Aitan kuulumisia

Olen lupaillut laitella tänne meidän aitan kuulumisia jo pidemmän aikaa, ja muutama viikko sitten sain otettua siitä päivitettyjä kuvia. Tämän Joupin vanhan aitanhan oli tarkoitus valmistua viime kesän aikana, mutta yllätyshelteet hieman haittasivat miehen rakennusinnostusta. Toivotaan, että  ensi kesänä saataisiin aittaan katto päälle.

Mies on joutunut paikkailemaan aitan hirsiä aika kiitettävästi. Joidenkin hirsien kohdalla on ollut helpompaa vaihtaa koko hirsi uuteen, kun yli puolet hirrestä on ollut ihan lahoa. Ylempänä on onneksi parempikuntoisia hirsiä, joten siellä pääsee ehkä vähän helpommalla.

Sisällä aitassa on komeat alkupeäiset lattianlankut, joista jykevimmät ovat 60cm leveitä.

Lopuksi vielä Googlen kuvahaulla löytämäni kuva aitasta ennen purkua. Vellikello ja viiritanko tosin puuttuvat tästä kuvasta. Komiahan siitä tulee, mutta kyllä siinä on kovasti työtä. Itse mietin lähinnä sitä, miten paljon täällä talon sisällä olisi tapahtunut, jos tätä aittatyömaata ei olisi. Hetkeen kun ei ole sisällä tapahtunut mitään edistystä ja meinaa tämä kaikki keskeneräisyys ja varsinkin tuon yläkerran puuttuminen vähän ahdistaa. Mutta eiköhän se tästä, pikku hiljaa!

Täältä pääset aiempaan aitta-postaukseeni, jossa kerron enemmän aitan alkuperästä ja siitä, miten se päätyi meille. Sieltä näet myös upean vellikellon, viirin ja muita kuvia aitasta.

MUKAVAA MARRASKUUTA HARMAUDESTA HUOLIMATTA!

Tapettivalintoja

Tuonne Instagramin puolelle olenkin laitellut viime viikkoina kuvia ihanista tapeteista. Edellisen kerran postailin tänne blogiin tapeteista kaksi ja puoli vuotta sitten, ja edelleenkään ei ole yhtään tapettia seinässä. :D Alakerran vessan tapetti on sentään jo ostettu, sillä huomasimme, että Isoäidin aikaan -tapetin valmistus lopetetaan. Tuli vähän kiire hankkia tapetti, ja rullia oli vielä jäljellä juuri tarvitsemamme määrä.

Tästä pääset aiempaan tapetti-postaukseeni. Aikalailla samana ovat tapettimieltymykset pysyneet. Tosin muutama värikäs tapetti on tullut lisää ja vastaavasti pari neutraalimman sävyistä tapettia on pudonnut joukosta pois. Kaikki ihailemani tapetit ovat Pihlgren&Ritolan malliston paperitapetteja. Muiltakin valmistajilta löytyy ihania vaihtoehtoja, mutta minusta nämä sopivat parhaiten meidän kodin tyyliin ja tunnelmaan. Vaikka yleensä teemme rakentamista ja kotia koskevat päätökset yhdessä miehen kanssa, niin näissä tapettiasioissa päätösvalta on aikalailla kokonaan minun. Joitakin valintojani mies on pitänyt ehkä vähän liian värikkäinä ja räikeinä, mutta eipä hän ole kuitenkaan mitään vastalauseita sanonut.

Kaunista Niittyleinikki-tapettia haluaisin yläkerran aulaan. Aulassa on monta hirsiseinää, mutta yhteen väliseinään tulee tapetti. Tykkään kovasti tuon tapetin ja tummien hirsiseinien yhdistelmästä. Ainakin aulan hirret käsitellään tummaksi, kuten alakerrassakin. Lastenhuoneiden hirret voisivat saada joko tumman tai aivan vaalean käsittelyn. Ehtiihän tässä vielä miettiä. 

 Lukko-tapetti on ollut alusta saakka yksi suosikeistani. Tuota  oikeanpuoleista sävyä olen ajatellut vanhemman pojan huoneeseen. Vasta hetki sitten ihastuin sini-vihreään Hyasinttiin ja sitä kaavailen pikkuveljen huoneeseen. Lastenhuoneissahan tapettia tulee vain yhdelle pystyrunkoiselle seinälle, sillä muut seinät ovat hirttä. Kauniita hirsiä emme ala pahvittamaan ja tapetoimaan. Ongelmana on, että lapset ovat jo aika isoja ja heillä on myös oma mielipide huoneidensa tapeteista. Pojat meinaavat kovasti nyrpistellä nenäänsä näille valitsemilleni tapeteille ihan vain siksi, että niissä on kukkia. Minusta kuitenkin kokonaisuus ratkaisee ja nämä tapetit ovat tosi näyttäviä seinässä, eivätkä mitenkään tyttömäisiä kukkineen kaikkineen. Meillä tapetit tulevat olemaan hyvin pitkäikäisiä, eikä niitä tulla vaihtelemaan ikävaiheiden ja mieltymysten mukaan. Varsinaisia lasten tapetteja en sen takia meille halua. Minusta nämä valitsemani tapetit ovat ajattomia ja sopivat niin pienemmän lapsen kuin teini-ikäisenkin huoneeseen. 

Tytön huoneen tapetin kanssa ei ole ollut huoneen tulevan omistajan kanssa mieltymyseroja. Vaaleanpunainen Juhannusruusu on meidän molempien suosikki. Yläkertaan tulee lastenhuoneiden lisäksi pienempi huone, jota kutsumme työhuoneeksi. Sinne olin ajatellut vaaleanpunaista Lummetta, mutta vaaleanpunainen Hyasintti on yhtä varteenotettava vaihtoehto. Jotenkin nämä kirkkaammat värit houkuttavat nyt kovasti, ja tuon Lumme-tapetin väritys näyttää omaan silmään liian pliisulta.

Miehen olisi tarkoitus päästä yläkerran kimppuun ensi talven aikana. Alakertakin on toki kesken, mutta esim. alakerran kodinhoitohuoneen kaappien teko jätetään suosista myöhemmälle, jotta saamme sieltä tavaraa säilöön yläkertaan kaappien rakentamisen ajaksi. Meidän rakennusprojektin aikataulut eivät ole hirveän hyvin pitäneet, mutta kunhan yläkerran rakentaminen pääsisi edes jonkinlaiseen alkuun talven aikana, niin olisin iloinen. On tässä jokunen vuosi sitä jo odotettukin. Vaikka yläkerran tapettien laittoa saadaan vähän aikaa vielä odottaa, niin luulen, etteivät nämä tapettivalinnat kovin paljon tästä enää muutu.

Löytyykö näiden tapettien joukosta sinun suosikkisi?


ILOISTA LOKAKUUTA! 

Kurkistus ruokakomeroon

Mies ei ole juurikaan voinut tehdä aittaa eteenpäin tässä loman aikana, kun on ollut niin kuuma. Hän joutuisi seistä auringossa koko päivän, jos mielisi aittaa rakentaa, joten hän on siirtynyt suosista muihin hommiin. Tämä on tosi harmi, koska tarkoitus oli saada aitta valmiiksi kesän ja syksyn aikana. Mies on linnoittautunut pihasaunan sisälle varjoon ja muurannut pikku hiljaa sinne kiuasta ja piippua. Yhtenä päivänä hän sai inspiraation tehdä kaksi vuotta kesken olleen ruokakomeron loput hyllyt valmiiksi, ja se jos jokin oli iloinen yllätys! Tässäpä siis viimein kuvia meidän ruokakomeron sisältä. Kuvia on aina välillä kyseltykin.

 Osa avaamattomista ruokapurkeista ja näkkäripaketeista on lojunut tähän saakka komeron lattialla, kun kaikki eivät ole mahtuneet hyllyille. Nyt viisi hyllykerrosta riittää juuri sopivasti ja sain tavarat pois lattioilta. Vaikka tupaten täynnähän se nytkin on. Käymme vain noin kerran viikossa kaupassa, joten peruselintarvikkeita ostetaan monesti valmiiksi kaappiin jo ennen kuin edelliset pääsevät loppumaan. Täällä kun ei mitään lähikauppoja ole, vaan kauppaan on edestakaisin yli 30km:n matka, niin yhden tai kahden ruokatarvikkeen loppumisen takia emme kauppaan lähde. Ylimmälle, lähes katonrajassa olevalla hyllylle, mahtui vielä maljakoita ja muuta lasitavaraa. Komerossa on liiketunnistimella toimiva valaistus.

 Ruokakomeron päätarkoitus meillä oli saada mikro, leivänpaahdin, kahvinkeitin ja muut rumat kodinkoneet piiloon. Siinä tehtävässä komero onkin ajanut asiansa täydellisesti. Komerossa on pistorasia, joten mikroa ja leivänpaahdinta käytetään siellä. Kahvinkeitin ja yleiskone sen sijaan siirretään käytettäessä keittiön työtasolle. Tästä ei ole suurta vaivaa, sillä emme juo miehen kanssa kumpikaan kahvia, joten kahvinkeitinkin on käytössä vain vieraille. Suunnittelimme hyllyjen paikat niin, että mikro ja leivänpaahdin ovat sopivalla käyttökorkeudella. Lapsetkin ylettyvät niihin hyvin ruokakomerossa olevan jakkaran avulla. Myös kuivamuonan säilytykseen skafferi on aivan mainio. Enpä voi muuta kuin suositella!

Hyllypitsin olin ostanut jo aikaa sitten ja teippasin ne nyt hyllyjen reunoihin. Hyvin näyttävät pysyvän paikoillaan. Hyllyt voisi maalata valkoisiksi, jos joskus ehtisi, mutta tiedän, ettei ihan hetkeen ehdi. Myös ajatus jauhoista, hiutaleista, makaroneista ja muroista kauniissa lasipurkeissa on ihana, mutta tiedän, etten jaksaisi nähdä sitä vaivaa. Olen niin nopea liikkeissäni, että jauhot lentelisivät pitkin pöytiä, kun kaatelisin niitä kiireessä purkkeihin, enkä takuulla jaksaisi sitä ylimääräistä siivoamista ja tiskaamista, mitä siitä syntyisi. Olen siis enemmän kuin tyytyväinen ruokakomeron tämän hetkiseen ulkonäköön ja käyttömukavuuteen!

 Minusta nämä helteet saisivat jo loppua, mutta minkäs näille säille mahtaa! Eiköhän tätä lämpöä haikein mielin muistella taas syksyn ja talven kylmyydessä.


ILOA PÄIVIISI!

 

Vanha kello ja maalatut ikkunalistat

Sateisen ja viileän juhannuksen jälkeen ovatkin ilmat olleet taas niin kesäiset! Toivottavasti kauniit säät jatkuvat myös tämän viikon jälkeen, kun minulla ja miehellä - ja varmasti monella muullakin - alkaa kesäloma!

Mies sai ennen juhannusta maalattua tuvan ikkunalistat. Maali on Ottossonin pellavaöljymaalia ja sävy kerman valkoinen. Kyllä oli ihana saada tämä pitkään tehtävälistalla ollut maalaushomma pois alta. Tuvan ilme on nyt juuri sellainen, kuin pitääkin. Vaikka eihän täällä valmista ole vieläkään, sillä tuolle pitkälle seinälle, jossa vanha pulpettikin on, on alusta asti suunniteltu seinänvieruspenkkiä. Mies olisi jo monta kertaa sitä alkanut tekemäänkin, ellen minä olisi toppuutellut. Tuossa seinustalla kun on pulpetti ja lasten kotileikkitavarat uuneineen ja nukensänkyineen (nämä stailasin kuvasta pois), joille ei muuta paikkaa ole ennen yläkerran valmistumista. Vielä täytyy siis yrittää kärsivällisesti odottaa näitä aivan viimeisiä silauksia.

  Instagramia seuraavat ovatkin jo nähneet meidän uusimman ostoksen eli rompetorilta löytämämme vanhan vedettävän kellon. Sille ei paljon hintaa jäänyt, kun myyjä itse pudotti hintaa monta kertaa alaspäin. Kello on mielestäni todella kaunis ja sopii kuin nakutettu meidän tuvan tyyliin ja väreihin. Mikä parasta, kello pysyy hyvin ajassa ja lyö aina tasa- ja puolitunnein komeasti. Pitäisi vain ottaa tavaksi vetää se aina tiettynä päivänä, jottei unohtuisi. Kaksi vuotta elelimme täällä ilman minkäänlaista seinäkelloa, sillä vanhan kodin kello ei tämän kodin tyyliin sopinut. Tuleva koululainen on juuri oppinut kellonajat ja muutenkin aloimme olemaan selvillä siitä, minkä tyylinen kello meille sopisi, joten nyt oli hyvä hetki sen ostamiselle. Yllättävän nopeasti sopiva tulikin vastaan.

ILOISIA KESÄPÄIVIÄ!

Wc

 Meidän wc ei ole muuton jälkeen edistynyt oikeastaan ollenkaan, eikä sieltä puutukaan kuin tapetti puolipaneelin yläpuolelta. Ilmeisesti joku seinän yläosassa oleva vaneri on vielä irrotettava yläkerran sähköjenvetoa varten, joten tapettia ei kannata ennen sitä laittaa. Näin asia on minulle kerrottu. Tai sitten miehellä on vain vähän tärkeämpiäkin rakennuspuuhia kuin yhden vessan seinän tapiseeraus kukkatapetilla. :D

Tarkoitus oli, että laitan tänne blogiin kuvia meidän wc:stä vasta, kun se on täysin valmis. Koska sitä saa ilmeisesti odotella vielä jonkun aikaa, niin päätin nyt kuitenkin laitella tänne joitakin kuvia meidän pienestä, mutta hyvin asiansa ajavasta wc:stä. Ikkunatonta, pimeää huonetta oli hieman haastava kuvata, mutta toivottavasti se ei pilaa tunnelmaa. Wc:n peilistä näkyy kauniisti meidän alakerran kaikkein keskeneräisin huone eli eteinen, mutta ei mennä nyt siihen. ;) Peilin kehykset täytyisi myös maalata jossakin vaiheessa huoneen väreihin sopiviksi.

Wc:n allaskaapiksi hankimme vanhan patakaapin, joka oli alunperin keltainen. En käytä juurikaan sinistä sisustuksessa, mutta tähän huoneeseen olen sitä halunnut laittaa. Patakaappi on maalattu Uulan pellavaöljymaalilla, jonka sävy on Sade. Kaapin harmahtavan sininen sävy sopii hyvin Pihlgren&Ritolan Isoäidin aikaan -tapettiin, jota olen seinien yläosiin kaavaillut. Pieni tapettinäytepala yhdessä nurkassa auttaa kuvittelemaan, miltä huone tulee jonakin kauniina päivänä näyttämään.

Sähköpistokkeet ja valokatkaisimet ovat Renovan tuotantoa. Hana on Damixan Tradition. Olipas mukava laitella tänne kuvia huoneesta, jota en ole aiemmin blogiin juuri kuvaillut. Eiköhän se puuttuva tapettikin vielä joskus seinään saada!

Talo Ahonlaidalla -blogin Instagram-tili löytyy täältä! Sitä päivittelen vähän useammin kuin blogia. Seuraajia onkin tullut jo uskomattoman paljon! :)


AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

 

Mennyt ja tuleva raksavuosi

Nyt on joulukuusi heitetty ulos ja joulukoristeetkin päätyivät takaisin laatikkoon odottamaan ensi joulua. Kyntteliköt jätimme vielä ikkunoita koristamaan. Kuusenneulasia löytyy lattioilta varmasti vielä monta viikkoa, vaikka imuroinkin koko talon juuri. Nyt kun joulunpunainen on väistynyt kodista, on hyvä jatkaa vähitellen kohti keväisempää tunnelmaa ja värisävyjä.

Lupailin jonkinlaista katsausta viime raksavuoteen sekä tämän uuden vuoden tehtävälistaan. Koska koti on näin keskeneräisenäkin jo ihan toimiva, eikä kodin viimeistelyllä ole periaatteessa mikään kamala kiire, ei viime vuonna saatu valmiiksi läheskään kaikkea, mitä oletimme saavamme. Raskaiden rakennusvuosien jälkeen tekee mieli hengähtää ja käyttää vapaa-aikaa myös lepoon, joten tahti hidastuu väkisinkin.

 Viime vuoden aikana tapahtui kuitenkin monenlaista pientä niin sisustuksen kuin rakentamisenkin saralla. Alkuvuodesta ompelin ikkunoihin kappoja vanhoista pitsilakanoista, mies kunnosti vanhan kaapin, rakensi kuistiin seinänvieruspenkin ja naulakon sekä viimeisteli tuvan ikkunalaudat. Pihalle istutettiin alkukesästä kymmeniä perinneperennoja ja -pensaita sekä -puita ja nurmikkoakin saatiin kylvettyä taas tontin yhteen nurkkaan. Pihasaunarakennukseen nousi myös loppukesästä seinät sekä väliaikaiskatto  ja se saatiin varastokäyttöön. Vanhan aitan perustukset sekä muutama kerros hirsiä saatiin paikoilleen, ja aitan hirsien parissa mies jatkaakin aina, kun vain sää sallii ja huvittaa mennä työpäivän jälkeen tuonne pimeään ahertamaan. Onneksi valo lisääntyy kevättä kohti mentäessä ja ulkohommat alkavat taas tuntua mielekkäämmiltä.

Yläkerran pariin emme vielä ole päässeet, mutta ehkäpä loppuvuodesta pääsemme tekemään sielläkin jotakin. Se nyt ei kuitenkaan ole ihan ensimmäisiä tehtäviä listallamme, joten katsotaan, katsotaan! Sisäsauna olisi myös mukava saada viimein muuhunkin kuin varastokäyttöön. Sitä ennen täytyisi kuitenkin saada makuuhuoneen, kodinhoitohuoneen sekä kuistin ikkunalistat paikoilleen ja koko alakerran ikkunalistat pitäisi maalata. Kodinhoitohuoneeseen täytyisi myös saada tehtyä kunnolliset kaapit, mutta koska olemme niin tottuneet kaappien virkaa toimittaviin rekkeihin ja muovilaatikoihin, on tämäkin tehtävä jäänyt jonon hännille. Eteisessä on myös kovasti hommaa vielä, muun muassa yläkertaan vievät portaat, jotka mies rakentaa myös itse, kuinkas muutenkaan.

 Ulkona tämän vuoden isoimpia hommia ovat vanhan aitan saaminen siihen kuntoon, että katto saataisiin päälle. Hirsien paikkaamista siis riittää, niin kuin alla olevasta kuvasta näkyy. Aittaan saamme säilöön pihan rumat lautakasat, jotka pistävät ikävästi silmään aina, kun katsoo tontin toiselle puolelle. Myös viime kesänä pystytettyyn pihasaunaan on tarkoitus tehdä huopakatto väliaikaiskaton tilalle. Eiköhän me joitakin uusia kukkia ja pensaitakin ehditä kesällä pihaan laittaa.

Työt eivät täällä heti tekemällä lopu. Eipä meillä mikään varsinainen kiire näiden sisähommien kanssa ole, mutta yläkerran valmistumista odotan kyllä tosi kovasti. Olisi niin ihana saada lisätilaa kaikille tavaroille ja varsinkin lasten leluille. Käteni myös syyhyävät päästä sisustamaan yläkerran lastenhuoneita. Alakerta on nyt niin valmiiksi sisustettu, kuin se vain voi olla ennen kuin osa huonekaluista siirtyy yläkertaan, joten täällä ei voi mitään kovin ihmeellistä enää tehdä sisustusrintamalla. 

Jännityksellä odotan, miten rakennus- ja pihahommat edistyvät tämän vuoden aikana. Kokemuksesta olen oppinut, että valmiiksi tulee aina vähemmän, kuin oli toiveissa. Pääasia kuitenkin on, että jotakin tapahtuu, vaikkakin pikku hiljaa. Iloitsen jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta, joka edesauttaa kotimme valmistumista.


MUKAVAA SUNNUNTAIN JATKOA!

Pihasaunan väliaikaiskatto

Mies laittoi pihasaunarakennukseen väliaikaisesti peltikaton, jotta saamme sen varastokäyttöön talveksi. Päätykolmiot täytyy vielä peittää, ettei vesi pääse sisään. Ensi kesänä vaihdamme pellit sitten kunnon huopakattoon. Tavoitteenamme oli, että joko aittaan tai tähän pihasaunaan saadaan katto päälle talveksi ja tavallaan tämä tavoite on nyt saavutettu, vaikka katto onkin hieman erilainen, kuin olimme ajatelleet. Eiköhän tuota hökötystä nyt hetken aikaa katsele. :)

Vanhasta viljalaarista rakennetun kaksiosaisen rakennuksen oviaukkoja ei pystytty vilja-aukkojen takia tekemään keskelle. Ihan hyviltä nuo oviaukot näinkin näyttävät. Ovi-aukoista mies teki vain noin 160cm korkeita, jotta ovet eivät näytä liian korkeilta ja moderneilta.

 

Eilen mies sai jo toiselle puolelle vanhat lattialankut paikoilleen ja keräsimme sinne lasten kanssa tyytyväisinä ulkoleluja, kukkaruukkuja, haravoita ja paljon muuta tavaraa, jota on lojunut pitkin pihoja viimeisen vuoden. Tämän toisen puolen onkin tarkoitus toimia nyt aluksi ulkovarastona. Saunan puolelle tulee myöhemmin vähän parempikuntoiset lattialankut, mutta tämän talven lattian virkaa saavat toimittaa vanhat lavat. Sinne varastoidaan nyt aluksi puutavaraa.

Onpa hienoa saada edes jonkinmoinen ulkovarasto, kun sellaista on kaivattu niin pitkään. Nyt mies jatkaakin taas aitan hirsien parissa. Siitä kertoilen lisää myöhemmin.


MUKAVAA ALKAVAA VIIKKOA!

 

Kuistin uusi naulakkohylly

Olin lasten kanssa koko viikonlopun mummulassa, ja mies sai sillä välin rakennella rauhassa täällä kotona. Sisähommia on helpompi tehdä, kun lapset eivät ole paikalla. Työ etenee huomattavasti nopeammin, kun työkalut saavat olla useamman päivän levällään ja sahanpurujakaan ei tarvitse siivota joka välissä lattialta. Mies sai ikkunoiden alle tulevat ikkunalaudat paikoilleen keittiön ja tuvan ikkunoihin. Tarkoitus olisi vielä maalata olemassaolevat ikkunalistat syksyn aikana.

Olen tuskaillut jo pitkään kuistin lattialla lojuvia lasten ulkovaatteita. Jos vaatteet eivät aina ole lattialla, niin sitten takit, pipot ja ulkohousut heitetään kuistin laatikkopenkin päälle, jolloin sinne ei saa laitettua kenkiä ja ne jäävät lattialle lojumaan. Ulkovaatteille on väliaikainen rekki kodinhoitohuoneessa, mutta eiväthän lapset niitä sinne ylety laittamaan. Ratkaisuna tähän ongelmaan mies teki muutama viikko sitten sateisena viikonloppuna kuistiin vanhantyylisen naulakkohyllyn, johon saa lasten useimmin käytettävät ulkoiluvaatteet sievästi talteen. Kuvia varten otin kuitenkin ne rapaiset ulkovaatteet pois ja korvasin vähän nätimmillä ja puhtaammilla takeilla. :)

Hattuhyllyllä on pärekori, jossa on hyvä säilyttää pipoja ja hanskoja. Isommat lapset ylettyvät hyllyn alla olevalla penkillä seistessään itse naulakoihin, mutta pienimmän täytyy vähän vielä kasvaa. Eivät ne vaatteet edelleenkään ihan automaattisesti ilman muistutusta naulakkoon mene, mutta nyt niille on ainakin olemassa selkeä oma paikka, joka on käytännöllisyyden lisäksi myös hyvin kaunis!

Mies aikoo vielä tehdä hattuhyllyn sivulle jonkinmoiset listat, jotta hattuhylly ja seinää vasten oleva lauta eivät olisi niin tasapaksun näköisiä. Naulakon väriksi tulee ehkä sama vihreä, kuin kuistin paneeliseinissä. Naulakon maalaus on kuitenkin meidän tehtävälistan loppupäässä, joten saa nähdä, milloin se on ajankohtainen. Naulakkokoukut ostimme kesällä Lundagårdista.


SYKSYISEN RAIKASTA UUTTA VIIKKOA!

Aitan perustukset

Täällä Ahonlaidalla on saatu piharakennusten perustuksia tehtyä, ja voisin laittaa muutaman kuvan tänne blogiinkin nähtäväksi. Vanhan aitan perustukset on kaivettu, alle on laitettu murskeet ja finfoamit sekä valettu betoniantura. Lauantaina saatiin myös vanhat porakivet paikoilleen. Kivien alle ja väliin täytyisi vielä valaa betoni.

Aitan sisällä ollut hirsinen viljalaari pääsee tontin perälle pihasaunaksi ja varastoksi. Pihasaunan alle nurkkiin laitettiin tontilta aiemmin kaivetut isot kivet. Nämä hirret ovat niin kevyitä, että mies on saanut yksin nostettua jo useamman kerroksen hirsiä paikoilleen.

Tästä on hyvä jatkaa piharakennusten kanssa pikku hiljaa eteenpäin. :)