Joulu hiipii kotiin

Heti alkuun vielä viimeinen muistutus arvonnasta!

Arvontaan voit osallistua lauantai-iltaan klo 24 saakka.

Kotia on tullut laitettua joulukuntoon. Meillä ei muuten 

tekstiilit juuri vaihdukaan, mutta jouluna saa punainen tulla 

tupaan ja vaaleanpunainen väistyä hetkeksi aikaa. Tänä vuonna
en ole hankkinut uusia joulukoristeita. Parina edellisenä vuotena 
olen ostanut joitakin kuusenkoristeita, ja muuten mennään 
itse tehdyillä tai monta vuotta vanhoilla jutuilla.

Enkelin olen virkannut lähemmäs kymmenen vuotta sitten jonkun 

lehden kuvasta. Vanhempieni luona on näitä vielä pari lisää. 

Ruudullisia pitsein koristeltuja sydämiä ompelin viime jouluna; 

pienempiä kuuseen ja vähän isompia muualle koristeiksi. Tykkään 

näistä tosi paljon ja uskon, että sopivat hyvin myös meidän tulevaan 

kotiin. Jonkin verran on tullut jo mietittyä ensi joulua, jolloin 

ollaan toivottavasti jo uudessa kauniissa kodissa! :)

Olen nykyään tosi huono ostamaan ylipäätään mitään sisustusjuttuja. 

Mietin aina, että ilmankin varmasti pärjäisi tai sitten teen mieluummin 

itse vastaavan. Minulla täytyy yleensä olla tosi hyvät perustelut itselleni, 

jos jotakin uutta meinaan ostaa. Kaapit ja komerot ovat tupaten täynnä 

ja aivan ahdistaa, kun ei ole tarpeeksi tilaa entisillekään tavaroille. Hyvin 

harvoin tulee edes nykyään käytyä missään muissa kuin ruokakaupoissa 

(inhoan kaupungilla kaupoissa kiertelyä, kun en ikinä löydä itselleni 

mieleisiä vaatteita), joten hyvin pysyy ostelu siinäkin mielessä kurissa. 

Ainut uusi juttu, minkä oikeasti nyt tarvitsisin, on kaunis jouluinen 

peltirasia pipareille. Kyllähän joulupiparit nyt kunnon rasian 

tarvitsevat, ja sitä kun ei oikein voi itse ommella tai kutoa. Tällä 

kertaa minulle riittää näinkin surkea perustelu, kun en ole hetkeen 

ostanut mitään uutta. :) Greengatella ainakin oli aika unelmia 

joulunpunaisia rasioita, joista mieluusti ottaisin yhden itselleni!

Jouluiset tyynynpäälliset ompelin nekin viime jouluksi. Täksi 
jouluksi olisin kovasti halunnut ommella pari jouluisen sävyistä 
tilkkutyynyä Tilda-kankaista. Kaapin kätköissä ei kuitenkaan ollut 
tarpeeksi sopivan värisiä tilkkuja ja meidän kaupungin pari liikettä, 
joista ennen sai kivoja pieniä Tilda-kangaspaloja, eivät enää myy 
Tildaa. En sitten alkanut netistäkään kankaita tilaamaan. Ehkäpä 
tyynyt valmistuvat ensi jouluksi, jos saan siihen mennessä kangasta 
käsiini. Ihan itseänikin hämmästyttää tämä kärsivällinen asenteeni. 
Aiemmin, kun olen saanut jotakin päähäni, niin minun on täytynyt 
saada se heti ja nyt! Vaikka on se välillä edelleen niin. :)

Pojan kanssa on jo yhden kerran leivottu pipareitakin. Poika söi 

taikinaa minkä kerkisi, ja minä yritin saada muutaman koristesydämen

aikaiseksi. Tein vähän isommalla sydänmuotilla sydämiä ja pyörittelin

niihin heti uunista oton jälkeen coctail-tikulla reiät. Sydämiin kirjoitin

sokerivesikuorrutteella meidän perheen jäsenten nimet ja laitoin ne nauhoilla 

roikkumaan takaoven ylle. Vähän erilaisia sydämiä tein kuuseen koristeiksi.

Mukavaa viikonloppua,

palailen luultavasti sunnuntaina 

julkaisemalla arvonnan voittajan! :)

Joulukorttikuvaukset

Sen jälkeen, kun poika syntyi, meillä on ollut tapana teettää 
joulukortit hänestä otetuista kuvista. Kortteja tulee lähetettyä 
sukulaisille ja ystäville reilu 30 kpl. Joitakin eri paikkakunnalla 
asuvia ystäviä ja sukulaisia emme välttämättä näe moniin vuosiin, 
niin on hauska lähettää heille aina joulun alla kuva lapsista. 
Vastaavasti on kiva saada itse kortteja, joissa on ystävien lapsosia.

Sunnuntaina otimme urakaksi ottaa lapsista kuvia tämän vuoden 
joulukortteja varten. Urakkaa siinä olikin, ja tarvittiin kaksi sessiota 
ennen kuin saimme mieleiset kuvat otettua. Ensimmäiset kuvat otimme 
heti aamusta ennen tytön ensimmäisiä päiväunia. Ulkona oli kuitenkin 
vielä sen verran hämärää, että jouduimme pitämään kattovalon päällä. 
Kuvien väri ei sitten oikein miellyttänyt (ja lapsetkin hymyilivät tietenkin 
aina eri kuvissa), joten päätimme ottaa uudet kuvat päivemmällä. 

No, mutta kivoja kuvia saimme lopulta, vaikka varmaan puolessa 
kuvista on tytöllä sormet suussa ja poika on suu aivan mutrussa. Te 
joudutte nyt tyytymään tällaisiin ei niin onnistuneisiin otoksiin, kun 
en halua tänne blogiin kunnon kasvokuvia laittaa. Näistä saa ainakin 
hyvän kuvan siitä, minkälainen homma oli ottaa kuvia uhmaikäisestä 
2,5-vuotiaasta ja vauvasta, joka ei pysy hetkeäkään paikallaan. :D

 Pojalla oli päällään Pompin valkoinen vaarinpaita ja tytöllä Kappahlin 
neulelegginssit sekä Newbie-neuletakki. Tytöllä oli lisäksi punaiset 
ballerinasukat ja virkkaamani punakimalteinen ruusuke. Langan 
kimallukset eivät taida kuvista kyllä oikein erottua. Ruusuke oli 
hiuksissa kiinni pinnillä ja arvatenkin sitä joutui laittamaan joka 
välissä uudelleen. En osaa oikein käyttää kirkkaanpunaista tytöllä 
(enkä pojalla) muuta kuin jouluna, joten en viitsinyt satsata punaiseen
joulumekkoon, vaikka sellainen olisi ihan kiva jouluksi ollutkin. Sukat 
ja ruusuke tuovat kuitenkin kivan jouluisen säväyksen kokonaisuuteen. :)

Poikaa jouduimme lahjomaan kaikenmoisilla herkuilla, että hän 

suostui vaihtelemaan kuvausvaatteet kaksi kertaa päälleen ja että 
hän ylipäätään suostui kuvattavaksi. Hänellä on ollut jo pidempään 
sellainen kausi, ettei millään suostuisi kameran eteen.

 Nyt on sitten edessä vain se valinnan vaikeus, kun pitäisi löytää se 
yksi ja paras kuva kortteja varten. Ja mehän ei siis todellakaan miehen 
kanssa kumpikaan olla mitään huippukuvaajia, joten älkäähän ihmetelkö 
kuvien laatua näissä kuvissa tai ylipäätään blogissani. Kunhan räpsitään 
vaan! :) Jotenkin ei vain ole aikaa eikä myöskään tarpeeksi innostusta perehtyä 
enemmän tuohon kameran käyttöön saati sitten kuvien käsittelyyn. Minun 
kuvien käsittely on sitä, että rajaan niitä, ei muuta. Ehkäpä vielä joskus! :)


Olisi  mukava kuulla teidänkin joulukorttiperinteistänne! :)

Suloinen puputyttö

Meille muutti suloinen puputyttö, jonka voitin ihanan  
Ripaus tunnelmaa -blogin arvonnassa. Heidi on itse 
ommellut tämän upean pupun Tilda-mekkoineen! Käykäähän 
kurkistamassa Heidin ihania käsitöitä ja muita DIY-juttuja!

 Muutama kuva piti tytöstäkin ottaa pupun kanssa, 
vaikka muuten en kyllä aio sitä tytön käsiin pitkään 
aikaan antaa. Suuhunhan tuo menisi koko ajan. :)

Minulta pyydettiin noiden arvontapalkintoina 
olevien virkattujen muffinssien ohjetta. Ohjeen löysin 
Garnstudion sivuilta. Donitsien ja pikkuleipien ohjeisiin 
löytyy linkit Herkkuja virkaten -postauksestani.

Vielä on reilu viikko osallistua Arvontaan! 
Muistuttaisin myös lukemaan arvonnan säännöt 
hyvin eli arvonta on tällä kertaa tarkoitettu vain 
kirjautuneille lukijoilleni. Kirjautuminen onnistuu 
lukijat/jäsenet-kohdassa vasemmalla sivupalkissa. :)

Vanhat ovet

Uusia lukijoita on taas tullut hurjan paljon! Tervetuloa jokaiselle! :)

Lauantaina olin pitkästä aikaa miehen kanssa raksalla. Mukava
oli olla apuna ja hyvinhän siinä sai parisuhdettakin samalla 
hoidettua, kun pitkä päivä saatiin jutella työn lomassa. :)

Mutta nyt itse asiaan! Emme valitettavasti voi käyttää purkutalomme 
vanhoja ovia uudessa talossamme, koska ne ovat vain 180-190cm 
korkeita. Mahtaisi miestä ja muita pidempiä henkilöitä ärsyttää ainainen 
kumartelu. Kesällä löysimme onneksi vanhoja parimetrisiä väliovia. 
Kaikenkaikkiaan niitä taitaa olla 13 ja ne ovat kolmesta eri kaupungista. 
Kaikki ovat kuitenkin lähes samanlaisia nelipeilisiä puuovia, osa karmien 
kanssa ja osa ilman. Laskeskelimme, että ovia on juuri riittävästi kaikkiin 
ala- ja yläkerran oviaukkoihin mukaanlukien vaatehuoneet, vessat jne.

Ovet on tarkoitus maalata valkoisiksi pellavaöljymaalilla. 
Kunnostamistahan näissä riittää ihan kiitettävästi. Olemme onneksi 
saaneet apua tädiltäni, joka on entisöintikurssilla ottanut osan ovista 
työn alle. Alla olevasta ovesta on jo vanhat maalit rapsuteltu.

 

Tässäpä vielä muutama erittäin huono kuva kuistin ikkunoista. Ikkunoissa 
on ulkopuolella vielä muovit, joten siksi näyttää vähän sumealta. 
Innolla jo odotan noiden ruutu- ja ristikkoikkunoiden pesemistä. 
Mahtaa olla hieman isompi projekti, kuin tavallisten ikkunoiden pesu, 
mutta eipä voi muuta kuin katsoa peiliin siinä kohdassa, kun alkaa 
ahdistaa. Mutta ovat nuo ikkunat vaan kauniit, ei mahda mitään. :)

Alla olevassa kuvassa hieman näkymää sisältä. Loput Ikkunat 
odottavat edelleen kodinhoitohuoneessa paketeissa, että kaikki
ikkuna-aukot saataisiin tilkittyä ja karapuut laitettua paikoilleen.
Vasemmalla näkyy pellavanauhasäkkejä. Saunan ja kylpyhuoneen 
paikalla on kasa kertaalleen maalattuja vuorilautoja. Myös eteinen, 
keittiö ja ruokasali ovat täynnä kaikenlaista rakennusmateriaalia. 
Eiköhän sisälläkin pikku hiljaa saada jotakin näkyvää aikaiseksi.

Mukavaa tiistaita!

Isin päivä

Oi, miten eilen oli ihana päivä! Yleensäkin sunnuntait ovat

viikon kohokohta, kun isi pitää vapaapäivän rakennushommista.

Nyt oli vielä erityisen kivaa, kun juhlittiin rakasta isiä.

Poika askarteli isille hienon kortin. Huomatkaa pojan sanoin "mahtavat hiukset" 

ja suun alla oleva parta. :) Ihan noin pitkiä hiuksia ei miehellä kyllä oikeasti ole 

ja partakin on vain sänki, mutta pojan mielestä näköjään tärkeät yksityiskohdat 

isissä. <3 Kortin sisäpuolelle kirjoittelin vielä muutaman lauseen, jotka poika

on isistä sanonut. Paketista löytyi suklaata ja Juha Tapion uusin levy.

 Maittavan pekoni-munakas -aamiaisen jälkeen kävimme Pohjalaisilla 

suurmarkkinoilla. Muutamia ostoksiakin tuli tehtyä, onneksi ihan 

tarpeellisia sellaisia. Markkinoiden jälkeen kävimme ulkona syömässä. 

Viime kerrasta olikin jo vierähtänyt turhan pitkä aika, ellei kebabia lasketa. ;)

Jälkiruokaa varten olimme jo edellisenä päivänä tehneet pojan kanssa 
kekseistä ja voista pohjan ja olin keittänyt kondensoitua maitoa tölkissä. 
Kotiin tultuamme laitoin vain nopeasti kinuskin, mansikkamurskan ja 
kerman sekä suklaarouheen pohjan päälle ja takuumakea herkku oli 
valmis! Vähän kuin banoffee, mutta banaani vain vaihtui mansikkaan. 
Voin vakuuttaa, että hyvää oli! Tätä jos kun erehtyy ottamaan toisenkin 
palan, niin ei hetkeen moneen tuntiin tee mieli syödä yhtään mitään.

Loppuillan poika ottikin sitten kaiken ilon irti isin kotona olosta.
Iltaan kuului painimista sun muuta isin ja pojan omaa touhuilua. :)

Meillä oli tällainen isänpäivä. 

On ollut mukava lukea muistakin blogeista isänpäiväkuulumisia! :)

Arvonta sadan lukijan kunniaksi

Blogillani on nyt 100 kirjautunutta lukijaa! Olen hyvin iloinen teistä jokaisesta 
ja tulen aina tosi hyvälle mielelle, kun huomaan uuden lukijan tulleen mukaan
 joukkoon. Sadan lukijan kunniaksi on ehdottomasti laitettava arvonta pystyyn. 

Tässäpä siis, olkaa hyvät! 

Ensimmäisenä palkintona on syötävän herkullisia virkattuja leivonnaisia: 

kaksi donitsia, kolme muffinssia ja viisi pikkuleipää. Leivonnaiset olen 
virkannut Novitan ihanan värisistä Miami-langoista. Näiden kanssa saavat 
pienet herkkusuut varmasti upeat leikkikahvihetket aikaan!

  

 

Toisena palkintona on kutomani kaksi kaunista tiskirättiä, vai pitäisikö sanoa

tiskiliinaa. Nämä olen kutonut Novitan Bambu-langasta ja ohje löytyy täältä.

Arvonnan säännöt:

1 arpa olemalla lukija tai kirjautumalla nyt uudeksi lukijaksi ja 

kommentoimalla tähän postaukseen.

2 arpaa olemalla lukija tai kirjautumalla nyt uudeksi lukijaksi, 

kommentoimalla tähän postaukseen sekä 

linkittämällä tämä arvonta omaan blogiisi.

Muistathan mainita kommentissasi, monellako arvalla olet mukana.

Linkittäessä voit käyttää ensimmäistä kuvaa.

Arvonta-aika on 30.11. saakka.

(Palkinnot ehtivät siis hyvin myös pukinkonttiin!)

Onnea arvontaan! :)

Uudet tossut

Tilasin lapsille Lasten Taikamaa -nettikaupasta Starchild-tossut. Pojalla 

on vastaavat traktoritossut ollut aiemminkin ja ovat kyllä hyväksi 

todetut. Pojalle valitsin lentokonetossut ja tytölle muffinssikuvioiset.

Pojalle uudet tossut ovat jo vuorokauden aikana tulleet tosi tärkeiksi.

Hän pitää myös huolen siitä, että siskolla on aina tossut jalassa. Tossuja on 

kiva pitää vierekkäin niin, että kummankin tossun pilvet yhdistyvät.

Otin kummallekin lapselle ikää vastaavat tossut eli pojalle (2v.8kk) koon 

2-3 vuotta ja tytölle (7kk) koon 6-12kk. Sekä tytön että pojan tossut ovat aika 

reilut, mutta pysyvät silti tosi hyvin jopa ryömivän tytön jalassa. Pojan ja

tytön paidat ovat Newbie-mallistosta ja tytön ihanat röyhelöhousut Lindexiltä.

Söpösti sylikkäin <3

 

Seuraavan kerran palaankin sitten 

lupaamani arvonnan kanssa! :)

Neulehuivi

Se olisi viikonloppu jälleen! Mies ja poika lähtivät viemään työmaakoppina 
toiminutta asuntovaunua mummulaan talvisäilöön, ja me jäimme tytön 
kanssa kotihommiin. Mukava, kun poika ja mies saavat välillä tehdä jotakin 
ihan vain miesten kesken. Poika parani juuri, ja nyt minä ja tyttö täällä vähän
niiskutellaan. Eipä tosin parane paljon valitella, kun niin harvoin sairastellaan. 

Minulle käy usein niin, että ruokaostoksilla ollessa kärryt jotenkin vievät 
kohti lankaosastoa. Ihan pakko on käydä vähän vilkaisemassa lankavalikoimaa. 
Löysin uutta Novitan Hile-lankaa useissa ihanissa väreissä ja valitsin niistä 
- yllätys, yllätys - vaaleanpunaisen. Käyttötarkoituskin oli heti mielessä. 
Kudoin langasta itselleni kauniin tuubikaulahuivin. Selkeän ohjeen, 
joka sisältää sekä kirjalliset ohjeet että ruutupiirroksen, löysin täältä.

 

  
Aluksi ajattelin, että huivista tuli jotenkin tönkkö ja epäkäytännöllinen, kun 
lanka on sen verran paksua, mutta nyt olen kuitenkin aika tyytyväinen. Ja tuo 
huivin kuvio on kyllä aivan mahdottoman kaunis! Hiukset olisin ehkä voinut 
harjata kuvia varten, mutta enpä sellaisia ehtinyt miettimään. :D Mies suostui
juuri ja juuri kiireessä ottamaan pari kuvaa, ennen kuin lähtivät pojan kanssa.

Poika oli tehnyt mummun kanssa minulle ihanan yllätyksen: kauniin 
kynttilälyhdyn lasipurkeista ja havunoksista. Isomman purkin sisällä on 
tuikkua varten pilttipurkki. Tämä onkin ensimmäinen pieni muistutus joulun 
tulosta meidän kodissa. Eiköhän sitä punaista väriä ja muuta jouluun liittyvää 
ala pikkuhiljaa ilmestyä enemmänkin kotiimme tässä marraskuun edetessä. :)

Ihan pian blogillani on 100 kirjautunutta lukijaa! Sen kunniaksi täytyy
ehdottomasti arpoa jotakin kivaa. Pysykäähän siis kuulolla! :)