Mummulassa

Vietimme lasten kanssa kolme ihanaa kesäpäivää mummulassa. 

Äitini kauniista sormustinkukista tuli räpsäistyä kuva jos toinenkin.

Vesi oli +24 asteista ja poika polskutteli innoissaan kivojen

uimalelujen kanssa. Hauskinta oli ehkä kuitenkin katsoa, kun

äiti ja täti sukeltelivat laiturin alta ja tekivät muita temppuja. 

Pienet kesävarpaat <3

Makoisia ahomansikoitakin poimittiin ja joka välissä piti käydä 

katsomassa, josko olisi taas uusia mansikoita kypsynyt. :)

Monenlaista mukavaa touhua riitti, mutta kiva oli taas palata kotiinkin.

Ensi viikolla onkin jännät paikat, kun alkaa meidän talon hirsiseinien pystytys!

Sitä odotellessa!

Iloista viikonloppua ja tervetuloa uudet lukijat! :)

Juhannus

Vietimme juhannuksen tuttuun tapaan Keuruulla juhannusjuhlilla.

Oli ihana nähdä monia ystäviä pitkästä aikaa ja vaihtaa vuoden tai 

useammankin kuulumiset. Mukava oli myös bongata muutama 

blogiystävä ja uskaltautua juttelemaan. :)

Puuhateltta ja mukana olleet leikkiautot olivat pikkumiehen pelastus, 

sillä tänä vuonna edes rusinat eivät saaneet häntä istumaan hetkeäkään

paikoillaan tilaisuuksissa. Tyttö oli tapansa mukaan itse rauhallisuus.

Tänään suuntaan lasten kanssa mummulaan rantalomalle. 

Luulisi näiden helteiden jo lämmittäneen vedetkin uimakelpoisiksi. :)

Hyvää juhannusta!

Juhannusruusuja en tähän hätään löytänyt,

joten näiden muutaman viikon takaisten kielojen 

myötä toivottelen kaikille lukijoilleni 

Oikein mukavaa ja aurinkoista juhannusta! :) 

 

Pieni lomareissu

Olimme viikonloppuna ex tempore -visiitillä Tampereen suunnassa. 
Tontilla ei oikein voi tehdä nyt mitään, kun täytyy odotella betonin

kuivumista, joten miehenkin oli hyvä sauma pitää vähän lomaa.

Kävimme Särkänniemessä, lähinnä Angry Birds Landissa.  Siellä riitti pojalle 
nähtävää ja ihmeteltävää, vaikkei missään varsinaisissa laitteissa käytykään. 
Poika oli tyytyväinen, kun sai touhuta Angry Birds -leikkipuistossa ja katsella 
huvipuiston menoa ja meininkiä. Eipä poika olisi vielä laitteisiin uskaltanut 
mennäkään, mutta ensi kesänä on varmaan jo ostettava jonkinmoinen ranneke.

Vauva nukkui tyytyväisenä vaunuissa autuaan tietämättömänä kaikesta menosta.

Kyläilimme samalla reissulla minun siskon ja miehen veljen luona. 

Saimme myös vierailla ensi kertaa ystäväni Mimmun ja hänen perheensä 
kauniissa uudessa Aurorassa. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa ja miehetkin
olivat elementissään, kun saivat jutella rakentamisesta. :)

Toivottavasti ehdimme rakentamisen lomassa 
tehdä lisää edes tällaisia lyhyitä reissuja. :)

Perustukset

Mies piti kesälomiaan toukokuussa ja oli tontilla lähes päivittäin 
kellon ympäri, välillä pidempäänkin. Sunnuntait ovat kuitenkin olleet 
lepopäiviä ja ne ollaan vietetty koko perhe yhdessä. Ihanaa, kun vihdoin 
on saatu jotakin konkreettista aikaan talon valmistumisen hyväksi.

Minä kun en tästä perustusten teosta juuri mitään ymmärrä, niin laittelenpa 
tänne lähinnä kuvia. Aluksi tontilla mylläsi kaivuri monta päivää. Soraa/
mursketta tuotiin yli kymmenen rekkakuormaa. Tehtiin tie ja kaivettiin 
piha ja talon paikka sekä viemäri-, vesijohto-, sadevesi- ja salaojaputket.

Tiivistetty murskepeti, jonka päälle tehtiin sitten varsinaiset perustukset.

Seuraavaksi oli vuorossa muottien ja raudoitusten teko.

Viime viikolla päästiin viimein valuhommiin.

Tällä hetkellä odottelemme betonin kuivumista ja seuraavaksi onkin vuorossa
vanhojen porakivien asettelu. Yritämme löytää kiville optimaalisen järjestyksen 
niin, että kiviä täytyisi katkoa mahdollisimman vähän. Noiden mahtavien 
järkäleiden käsittely ja lohkominen kun ei ole mitään ihan helppoa hommaa.

 Lopuksi vielä kuva meidän hirsikehikosta, jota veistetään parhaillaan. 

Kuva on parin viikon takainen, joten nyt ollaan jo paljon pidemmällä. 
Joskus juhannuksen jälkeen pitäisi kehikon olla pystytyskunnossa.  

Olen saanut totutella reilun kuukauden ajan yksinoloon lasten kanssa. Tätä se 
sitten tulee olemaan reilun vuoden ajan, jollei pidempäänkin, kun mies tekee 
kotiamme oman työn ohessa. Kyllä äidin ja isän sydäntä kirpaisi, kun yhtenä 
päivänä mies oli aamulla ollut rautakauppa-asioilla ja käväisi nopeasti vain 
hakemassa eväitä ja vaihtamassa vaatteita kotona. Poika tokaisi isille tämän 
taas lähtiessä, että "Heippa! Kiva, kun kävit kylässä!" Voi pientä! Pojalle tämä rakennusaika on varmasti raskas, kun ei näe isiä niin paljon. Itse olen jaksanut 
tähän mennessä yllättävän hyvin. Poika uhmailee ihan kiitettävästi, mutta

tyttö on edelleen niin kiltti ja tyytyväinen tapaus, että se helpottaa hommaa.

Pian se meidänkin talo kohoaa! En malta odottaa! :)

Juhlaa

Olimme sunnuntaina pikkuserkkuni ylioppilasjuhlissa. Miehiä ei kyllä 

käy kesäjuhlissa kateeksi, kun joutuvat pukeutumaan kuumaan pukuun 

helteelläkin. Huh, miten oli itselläkin kuuma, vaikka sai pukeutua paljon 

kevyemmin. Tytöllä oli päällään ihana Newbie-mekko/tunika, jonka 

miehen veljen vaimo oli ostanut. Hyvin tunsi makuni. :) Itselleni löysin 

kaapista päälleni sen ainoan juhlavamman imetysystävällisen asun, jossa 

vauvan ruokkiminen onnistui aika kätevästi ylä kautta.

Virkkasin tytölle mekkoon sopivan tuttinauhan. Ajattelin tehtailla niitä 
useampia erilaisia ja eri värisiä vaikka myyntiinkin. Tuttinauhoja on niin 
kiva ja nopea virkkailla, kun nyt ei ole mitään isompaa käsityötä tekeillä.   
Laittelen vaikka uutta postausta aiheesta, kun nauhoja on enemmän valmiina.

Poika touhotti juhlissa menemään pikeepaidassa ja 
kesäisen vaaleissa kangashousuissa.

Löysimme juhlapaikan naapurista aivan upean luhtiaitan. 
Tuon kun kun saisi siirtää omaan pihaan!

Helteet sen kun jatkuvat. Koitetaan nauttia! :)
 

Kehdossa

Kyllä on toukokuu hellinyt lämmöllään! Täällä päin ei ole satanutkaan pitkiin 

aikoihin ja aurinkoa riittää aina vaan. Mitäpäs muuta sitä voi kesältä toivoa! 

Vaikka myönnän kyllä odottavani välillä edes vähän vilpoisempia kelejä, 

ettei tarvitsisi olla hikipäässä sisälläkin ja olla koko ajan levittelemässä pojalle

ja itselle aurinkorasvaa ja tarkistamassa, onko tytön vaunuissa liian kuuma.

Mutta onhan tämä loppujen lopuksi aivan ihanaa, että lämminta riittää!

Meidän vanha kehto on täällä vilahdellut jo useaan otteeseen, mutta aiemmin

kehdossa ei ole ollut ketään nukkujaa. Tyttö nukkuu kehdossa aina kun vain

muistan/jaksan hänet sinne vierestäni laittaa. Ensimmäinen yösyöttöväli 

saattaa olla yli kuusikin tuntia, jos tyttö on kehdossa. Vieressäni hän herää 

kyllä jo aiemmin tuhisemaan ja isken yleensä kelloa katsomatta heti 

tissin suuhun, ettei hän herätä muuta perhettä. :)

 Tyttö on reilun viikon ajan hymyillyt valloittavasti ja samoin 

ääntelee suloisesti, kun hänelle juttelee. <3

Hempeän vaaleanpunakukallisen pussilakanan ompelin juuri ennen tytön 

syntymää, vaikka vauvan sukupuoli olikin tuolloin vielä arvoitus. Jossakin 

vaiheessa meinasimme maalata kehdon valkoiseksi, mutta se ajatus on nyt 

jäänyt. Täytyy katsoa sitten uudessa kodissa, miltä kehto näyttää siellä.

Mukavia toukokuun viimeisiä päiviä!