Joulukuvia

Joulu tuli ja meni, mutta joulukoristeet saavat olla vielä jonkin aikaa kaunistamassa kotia. Meillä ei ole mitään kiirettä päästä eroon tästä ihanasta joulutunnelmasta ihan vielä.

  Miehen äiti oli meillä joulua viettämässä. Meillä kävi oikein joulupukkikin, kun lapset niin toivoivat, ettei pukki aina vain jättäisi lahjasäkkiä porraspieleen, vaan tulisi kerrankin sisälle asti. Olihan se mukava, kun pukki tuli tupaan saakka jakamaan lahjat.

 

Joulukuusi on niin upea joulutunnelman tuoja. Meillä kuusessa on aina ollut paljon itsetehtyjä koristeita ja niin tänäkin vuonna. Äitini teki upeita vanhantyylisiä karkkeja, joissa on enkelikiiltokuvat koristeina. Itse tein muutama vuosi sitten vanhoista kirjansivuista enkelikoristeita. Lisäksi kuusessa on piparisydämiä sekä kaupan punaisia joulupalloja.  

Tapaninpäivänä menimme vanhempieni luokse. Pääsimme luistelemaan ja nauttimaan läheisten seurasta. Leffat, lukeminen ja palapelien teko ovat ihan parasta joululomatekemistä!

OIKEIN MUKAVIA VUODEN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ!

Kurkistus ruokakomeroon

Mies ei ole juurikaan voinut tehdä aittaa eteenpäin tässä loman aikana, kun on ollut niin kuuma. Hän joutuisi seistä auringossa koko päivän, jos mielisi aittaa rakentaa, joten hän on siirtynyt suosista muihin hommiin. Tämä on tosi harmi, koska tarkoitus oli saada aitta valmiiksi kesän ja syksyn aikana. Mies on linnoittautunut pihasaunan sisälle varjoon ja muurannut pikku hiljaa sinne kiuasta ja piippua. Yhtenä päivänä hän sai inspiraation tehdä kaksi vuotta kesken olleen ruokakomeron loput hyllyt valmiiksi, ja se jos jokin oli iloinen yllätys! Tässäpä siis viimein kuvia meidän ruokakomeron sisältä. Kuvia on aina välillä kyseltykin.

 Osa avaamattomista ruokapurkeista ja näkkäripaketeista on lojunut tähän saakka komeron lattialla, kun kaikki eivät ole mahtuneet hyllyille. Nyt viisi hyllykerrosta riittää juuri sopivasti ja sain tavarat pois lattioilta. Vaikka tupaten täynnähän se nytkin on. Käymme vain noin kerran viikossa kaupassa, joten peruselintarvikkeita ostetaan monesti valmiiksi kaappiin jo ennen kuin edelliset pääsevät loppumaan. Täällä kun ei mitään lähikauppoja ole, vaan kauppaan on edestakaisin yli 30km:n matka, niin yhden tai kahden ruokatarvikkeen loppumisen takia emme kauppaan lähde. Ylimmälle, lähes katonrajassa olevalla hyllylle, mahtui vielä maljakoita ja muuta lasitavaraa. Komerossa on liiketunnistimella toimiva valaistus.

 Ruokakomeron päätarkoitus meillä oli saada mikro, leivänpaahdin, kahvinkeitin ja muut rumat kodinkoneet piiloon. Siinä tehtävässä komero onkin ajanut asiansa täydellisesti. Komerossa on pistorasia, joten mikroa ja leivänpaahdinta käytetään siellä. Kahvinkeitin ja yleiskone sen sijaan siirretään käytettäessä keittiön työtasolle. Tästä ei ole suurta vaivaa, sillä emme juo miehen kanssa kumpikaan kahvia, joten kahvinkeitinkin on käytössä vain vieraille. Suunnittelimme hyllyjen paikat niin, että mikro ja leivänpaahdin ovat sopivalla käyttökorkeudella. Lapsetkin ylettyvät niihin hyvin ruokakomerossa olevan jakkaran avulla. Myös kuivamuonan säilytykseen skafferi on aivan mainio. Enpä voi muuta kuin suositella!

Hyllypitsin olin ostanut jo aikaa sitten ja teippasin ne nyt hyllyjen reunoihin. Hyvin näyttävät pysyvän paikoillaan. Hyllyt voisi maalata valkoisiksi, jos joskus ehtisi, mutta tiedän, ettei ihan hetkeen ehdi. Myös ajatus jauhoista, hiutaleista, makaroneista ja muroista kauniissa lasipurkeissa on ihana, mutta tiedän, etten jaksaisi nähdä sitä vaivaa. Olen niin nopea liikkeissäni, että jauhot lentelisivät pitkin pöytiä, kun kaatelisin niitä kiireessä purkkeihin, enkä takuulla jaksaisi sitä ylimääräistä siivoamista ja tiskaamista, mitä siitä syntyisi. Olen siis enemmän kuin tyytyväinen ruokakomeron tämän hetkiseen ulkonäköön ja käyttömukavuuteen!

 Minusta nämä helteet saisivat jo loppua, mutta minkäs näille säille mahtaa! Eiköhän tätä lämpöä haikein mielin muistella taas syksyn ja talven kylmyydessä.


ILOA PÄIVIISI!

 

Äitienpäivän tunnelmia

Äitienpäivän sää oli mitä ihanin. Kävimme miehen äidin kanssa syömässä ja loppu päivä kului rauhallisissa tunnelmissa mummulassa. Lapset polskivat pienessä altaassa ja itse viihdyin varjossa lueskellen. Mies nappasi taas kotiin lähtiessä mukaan pari puun tainta, joten taas saimme pihaamme lisää kasvistoa.

Äitienpäivän aamuna saimme otettua minusta ja lapsista muutaman kuvan. Tämä kännykällä otettu kuva oli melko suloinen. Kameralla otetut kuvat eivät oikein onnistuneet. Mutta onpa ihana, että tästä äitienpäivästä jäi näin ihana kuva minusta ja kullanmuruista muistoksi. Niin rakkaita ja suloisia nämä pikkuiset ovat ja kasvavat aivan liian nopeasti! <3

Lauantaina leivoin mansikkakermakakun, sillä saimme silloin vieraita kylään. Kakun rippeet söimme sitten äitienpäivän aamuna. Kakku oli todella herkullinen, mutta hieman nopeasti kyhätty. Ostinkin tänään vähän paremmat välineet ja tyllat tulevaisuutta varten. Jospa jaksaisin ruveta harjoittelemaan kunnolla tuota kermanpursotusta. Minusta vain kakussa tärkeintä on maku, joten en ole oikein jaksanut perehtyä näihin pursotustekniikoihin. Mutta ehkäpä nyt saan siihenkin inspiraation! Ihanat ruusut sain ystävältä, joka vieraili meillä viime viikolla lapsiensa kanssa. :)

Huomenna pitäisi olla vielä lämpöisempää kuin tänään! Yritetään nauttia, vaikka itse hakeudun näillä säillä mieluummin varjoon. Meillä se tarkoittaa lähinnä sisätiloja, sillä pihassamme ei ole vielä mitään viihtyisää ja  varjoisaa oleskelupaikkaa, jossa voisi viettää aikaa suojassa auringon paahteelta. Iltapäivisin olemme lasten kanssa kantaneet peiton, kirjoja ja frisbeet talon taakse, koska siellä on suuri talon langettama varjo. Katsotaan, minkälaisen ratkaisun keksimme tähän ongelmaan. Jopa jonkinlainen paviljonki on käynyt mielessä. Näin vanhemmiten en enää nauti samalla tavalla auringosta ja välttelen palamista kuin ruttoa. Mutta ovathan nämä lämpimät säät silti aivan ihania, jos vertaa esim. viime kesän kylmiin säihin!


IHANIA KESÄPÄIVIÄ!

Vanhoja aarteita

Meidän keittiön työtasot ovat kovin vaaleat ja kaipailin jotakin rouheaa vanhaa esinettä vastapainoksi. Viime sunnuntaina olimme lähes koko päivän ulkosalla pihahommissa ja silloin eteeni sattui kaksi juuri sopivaa vanhaa esinettä. Meidän tontille parhaillaan siirrettävän vanhan aitan sisällä oli suuri kaksiosainen viljalaari ja nämä kauniit luukut ovat olleet tuon viljalaarin luukkuja. Nyt ne saavat koristaa meidän keittiötä.
 

Neilikka on sitten ihana kukka! Ostin tämän vaaleankeltaisen kimpun lähes kaksi viikkoa sitten ja se kukkii edelleen kauniina.
  

Seuraavien kuvien otosta on jo reilu viikko aikaa, joten niissä nuo viljaluukut eivät näy. Nämä kuvat otin jonakin harvinaisena hetkenä, kun keittiö ja sen ympäristö oli puunattu oikein kunnolla, joten näette keittiötä vähän joka suunnasta. Olen edelleen aivan ihastunut tuohon vanhan vihreän sävyyn, jota meillä on keittiössä ja kuistissa. Olen myös tosi tyytyväinen, että jääkaappi ja pakastin saatiin piiloon kauniiden paneeliovien taakse.

Ruokakomeron vasemmalla puolella oleva seinä minun on pakko aina rajata kuvista pois, sillä siinä on meidän työpöytä, joka on aina aivan täynnä kaikenmaailman papereita, kirjoja, lippuja ja lappuja. Työpöydällä sijaitsee myös läppäri, jolta näitä postauksiakin aina kirjoittelen. Työpöytä pääsee aikanaan yläkertaan piiloon, mutta täällä alakerrassa sille ei mitenkään löydy muuta paikkaa. Voitte uskoa, että olemme yrittäneet sellaista keksiä!

 AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA VIIKONLOPPUA!

Pandasynttärit

Maanantaina juhlittiin meidän lasten 3-, 5- ja 7-vuotissynttäreitä sukulaisten kanssa. Viime vuonna pidimme kaikille omat sukulaissynttärit ja se oli vähän raskasta vieraillekin, kun osa joutui tulemaan kaukaa meille juhlimaan jokaista lasta yksitellen aina kuukauden välein. Tällä tyylillä taidetaan mennä jatkossakin, että sukulaisille yhdet yhteiset synttärit ja sitten eskari-ikäisestä lähtien jokaiselle omat kaverisynttärit. Siinä on juhlia ihan riittämiin!

Kyselin lapsilta ajoissa eri teemavaihtoehtoja ja vaikka se itselläkin jo mielessä oli, niin taisi kuitenkin olla joku lapsista, joka sen ensimmäisenä ääneen sanoi: pandateema! Tämähän sopi kaikille oikein hyvin ja ei kun leipomuksia suunnittelemaan! Ajattelin, että yhdelle lapselle tehdään pandakakku, yhdelle pandamuffinsseja jne, mutta kävi ilmi, että kaikki lapset halusivat oman kakun. Eipä siinä, tämä äitihän teki työtä käskettyä ja niin syntyi kolme erityylistä ja erimakuista kakkua.

Tytölle tein vadelmarahkatäytteisen täytekakun, jonka päällystin sokerimassalla ja sokerimassakoristeilla. Täytyy taas sanoa, että ei ole minun juttuni tuo sokerimassan kanssa pelaaminen. Hetkeen en aio taas sitä kakkuihin laittaa muuta kuin korkeintaan koristeiksi. Yksinkertaiset kukkakoristeet kun onnistuivat melko hyvin.

Pikkuveljen kakku oli varmasti parhaan makuinen ja ihan hauskan näköinenkin. Se oli pandan pään muotoinen porkkanakakku, josta sai onneksi kätevästi pahat lakritsinmakuiset sokerimassakoristeet pois. Esikoinen ei huolinut mitään lällyä söpöstelypandakakkua, joten hänelle tein kinuskijuustokakun ja päälle laitoimme tulostetun, pojan värittämän Kung Fu Pandan. Lisäksi tarjolla oli keksejä, karkkeja, sipsejä sekä suolabambutikkuja ja kinkkupiirakkaa.

 

Koristuksiksi laitoimme seinille lasten aiemmin tekemiä panda-askarteluja sekä tytön ja pikkuveljen askartelemat suloiset pandaviirit. Juhlat olivat tosi mukavat ja oli kiva saada taas lähisukua meille kylään. Kiitos kaikille vieraille!


ILOISTA VIIKONLOPPUA!

Vielä vähän pääsiäistä

Täällä on vietetty mukavat pääsiäisen pyhät pääosin kotosalla. Eskarilainen kävi ensimmäistä kertaa ystäviensä kanssa virpomassa ja piipahdimme oman kylän pääsiäiskokolla. Eväsretkelläkin ehdimme käydä koko perhe. Paljon mukavia juttuja, joista voisi hyvinkin tulla osa meidän perheen pääsiäisperinnettä. Sunnuntaina mies lähti lasten kanssa evakkoon mummulaan, jotta sain leipoa rauhassa. Maanantaina nimittäin juhlimme meidän kolmen kevätlapsen synttäreitä sukulaisten kanssa. Tästä emme ehkä tee perinnettä, sillä niin mukavaa kuin juhlien järjestäminen onkin, en ehkä haluaisi käyttää pääsiäistä enää toista kertaa pelkkään siivoamiseen ja leipomiseen. Synttärikuvia luvassa ensi kerralla.

 Kamerasta löytyi joitakin pääsiäisen aikana otettuja kuvia keittiöstä. Silloin harvoin, kun keittiö on tiptop siistissä kunnossa, niin pakkohan siitä on kuvia ottaa. Keittiö on myös ainut huone, joka on lähes täysin valmis, joten sitä on kiva kuvata. Siellä kun on jo lähes joka lista paikoillaan ja maalattuna.

  
Täälläkin on viimein joitakin odotettuja kevään merkkejä havaittavissa. Räystäistä tippuu vesi, lasten tekemät lumiukot alkavat pikku hiljaa sulaa ja talon eteläseinustalla alkaa jo näkyä vähän paljasta maata. Kova luottamus on siihen, että kevät sieltä vielä tulee, vaikka sitä on saatu tänä vuonna vähän odottaakin.

IHANAA HUHTIKUUTA!

Pääsiäistä

Viikonloppuna otimme kaiken ilon irti jäljellä olevasta lumesta ja talvesta; luistelimme, hiihdimme ja kävimme pulkkamäessä. Ehdimme myös käydä pitkästä aikaa ystäväperheen luona kylässä. Lapsilla riitti leikkiseuraa ja me aikuiset saimme päivittää kuulumisia. Liian harvoin ehtii käydä kylässä ja kutsua vieraita omaan kotiin.

Aloitimme viime viikolla lasten kanssa pääsiäisaskartelut ja laitoimme myös meidän vähäiset pääsiäiskoristeemme paikoilleen. Äitini oli lapsia hoitamassa, kun vietimme miehen kanssa yhdeksättä hääpäiväämme, ja toi ihanan tulppaanikimpun. Helmililjoja tai ruukkunarsisseja en ole vielä uskaltanut ostaa, kun saan ne aina niin nopeasti pilalle. Täytyy odottaa lähemmäs pääsiäistä, jotta ovat vielä hengissä pääsiäisen pyhinä.

 Monta vuotta sitten askarrellut Tilda-puput päätyivät tänäkin pääsiäisenä puuhellan päälle. Niiden pastelliset sävyt sopivat niin mainiosti tuohon niin ikään Tilda-kankaasta ommeltuun patalappuun sekä vihreisiin keittiökaappeihin. Olohuoneen puolellakin näkyy jo muutama pääsiäisjuttu, mutta säästetään niiden esittely toiseen kertaan.

Voitteko uskoa, että olen viime aikoina harkinnut vakavasti Instagramiin liittymistä! Minä, joka lämpenen aina kaikille uusille some-ilmiöille todella myöhään tai en ollenkaan. Facebookissa en ole vieläkään, enkä ole ajatellut koskaan liittyäkään, mutta Instagram houkuttelee nyt, kun olen löytänyt sieltä niin paljon kivoja vanhoja ja vanhan tyylisiä taloja, joita on ihana katsella. Katsotaan, josko saisin tilin pystyyn tässä lähiaikoina. Blogi jatkaa silti edelleen päivittelyä, sillä en osaisi tästä rakkaasta harrastuksesta noin vain luopua. Tänne on kiva kirjoitella meidän touhuista aina vähän pidemmän kaavan mukaan ja laitella useampia kuvia. 

ILOISIA KEVÄTTALVEN PÄIVIÄ!

Keväisiä patalappuja

Viime viikolla sain pitkästä aikaa otettua ompelukoneen esiin ja ommeltua pari juttua, jotka ovat olleet listalla jo ainakin puoli vuotta. Olen kaipaillut virkattujen patalappujen rinnalle muutamia kankaisia versioita ja nyt sain viimein ommeltua ne Tilda-kankaiden tilkuista. Molempien patalappujen toinen puoli on kokonaan raitakangasta ja toisella puolella on lisäksi kukkakuviota.

Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikka lähempää tarkastelua nämäkään ompelukseni eivät kestä. Patalapuista tuli vähän eri kokoiset ja ripustuslenkitkin ovat aivan eri pituiset. Mutta enpä taas jaksa moisista piitata. Purkamaan kun en kovin helposti rupea, elleivät kankaat ole vahingossa aivan nurinpäin tai jotakin vastaavaa.

Aika yltiöromanttiset ja pastellisethan nämä patalaput ovat, mutta ainakin ne sopivat hyvin meidän keittiön väritykseen. Olipa taas antoisaa merkitä pitkään tehtävälistalla ollut tehtävä tehdyksi, ja jospa nämä uskaltaisi ihan käyttöönkin ottaa, vaikka käytössä vähän likaantuvatkin.

ILOISIA PAKKASPÄIVIÄ JA RIPAUS KEVÄTTÄ LOPPUVIIKKOOSI!

Keskiviikon kuvia

Nyt onkin ollut mukavia pakkaspäiviä ja lapsilla on riittänyt ulkona monenlaista kivaa tekemistä. Pojalla on ollut eskarissa luistelua parina päivänä, ja me tytön kanssa haaveilemme myös luistelemaan  menosta. Täytyisi vain käydä katsomassa, onko kylän kaukalossa jo jää.

Tänä aamuna, kun poika ja mies lähtivät töihin ja eskariin, oli taivas täynnä tähtiä ja kuu loisti kirkkaana. Kymmenen maissa, kun ehdimme nuorimmaisten kanssa ulos, oli kirkas taivas tipotiessään ja tunnelma oli hyvin sumuinen. Samoissa hämyisissä tunnelmissa on menty koko päivä. Muutaman kännykkäräpsyn otin meidän pieneltä kävelylenkiltä.

 Saimme eilen vieraita kylään ja heillä oli mitä ihanimmat tuomiset mukanaan. Kaunis kukkakimppu oli niin sopivan värinen. Saimme myös upean Kastehelmi-tuikkulyhdyn. Kiitos vielä käynnistänne! Oli mukava ilta! :)

IHANAA KESKIVIIKKOA SINULLE!