Vanhoja väliovia

Viikkoon on taas mahtunut monenmoista. Tyttö sai alkuviikosta korviinsa putket ja kitarisatkin vielä leikattiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että toimenpiteet paransivat tytön (ja samalla meidän muidenkin) öitä huomattavasti. Pikkuvelikin on saanut ensimmäisen pienen flunssansa, mutta eipä se näytä kovasti pienen miehen menoa haittaavaan. Pipareita on leivottu, joulukoristeet ovat paikoillaan ja lumesta on saatu nauttia viime päivinä. Mikä ihmeellisintä, tänään saimme otettua ennätyspienellä, alle neljänkymmenen kuvan, otannalla onnistuneen joulukorttikuvan meidän tonttukolmikosta. :)

Pientä päivitystä taloltakin taas vaihteeksi. Kylpyhuoneen lattialaattoja odotellessa mies on aloittanut väliseinien paneloinnin ja laittanut sukulaismiehen kanssa vanhoja väliovia paikoilleen. 

Kunnon kynnykset ne talossa olla pitää

 Vanhoja, lähes samalaisia, nelipeilisiä ovia ostimme kolmesta eri paikasta. Ovia on sen verran paljon, että ne riittävät hyvin sekä ala- että yläkertaan. Tätini on rapsutellut ovista vanhat maalit pois ja ne maalataan paikallaan pellavaöljymaalilla. Väriksi tulee luultavasti hieman harmaaseen taittava valkoinen.

Mies on laatoittanut saunan, kodinhoitohuoneen ja vessan lattiat. Laatoiksi valikoitui mattapintainen valkoinen Pukkilan Arkitekt Color 10x10. Saumaukset vielä puuttuvat, samoin yksi seinälle tuleva laattakerros. Kylpyhuoneen laattojen pitäisi saapua pian ja sitten laatoitushommat jatkuvat taas.

Onpa kyllä hienoa, kun nämä sisätyöt edistyvät näin kivasti! Tulee jo pikku hiljaa sellainen olo, että ehkäpä me tosiaan lähikuukausina pääsemme muuttamaan. :)

Iloa alkavaan viikkoon!

 

Puolivuotias ja amerikkalainen juustokakku

Voitteko uskoa, että meidän pikkuinen vauveli on jo puoli vuotta vanha?! Minä en meinaa uskoa sitä, en sitten millään. Aika kuluu aivan liian nopeasti ja lapset kasvavat silmissä. Mutta minkäs teet! Eipä sille oikein mitään mahda. Onneksi voi aina ottaa lapsista kuvia ja videoita, joita sitten myöhemmin katsella.

Kiinteitä ruokia on nyt maisteltu muutamana päivänä. Keitin perunaa ja porkkanaa, kun niitä sattui kaapissa olemaan. Hauskoja ilmeitä ja irvistyksiä saatiin videolle ensimmäisellä maistelukerralla, mutta eiköhän nuo kunnon pöperöt rupea tässä pikku hiljaa maistumaan. Kiinteän ruuan ohella haluan jatkaa imetystä vielä pitkään, jos poika vain on samaa mieltä asiasta. Jos hän on yhtään isoveljeensä ja -siskoonsa tullut, niin eipä ole pelkoa kovin pikaisesta imetyksen lopetuksesta.

 Pikkuveli on juuri oppinut ryömimään ja nyt mikään ei enää estä häntä sotkeutumasta isompien lasten leikkeihin. Hän ryömii salamana kiinnostavien tavaroiden luo niin, että matot menevät kurttuun siinä tohinassa. Pari viikkoa sitten hän myös nousi konttausasentoon ja siinä hytkytään päivittäin pitkiä aikoja. Välillä poika nostaa vielä polvetkin ylös ja on niin kuin lentoon lähdössä. Kaikista uusin temppu on lähes istumaan peruuttaminen konttausasennosta. Siinä ei kyllä kovin hyvin aina käy, kun istuminen ilman tukea ei vielä suju yhtään. 

Äidin mielestä ei olisi mitään kiirettä oppia kaikkea uutta niin kovin nopeasti. Tämä suloinen hymypoika saisi pysyä pienenä sylivauvana vielä pitkän tovin, mutta kun on niin kova kiire päästä isompien leikkeihin mukaan.
 

 

Lupailin isänäpäivänä tekemäni juustokakun reseptiä, joten tässäpä tulee. Paistettu juustokakku tuo ihanaa vaihtelua liivatejuustokakuille, joita tulee useammin tehtyä. Olen leiponut tätä Amerikkalaista juustokakkua kerran aikaisemminkin ja muistin kyllä aivan oikein, että tämä on todella herkkua! Itse syön oikeastaan kaikki makeat leivonnaiset mieluiten jääkaappikylmänä. Jäiset mustikat ja varsinkin vadelmat sopivat tämän kakun makuun aivan täydellisesti! Reseptin olen napannut täältä. 

Amerikkalainen juustokakku

Pohja:

200g Digestive-keksejä

100g sulatettua voita

Täyte:

400g Philadelphia-tuorejuustoa

150g crème frâichea

1 1/3dl sokeria

4 kananmunaa

2tl vaniljasokeria

2tl sitruunamehua

1. Murenna keksit. Sekoita sulatetun voin kanssa. Painele keksimuruseos voidellun irtopohjavuoan (halkaisija 24 senttiä) pohjalle. Nosta vuoka kylmään odottamaan.

2. Sekoita tuorejuusto, crème frâiche, sokeri, vanilja-aromi ja sitruunamehu kulhossa. Riko munat yksitellen täytteeseen. Sekoita vatkaimella tasaiseksi.

3. Levitä täyte keksipohjan päälle. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

4. Jätä kakku huoneenlämpöön jäähtymään. Nosta jäähtynyt kakku kylmään, ja anna sen jähmettyä 4–6 tuntia, mielellään seuraavaan päivään.

 

Kriittiset vaiheet:

 
– Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunojen väliin. Leikkaa ylimääräinen paperi pois.

– Painele keksimuruseos tiiviisti vuoan pohjalle, jotta kypsä kakku pysyy leikatessa kasassa.

– Nosta täytteen raaka-aineet ajoissa huoneenlämpöön. Niiden tulee olla samanlämpöisiä, jotta täyte ei juoksetu.

– Jos leivot kakun ohjeessa mainittua pienempään vuokaan, se tarvitsee pidemmän paistoajan. Jos teet kakun suurempaan vuokaan, paistoaika lyhenee. Kakku on kypsä, kun se hytisee kevyesti vuokaa heiluttaessa, mutta ei aaltoile.

– Jos kakun pinta tummuu uunissa liikaa, peitä vuoka leivinpaperilla. Ruskistunut juustotäyte maistuu karvaalta.

– Kakun pinta laskee uunista ottamisen jälkeen reilusti, mutta se on silti kypsä. Anna kakun hyytyä rauhassa viileässä useita tunteja.

Tätä kakkua suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!

Mukavaa viikonloppua!

Lahjoista suurin

Mukava isänpäivä on kohta takana. Mies on nukuttamassa lapsia, kun yleensä se käy häneltä nopeammin. Aamulla mies sai pari pientä pakettia ja useampia lasten askartelemia kortteja. Syömässä kävimme Daddy's Dinerissä ja jälkiruuaksi herkuttelimme tekemälläni amerikkalaisella juustokakulla. Voisinkin laitella siitä ohjetta myöhemmin.

Sain syksyllä yhteystyötarjouksen, johon oli helppo sanoa kyllä! Sain luettavakseni Uuden Tien kustantaman uutuusteoksen Lahjoista suurin. Kirjan on kirjoittanut kanadalainen Ann Voskamp ja suomentanut Susanna Hirvikorpi. 

"Tähdet syttyvät yötaivaalle, tuikkivat pimeydessä. Adventti saapuu, rakkaustarina, joka ei koskaan lakkaa saapumasta. Tällainen rakkaus mykistää."

 Lahjoista suurin on kirjamuotoinen adventtikalenteri, joka kuljettaa lukijaa Raamatun alkulehdiltä aina Jeesuksen syntymään saakka. Voskamp on ottanut kirjaansa mielenkiintoisen lähestymistavan;  25 puhuttelevaa lukua johdattavat lukijan Joulun sanoman äärelle Jeesuksen sukupuun kautta. Jokaisen luvun lopussa lukija pääsee pohdintatehtäviin tekstiin liittyvien kysymysten avulla. Taitavasti asetellut, suorat, kysymykset pistivät ainakin minut miettimään omaa elämääni näin joulun alla. 

  
"Joulu voidaan vain löytää. Joulua ei voi ostaa. Joulua ei voi luoda. Joulua ei voi valmistaa, järjestää, unelmoida, joulun valoa ei voi itse sytyttää. Joulun voi vain löytää. Seimestä. Kehdoksi muutetusta kaukalosta." 

Armo on yksi Ann Voskampin kirjan kantavista sanomista. Kirja kehottaa luopumaan suorittamisesta ja keskittymään olennaiseen. Hiljentymään Joulun sanoman äärellä ja iloitsemaan siitä armosta, jonka Jumala on meille suonut antamalla poikansa Jeesuksen syntyä tähän maailmaan. Siinä meillä on lahjoista suurin!

"Meidät pelastetaan yksinäisyydestämme, sillä Jumala on rakkaus eikä Hän kestä sitä, että jäisimme yksin, itsemme varaan. Se on joulun sanoma. Joulun sanoma ei ole se, että rauha voi toteutua. Tai se, että voimme rakastaa, olla valona, antaa lahjoja tai auttaa maailmaa pelastamaan itsensä. Joulun sanoma on se, että maailmamme on turmeltunut, emme voi koskaan pelastua itseltämme ja tarvitsemme Vapahtajaa. Sillä lapsi on meille syntynyt."

Voskampin kauniiden ja syvällisten tekstien lisäksi kirjaan on tuotu myös runsaasti silmäniloa. Sivujen upeat sinisävyiset lumihiutale- ja ornamenttikuviot täydentävät lukunautinnon. Kirjan hempeän sinisen sävyn innoittamana innostuin virkkaamaan sinisen enkeli-kirjanmerkin. Muokkasin netistä löytämääni ohjetta hieman. 

Lahjoista suurin -kirjaan voit tutustua lähemmin täällä. Sain myös Ann Voskampin  viime vuonna suomeksi julkaistun Tuhat lahjaa -kirjan, joka oli peräti 60 viikkoa New York Timesin Bestseller-listalla. Jonkin matkaa kirjaa luettuani en kyllä yhtään ihmettelen sen suosiota! Siihen voit tutustua täällä. 

*Yhteistyöpostaus*

Jälleen yksi patakaappi

Kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen! Laatat on nyt tilattu, mutta pidän teidät jännityksessä niiden värien ja mallien suhteen! ;) Täällä on kärsitty kellojen siirtämisestä oikein urakalla. Lapset ovat nukahtaneet illalla jo ennen seitsemää ja vastaavasti heränneet jo kuuden maissa. Aikaisen heräämisen takia varsinkin tyttö on ollut jo aamupäivällä ihan väsy, ja aamut ovatkin menneet itkien ja kiukuten. Onneksi päiväunet on keksitty!

Viikonloppuna veimme isommat lapset mummulaan ja olimme miehen ja pikkuveljen kanssa päivän Tampereella. Olimme sunnuntaina Ikeassa ovien aukaisusta niiden kiinni menemiseen saakka. Enpä olisi uskonut, että siellä ihan noin monta tuntia saa kulumaan, mutta eihän se ollut homma eikä mikään! Oli kiva, kun sai kerrankin kierrellä ja katsella aivan rauhassa. Mukaan lähti kaikenmoisen tarpeellisen tilpehöörin lisäksi muun muassa integroitava jääkaappi ja pakastin sekä kärryittäin muita keittiöjuttuja. Meidän keittiön kaappien kohtalokin on varmistunut ja voin kertoa, että ne eivät tule Ikeasta (ainakaan kokonaan), mutta eivät myöskään puusepältä tai valmiina mistään keittiöfirmasta. Kerron sitten jossakin vaiheessa, millaiseen ratkaisuun olemme päätyneet. Keittiöviikot tuli nyt kuitenkin hyödynnettyä ja ensi kerralla saamme kipaista Ikeaan lahjakortin kera. Ikean lihapullat ja juustokakku antoivat voimaa  yli kuuden tunnin urakkaan, ja ennen kotimatkaa pääsimme vielä ystäväperheen herkulliseen kahvipöytään. :)

Joku ehkä muistaa tämän vanhan patakaapin, jonka hankimme alakerran vessaan. Tulimme siihen tulokseen, että vaikka kaappiin tekisi uuden, pienemmän, kannen, on se silti liian suuri pienehköön vessaamme. Löysimme sitten pienemmän ja sievemmän kaapin, johon lavuaari tullaan asentamaan. Aiemmin ostamamme kaappi saa sitten olla muissa tehtävissä.

  
Vessaan tulee aiempien suunnitelmien mukaan vaalea puolipaneli ja yläosaan Isoäidin aikaan -tapetti. Ajattelin pitkään, että patakaappi maalataan ilman muuta valkoiseksi, mutta mietimme juuri miehen kanssa, että se voisi olla myös jokin muu tapetissa esiintyvä väri. Katsotaan, mihin päädymme!

Syksyistä lokakuun loppua!

Laattasuunnitelmia

Eilen olimme miehen ja vauvan kanssa katsastamassa laattavalikoimaa. Myös märkätiloihin haluamme muun talon tavoin vanhan ajan tunnelmaa. Se ei kuitenkaan ole aivan helppoa, koska ennen vanhaan ei talon sisällä ole ollut pesutiloja. Siksi näitä laatta-asioita on saatu miehen kanssa pähkäillä jo pitkä tovi, ja nyt saatte tekin ottaa kantaa meidän laatta-asioihin. Kommentoikaa siis rohkeasti, ovatko suunnitelmamme yhtään varteenotettavia ja tyyliltään sopivia taloomme. :)

Pesuhuone meillä on lähes neliön mallinen ja melko pieni. Sinne ei tule mitään muuta "kalustusta" kuin suihku, pyyhenaulakko ja kaksi ovea. Mies tekee saunaan ja kylpyhuoneeseen puiset tummahkon ruskeat pienaovet. Vessanpöntölle on pakollinen varaus, mutta pönttöä sinne ei laiteta. Lattialla on nyt sitten ruma putken pää, joka pitäisi saada jotenkin piiloon. Kylpyhuoneen kuvan (ja putken pään) näet edellisestä postauksesta. Putken päälle voisi rakentaa esimerkiksi jonkun penkin/hyllyn, ja sen päälle laittaa vaikkapa vanhan emalivadin shampoo- ja saippuapulloille. Mutta millaisen penkin/hyllyn ja mistä materiaalista? Heittäkäähän ideoita kehiin!

Koska pesuhuoneeseen ei tule juuri mitään muuta sisustusta, haluamme saada sinne laatoilla sopivaa ilmettä. Kylpyhuoneen seiniin olemme päättäneet laittaa 15x15 valkoista kiiltävää laattaa tiililadonnalla. Toinen vaihtoehto oli valkoinen fasettilaatta tiililadonnalla, mutta päädyimme lopulta neliön muotoiseen laattaan. Lattianrajaan seinälle kesksimme aika poikkeavan ratkaisun. Etsimme ensin jonkinlaista jalkalistan tyylistä laattaa, mutta sellaista ei tuntunut mistään löytyvän. Eräässä liikkeessä myyjä ehdotti, että voisimme käyttää jalkalistana kovamuovista maalattavaa listaa. Ihastuimme kollaasikuvassa olevaan melko perinteisen näköiseen 12cm korkeaan listaan. Suihkuksi meille tulee luultavasti kuvassa näkyvä vanhan tyylinen Mora Classic Family.
 

Kylpyhuoneen lattioiden väritystä ja laattamalleja emme ole vielä lyöneet lukkoon. Valkoinen olisi varma vaihtoehto, mutta toisaalta haluaisimme ehkä vähän väriä lattioihin, ettei koko huone olisi aivan valkoinen. Kylpyhuoneeseen on kaatojen takia valittava pientä laattaa, joten vaihtoehdot ovat aika vähissä. Mitää mosaiikkilaattaa tai muuta modernia emme halua, joten vaihtoehtoina on lähinnä 10x10 laatta vinoladonnalla tai kuusikulmainen kennolaatta. Pukkilalta löytyy Natura-sarjasta näitä molempia laattamalleja kauniissa väreissä. Valkoista haluamme joka tapauksessa lattiaan ja sen pariksi mietimme roosan värisiä laattoja. Mies hahmotteli tuollaiset hienot kuvat, joissa siis sekä valkoisia että roosan värisiä kennolaattoja keskellä ja reunassa kiertäisi 15x15 roosa laatta. Toisessa on roosaa laattaa harvemmassa ja toisessa tiheämmässä. Harvempi on minusta parempi, mutta siltikin mietityttää, onko tuota roosaa liikaa. Kokeilimme myös vaihtaa tuon reunuksen valkoiseksi, mutta se ei näyttänyt hyvältä. Reunuksen voisi toki jättää kokonaan poiskin, mutta toisaalta olen nähnyt paljon kuvia, joissa on jonkinlainen laattareunus ja ne ovat näyttäneet tosi hienoilta. Jos vaaleanpunainen ei miellytä, niin kuvitelkaa tilalle jokin toinen väri. ;)
 

Tässä vielä vaihtoehto, jossa roosa laatta kiertäisi huonetta ja keskellä olisi vain valkoista kennolaattaa. Lattian saumaukset haluaisin myös valkoisiksi, mutta se ei ehkä ole paras vaihtoehto puhtaanapidon kannalta. Varmaankin täytyy valita sitten joku harmaa väri, mutta tekeekö se lattiasta jo liian monivärisen? Tuo pukkilan valkoinen laatta ei ole aivan valkoista, joten se ei ole aivan samanvärinen seinälaattojen kanssa. Tuleekohan kokonaisilmeestä aivan liian sekava vai pitäisikö vain tyytyä kokonaan valkoiseen lattiaan?

Kuvitelkaa keskelle valkoiset kuusikulmaiset laatat.

Tuolla vaaleanpunaisella laatalla on aika pitkä toimitusaika, joten tilaus olisi tehtävä melko pian, jos sitä haluaa. Itse olisin ehkä sen varman valkoisen kannalla, mutta mies haluaisi huoneeseen väriä. Tai niin haluaisin minäkin, mutta en halua, että huoneessa on kuitenkaan liikaa värejä. Seinillä olisi valkoiset laatat ja saumaus, kromin värinen suihku sekä tumman ruskeat ovet ja mahdollinen puinen pyyhenaulakko. Lattialla olisi lisäksi Pukkilan eri väristä valkoista laattaa, roosaa laattaa ja luultavasti harmaa saumaus. Tähän kun lisää vielä mahdollisen penkin ja mielellään nätin värisen kuviollisen emalivadin, niin onhan siinä värejä kerrakseen. Katsotaan, minkälainen sillisalaatti tästä syntyy. Laattoja kun ei noin vain vaihdeta uusiin, jos ei vuoden päästä enää miellytäkään, niin olis paree olla kerralla hyvä! :)

Kodinhoitohuoneessa meillä on myös kaksi lattiakaivoa, joten sinnekin on valittava pienehköt laatat. 15x15 laattakin saattaa olla liian suurta, joten suunnitelmissamme on pelata varman päälle ja laittaa kodinhoitohuoneeseen 10x10 valkoista laattaa ladottuna 45:n asteen kulmaan. Toivon, että tämä ladontatyyli saa lattian näyttämään edes vähän vanhan tyyliseltä. Mustavalkoista salmiakkikuviota emme halua laittaa, koska se olisi noin pienillä laatoilla varmaan vähän hassun näköinen. Isommilla laatoilla se olisi varmasti toimiva ratkaisu. Vaikka muutenkin vähän vierastamme tuota mustaa sisustuksessa. Sitä ei ole tulossa oikeastaan minnekään. Kodinhoitohuoneen seinille tulee valkoiseksi maalattua helmipanelia ja muutama hirsiseinä käsitellään ruskeaksi. Myös kodinhoitohuoneen kaapit mies tekee luultavasti helmipaneelista. Lattialle voi laittaa vaikka pitkän räsymaton, jos siltä tuntuu.

Nyt rohkeasti kommentoimaan! :)

 

Vesieristystä

Tässäpä pitkästä aikaa lupaamani rakennuspostaus. Pitkä väli on johtunut ärsyttävistä ilmastointiputkitöistä, joita mies on tehnyt useamman viikon. Ilmastointiputkia on pitänyt eristää ja vetää välipohjaan ja siinä on ollut kova homma. Kuviakaan en ole tästä työvaiheesta viitsinyt ottaa. Nyt saunan ja kylpyhuoneen seinät on levytetty, ja tuleva naapurimme on aloittanut vesieristyksen teon.

Alla sauna ja kylpyhuone levytettynä.

Sauna

Kylpyhuone

Saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen vesieristystä.

Seuraavaksi sitten laattapohdintoja! :)

 

Pikkuveljen juhlat

Eilen pidimme viimein pikkuveljen juhlat. Hänen nimensä on ollut käytössä ja kaikkien tiedossa melkeinpä jo ennen syntymää. Raksakiireiden ja kaiken häslingin takia emme ole pitäneet kiirettä juhlien järjestämisessä, mutta nyt halusimme ne viimein alta pois. Onhan pojan syntymästä sentään jo viisi kuukautta. Ihan yhtä myöhään taisivat olla tytön juhlat aikoinaan ja ihan samasta syystä. Pikkuveli siunattiin seurakuntamme jumalanpalveluksessa ja sen jälkeen jatkoimme juhlia kotona läheistemme kanssa. 

 Juhlia suunnitellessa se hauskin homma on tietenkin tarjoilupuolen suunnittelu. Näin ainakin minulla. Tällä kertaa tarjoilu oli melko perinteistä. Suolaisena tarjottiin coctailpiirakoita ja munavoita, tonnikalatuorejuustoleipiä sekä uutena tuttavuutena kinkkurullia, jotka olivatkin tosi hyviä ja helppo tehdä. Ohjeen löysin täältä. Ihana saada suolaiselle puolellekin uusia vaihtoehtoja. Näitä tulee varmasti tehtyä uudelleen. Leivoin myös pitkästä aikaa vaniljapullia. Täytekakkuna oli takuuvarma mansikkakermakakku, jonka päälle tein kiilteen hyytelösokerilla. Juustokakun kanssa halusin vähän kikkailla ja tein sen tällä kertaa pilttupurkkeihin. Söpöjähän niistä tuli koristeluineen kaikkineen, mutta ensi kerralla taitaa juustokakku päätyä taas tavalliseen irtopohjavuokaan. :)

Nyt kun näitä kattauskuvia katselee, niin huomaan, että pöytä näyttää melko värittömältä. Jos ei suunniteltaessa ole huomannut miettiä, että suurimmassa osassa tarjottavista ei ole niin minkäänlaista väriä, niin olisi sitä ehkä voinut edes pöytää kattaessa laittaa ne esille vähän eri järjestykseen. Kaikki värittömät lajit ovat nyt vierekkäin ja täytekakku ja juustokakkupurkit, joissa olisi edes vähän väriä, ovat taas pöydän toisessa päässä. Mutta tämä on jälleen näitä juttuja, joilla ei ole oikeasti mitään väliä. Pistipähän vain silmään. :D

Pikkuveli oli koko juhlien ajan oma suloinen itsensä. Meidän ihana hymypoika! <3 Pikkuveli ei ole enää ihan mikään pikkuinen; taitaa olla pian saman pituinen ja painoinen, kuin tyttö oli vuoden iässä. :D Tänään poju nosteli jo mahaa ja pyllyäkin irti lattiasta mahallaan ollessaan, joten se on menoa kohta! Ihan meinaa itku tulla, kun ajattelee, että kohta tämäkään vauveli ei ole enää mikään vauva.

 

Pikkuveli sai lahjaksi ihanan Soivan tuutulaulukirjan, ja isosisko siitä jo lauleskelikin pikkuveljelle juhlien aikana. Tuo kirja on oiva apukeino vauvan päiväunille nukahtamisessa, kun laittaa vain napista kaikki laulut soimaan peräkkäin. Aiemmin meillä oli tässä käytössä se "normaali" Soiva laulukirja, mutta onhan näiden rauhallisten tuutulaulujen soidessa paljon mukavampi pikkuisen nukahtaa.

 

Sanoin miehelle, että nämä saivat sitten olla viimeiset juhlat tässä kodissa! Kaikkien kolmen lapsen synttärit ovat kevätpuolella ja vaikka muutto venyisi kuinka paljon tahansa, niin seuraavat juhlat tullaan järjestämään uudessa kodissa. :)

Seuraavaksi luvassa taas raksapostaus! Viime kerrasta onkin aivan liian pitkä aika!