailulistalla.

 Olen tosi onnellinen upeasta seimikokonaisuudestamme! Siitä tuli melko massiivinen, ja se pääsi paraatipaikalle tuvan patakaapin päälle. Wendelinin opetustaulukin sai häädön puusohvan päälle, sillä se ei oikein olisi sopinut seimen taustalle. Nyt täytyy vain toivoa, että lapset malttavat noudattaa ohjettamme: katsoa saa, mutta ei koskea! Aika houkuttelevaa noilla hahmoilla olisi ruveta leikkimään, mutta jospa ne pysyisivät paikoillaan ja ehjinä. Ihanahan seimiasetelman kauniita yksityiskohtia on myös tuijotella yhdessä ja muistella ensimmäisen joulun tapahtumia.

*Yhteistyöpostaus, seimihahmoista saatu alennusta*

www.tonttumuseo.fi

TUNNELMALLISTA JOULUNAIKAA!

Klaffikaappi

Hei taas! Jälleen on useampi viikko vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Oli mukava lukea viime postauksen kommentteja ja kuulla, että vierailette täällä edelleen. <3

Innostuin alkuviikosta kuvailemaan meidän vanhaa klaffikaappia. Tämän kaapin ostimme jo monta vuotta sitten. Siitä oli ulkopuolelta poistettu kaikki maalit, mutta sisäpuolen oli joku käsitellyt räikeän vihreällä petsillä tai vastaavalla aineella, joka on tosi tiukasti imeytynyt puuhun. Olen aina inhonnut tuota vihreää, mutta ei se tuon puunvärin kanssa niin pahalta näytä. Tarkoitus olisi kuitenkin maalata kaappi myöhemmin englanninpunaisella pellavaöljymaalilla ja siihen tuo vihreän sävy ei kyllä sovi sitten millään. Täytyy vielä katsoa, jos vihreän saisi jotenkin pois tai sitten maalaamme sen päälle.

 Harvoin tuota klaffia tulee auki pidettyä. Osaksi tuon vihreän värin takia, mutta pääosin siksi, että tuonne on hyvä kerätä kaikkea romua ja tavaraa, mille ei keksi muuta paikkaa. Nytkin siirsin vain kiireesti sieltä kaikki tavarat viereisen patakaapin päälle ja pitäisi päättää, tungenko ne sinne takaisin, vai yritänkö keksiä tavaroille muun paikan ja pitää tuon klaffikaapin keskiosan siistinä.

MUKAVAA LOPPUVIIKKOA!


 

Tupa pääsiäisasussa

Kotiin on ilmestynyt hieman lisää pääsiäiskoristeita, ja viime viikolla lasten kanssa kylvämämme ohransiemenet ovat kasvaneet jo hurjan pitkiksi. Olen viime vuosina oppinut pitämään keltaisesta, ja pääsiäisvärinä se onkin ihan ehdoton. Pienet keltaiset ja vihreät väripilkut piristävät kummasti kodin ilmettä ja sopivat kivasti tummiin hirsiseiniin.

Viimeksi eilen mies mietti ääneen, voisimmeko jo siirtää vanhan puusohvamme tupaan. Ektorpille ei vain oikein ole muuta paikkaa ennen yläkerran valmistumista. Olohuone on sen mallinen, että sinne ei oikein kahta sohvaa saa järkevästi mahtumaan. Vierekkäin ne kyllä mahtuisivat, jos arkun siirtäisi muualle, mutta se näyttäisi ehkä vähän hassulta. Puusohva muuttaisi kyllä tuvan ilmeen juuri sellaiseksi, kuin sen valmiiksi sisustettuna näen, mutta kai sitä vain täytyy malttaa odottaa.

 Tuleva pääsiäinen saa jo kovasti odottamaan kevättä ja lumen sulamista. Mies on tosin asiasta toista mieltä, sillä meneillään oleva aitan hirsien paikkaaminen ja seinien pystytys on huomattavasti mukavampaa ja siistimpää hommaa pikkupakkasella kuin lämpöisellä säällä kuralitkussa seisten. No, ehkä saan kuitenkin salaa haaveilla keväästä, kunhan en turhan usein puhu aiheesta miehen kuullen! Täytyisi varmaan tuosta aitastakin laitella tänne jossakin vaiheessa kuvia, kunhan seinät saavat vielä vähän korkeutta.

HALUAN TOIVOTTAA KAIKILLE LUKIJOILLENI OIKEIN RAUHALLISTA PÄÄSIÄISTÄ!

Kesäjuttuja

Viime viikonloppu vierähti mukavasti mummulassa serkkulasten kanssa touhuillessa. Kävimme myös kesämarkkinoilla ja ehdimme nähdä ystäviä sekä miehen puolen sukulaisia. Mies ja poika kävivät miehen veljen ja serkkupojan kanssa ongella ja saalistakin tuli.

Säätkin olivat vielä viikonloppuna lämpimät ja aurinkoiset. Nyt saa taas jo palella ja vettäkin sataa. Itse tykkään välillä sadepäivistäkin, kun saa olla hyvällä omallatunnolla sisällä ja tehdä kotitöitä oikein urakalla. Mutta en minäkään kyllä tästä kylmyydestä välitä. Onhan tämä nyt aikamoista, kun heinäkuussa on lämpöasteita hädin tuskin kymmenen,  ja lapsilla ulkona pipot ja välikausipuvut päällä...

Markkinoilta ei lähtenyt mukaan paljon muuta kuin metrilakua, mutta päivän löydön teimme paikallisessa antiikkiliikkeessä. Sieltä bongasimme Arabian pienen voipytyn, jossa oli toisella puolella halkeama. Halkeamaa oli yritetty maalata peittoon jollakin valkoisella maalilla, mutta maali lähti onneksi helposti pois rapsuttamalla. Pytty maksoi neljä euroa, joten se oli todellinen löytö.

 Mukavaa loppuviikkoa!

Pääsiäisen pastelliset sävyt

Meidän kotiin on viikon mittaan ilmestynyt pieniä pastellisia ja pääsiäisen keltaisia väripiristyksiä. Viime vuonna lasten kanssa askartelemamme pastellipuput pääsivät puuhellan huuvan reunalle nököttämään.

 Greengaten kauniin keittiöpyyhkeen ja kynttilämunan sain ystävältä lahjaksi. Pyyhkeen sävyt sopivat paremmin kuin hyvin sekä pääsiäiseen että keittiömme väreihin muutenkin. Vanhan kirpparilta löydetyn posliinipäisen taikinapyörän olen saanut toiselta ystävältä. <3

 Pari ruukkunarsissia olen jo saanut tapettua, kun olen pitänyt niitä sisätiloissa lämpimässä. Jospa miehen tuomat leikkonarsissit ja yksi uusi ruukkunarsissi pysyisivät hengissä pääsiäisen yli. Vaihdoin tupaan pääsiäisen väreihin sopivan Niittyleinikki-opetustaulun. Tämän taulun tuleva paikka on yläkerran aulassa sitten joskus.

 Meidän tontilta löytyi yksi iso pajupuska, josta kävin hakemassa oksia lasten koristeltavaksi. Täällä päinhän virvotaan vasta pääsiäislauantaina. Meidän lapset eivät ole aiemmin käyneet virpomassa ja saa nähdä, käyvätkö nytkään. Ehkä mummuloissa korkeintaan, kun sinnepäin olemme joka tapauksessa menossa. Vitsoista tuli ainakin hyvin värikkäät ja runsashöyheniset, kun lapset saivat itse valita koristukset. :D

  Iloista pääsiäistä kaikille lukijoilleni!

 

Runebergin kääretorttu

Tänä vuonna on näemmä keksitty uusi leivonnainen nimeltä Runebergin kääretorttu. Pitihän sitä minunkin kokeilla, kun niin herkulliselta näytti kuvissa. Ohjeen nappasin K-ruoka -sivuilta. Mantelirouheen jätin pois, sillä sitä ei kaapista löytynyt. Tosi hyväähän tuosta tuli, mutta ei tämä nyt kyllä aivan perinteiseltä Runebergin tortulta maistu. Tällaista voisin siis hyvinkin leipoa muulloinkin kuin helmikuun alussa, sillä kääretorttupohjasta tuli tosi maukas ja ja tuorejuusto-vadelmahillo -täyte oli nappivalinta. Leivoin ja täytin tortun eilen, ja tänään se oli ihanasti mehevöitynyt.

Kukalliset lautaset kuuluvat kirpparilta ostamaani kahviastiastoon. Kauniit vanhat pöytähopeat olen saanut äidiltäni.
 

 Meidän tyttö harmitteli, kun veljien sängyt ovat ikkunan edessä ja hänen täytyy katsella vain tummaa hirsiseinää. Niinpä tyttö sai valita yhden huutokaupasta ostamistamme opetustauluista oman sänkynsä viereen seinälle. Juuri tätä samaa taulua olen kaavaillut hänen huoneeseensa sitten aikanaan.

Pikkuveljen sänky ei tosin enää ole ikkunan edessä vaan jouduimme siirtämään sen taas meidän parisänkyyn kiinni. Yöt olivat ihan hirveitä, kun poitsu ikävöi viereeni, enkä viitsinyt häntä itkettää. Niinpä nukuin ja valvoin välillä kippurassa hänen vieressään ja yritin aina vaivihkaa hipsiä takaisin omaan sänkyyni. Välillä makasin lattialla ja silittelin pientä toisella kädellä. Joka yö hän tepsutteli monta kertaa viereemme hyörimään ja pyörimään ja uni on jäänyt tosi vähiin. Nyt ei makuuhuone ole enää niin kivan näköinen, mutta paremmat yöunet veivät voiton. Eiköhän me vielä joskus saada nuo lasten sängyt vähän kauemmaksi, jopa eri huoneeseen saakka ja sitten ikävöidään, kun lapset kasvavat, eivätkä tule enää viereen nukkumaan.

Mukavaa Runeberginpäivän iltaa ja

reipasta tulevaa pakkasviikkoa!

Joulun tuoksuinen keittiö

Niinhän siinä kävi, että tämä flunssa käy näköjään läpi koko perheen. Täällä siis niiskutellaan ja koitetaan lepäillä. Tai äiti ei kyllä juuri ehdi lepäillä, kun on kolme lasta hoidettavana ja ruokittavana, mutta sairaana yritetään tehdä kaikki helpomman kautta. Pakasteesta löytyi aiemmin tehtyä jauhelihakastiketta, se mikroon ja makaronit kaveriksi. Toiseksi ruuaksi tein riisipuuroa. Se on helppotekoista, kunhan muistaa laittaa sen kiehumaan hyvissä ajoin ennen kuin lapsukaisilla nälkä yllättää. 

 

 Joulua olen myös laitellut keittiöön. Siinä nyt ei kova vaiva ole, kun asettaa vain koristuksia keittiön tasoille, jotka meillä yleensä ovatkin melko tyhjät. Joulukoristelu joulumusiikin soidessa piristää kummasti ja antaa iloisemman mielen näin sairaana ollessa. Mies löysi Biltemasta puolimetrisen olkipukin. Sellaista olemme etsineet ja kun hintaa oli alle neljä euroa, niin eipä tarvinnut ostopäätöstä kauaa miettiä. Vähän kynttilöitä, jouluinen piparipurkki ja joulutähti, siinähän sitä on joulua kerrakseen. Viime vuonna joulukuusessa olleet piparminttukepitkin pääsivät vanhaan lasipurkkiin esille.

Taatelikakku on miehen herkkua, enkä minäkään siitä kyllä usein kieltäydy. Niitä leivoin kerralla pari kappaletta. Toinen päätyi suosista kahdessa osassa pakkaseen ja toisesta ehdimme jo ottaa maistiaiset. Tämä on hyväksi havaittu ja todella mehevä kakku. Laitan reseptin tähän muistiin, jos joku haluaa kokeilla.

 Taatelikakku

250g taateleita

2dl vettä
1dl sokeria
200g voita
2 kananmunaa
1dl kermaviiliä/piimää/maustamatonta jogurttia
1tl vaniliinisokeria
1tl leivinjauhetta
2tl soodaa
4dl vehnäjauhoja

Keitä taatelit hiljalleen vedessä pehmeiksi. Vatkaa voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi ja lisää vähän jäähtyneeseen taateliseokseen. Sekoita jauhot, vaniliinisokeri, leivinjauhe ja sooda keskenään. Lisää jauhoseos sekä loput aineet taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa noin 30-50 minuuttia.

Viikonloppuna kokosin lasten kanssa katsellessa Ikean piparkakkutalon. Koristeluhan onnistui melko kivuttomasti, mutta tämä pystytys olikin sitten asia erikseen. En kai vatkannut pikeeriä tarpeeksi kauaa ja se jäi vähän löysäksi. Niinpä seinät ja katto eivät meinanneet millään pysyä pystyssä. Pikeeri jähmettyi kyllä aikanaan, mutta kovin kauniiksi yksilöksi tätä ei voi ainakaan läheltä katsottuna sanoa. Annoin lapsille vakavan varoituksen, että piparkakkutaloon ei ole mitään asiaa koskea sormen päälläkään, koska en tiedä, miten vahvaa tekoa se on. Minä olen kyllä sellainen tohelo, että melkein jo itse hajotin koko talon. Taatelikakkua leipoessani nimittäin tönäisin lähes täysinäisen sokeripussin kumoon ja sokeria kaatui vieressä olevalle piparkakkutalon lautaselle. Laiskuuttani jätin sokerit niille sijoilleen talon viereen lumikinokseksi. :D 

Hyvää  huomista itsenäisyyspäivää!

Pitsiä, messinkiä ja savulohitäytteen resepti

Otin aamulla kameran käteen ja kuvasin vähän meidän patakaappia. Äitini oli löytänyt meille vanhan kolmihaaraisen kynttelikön. Aiemmin tuo messinki tai mikään vähänkään kultaan vivahtava ei oikein innostanut minua, mutta nykyään tykkään siitäkin kovasti ainakin sisustuksessa. 

Tätini toi kapioarkustaan löytyneitä, nuoruudessaan tekemiään, käsitöitä näytille, jos kelpuuttaisin jonkun niistä meille. Ja minähän kelpuutin! Kaunis pyöreä pitsiliina pääsi heti paraatipaikalle tuvan patakaapin päälle. Liinan kuvio on tosi nätti ja se on varmasti ollut kovatöinen. Pitsiliinan, kynttelikön ja patakaapin yhdistelmä on hieno, mutta valitettavasti tiedän, ettei se pysy tuon näköisenä pitkään. Patakaappi sattuu nimittäin olemaan paikka, jonka päälle isommat lapset levittävät aina legonsa, jottei pikkuveli pääse rikkomaan rakennelmia. No, sitten kun legot täyttävät taas tason ja sotku on valmis, niin voinhan ainakin ihailla täältä blogista näitä kuvia. ;) 

 Sain tädiltä myös ihanan virkatun päiväpeiton, jota en nyt vielä ehtinyt kuvailemaan.

Laittelenpa vielä itselle ja muillekin kiinnostuneille muistiin ohjeen herkulliseen lämminsavulohi-tuorejuustotäytteeseen, jota meillä oli viime viikonlopun juhlissa ruispalojen päällä. Yhdistelin muutamaa netistä löytämääni ohjetta ja sain tosi simppelin ja maistuvan reseptin. Täyte käy hyvin kaikenlaisten coctail-palojen täytteeksi kuten ruisnappeihin, ruispaloihin, rieskarulliin jne. 

Savulohi-tuorejuustotäyte

2 purkkia (360g) ruohosipulin makuista tuorejuustoa

3dl vispikermaa

noin 400g lämminsavulohta

maun mukaan sitruunapippuria ja tuoretta tilliä

Vatkaa vispikerma löysähköksi vaahdoksi. Sekoita vaahdon sekaan tuorejuusto, pieneksi paloiteltu lohi sekä pippuri ja pieneksi pilkottu tilli.

 Itse pursotin täytteen pursottimella leipien päälle, ja ne ehtivät olla pari tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua. Koristeeksi laitoin tuoretta tilliä. Näitähän voisi koristella paljon värikkääminkin pikkutomaateilla sun muilla. Ohjeen määrillä sai hyvin täytettyä pussillisen Vaasan neliömuotoisia ruispaloja ja vähän täytettä jäi ylikin.

Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa!