...joulu on jo ovella!
Joulu tosiaan on jo ihan nurkan takana. Kuusi meillä on ollut jo reilun viikon ja siitä olemme iloinneet koko perhe. Poika menee monesti aamulla itsekseen tai pikkusiskon kanssa hämärän olohuoneen sohvalle ja ihailee kuusta kuusen kynttilöiden valaistuksessa. Jo viime vuonna hän tokaisi välillä, että "äiti, ihaillaan kuusta". Niin suloista, että poika osaa nauttia joulun suomista pienistä erityishetkistä. <3
Luntakin saatiin vihdoin ja siitä on myös nautittu, tai lapset ainakin ovat. Pulkkamäessä ulkoillessa aika kuluu paljon paremmin kuin syksyn ankeassa vesisateessa.
Eipä ole tarvinnut tänäkään vuonna joulusta stressata, kun emme joulua vietä kotona. Siivonnut en ole yhtään sen enempää kuin yleensäkään, lahjoja on hankittu vain lasten kahdelle serkulle (tai no, tytön 1-vuotiskuvat saimme sentään viimein teetettyä, joten ne kelvatkoon aikuisille joululahjoiksi) ja jouluruokiakaan ei ole tarvinnut tehdä, kun emme kerran kotona joulun aikaa vietä. Omien lasten lahjojen hankinta on ulkoistettu kätevästi mummuille ja papoille, niin kuin joka vuosi. Helpolla on siis päästy. Ainut pieni stressinaihe on tainnut olla se, että loppuuko tämä raskauspahoinvointi jouluun mennessä, jotta voinahmia nauttia jouluruokaa mielin määrin. :D No, eipä sille edelleenkään loppua näy, totuuden nimessä en usko sen loppuvan ennen kuin vauva on syntynyt. Mutta hyvinpä sen kanssa silti pärjää, eikä minun ruokahalullani ole ainakaan pelkoa laihtumisesta, vaikkei ihan kaikki sisällä pysyisikään. :D
Luntakin saatiin vihdoin ja siitä on myös nautittu, tai lapset ainakin ovat. Pulkkamäessä ulkoillessa aika kuluu paljon paremmin kuin syksyn ankeassa vesisateessa.
Eipä ole tarvinnut tänäkään vuonna joulusta stressata, kun emme joulua vietä kotona. Siivonnut en ole yhtään sen enempää kuin yleensäkään, lahjoja on hankittu vain lasten kahdelle serkulle (tai no, tytön 1-vuotiskuvat saimme sentään viimein teetettyä, joten ne kelvatkoon aikuisille joululahjoiksi) ja jouluruokiakaan ei ole tarvinnut tehdä, kun emme kerran kotona joulun aikaa vietä. Omien lasten lahjojen hankinta on ulkoistettu kätevästi mummuille ja papoille, niin kuin joka vuosi. Helpolla on siis päästy. Ainut pieni stressinaihe on tainnut olla se, että loppuuko tämä raskauspahoinvointi jouluun mennessä, jotta voin
Miehen tultua töistä suuntaammekin mummuloihin useammaksi päiväksi joulua viettämään. Odotan joulupukin tuloa varmaan yhtä innolla, kuin lapset. Niin kiva päästä näkemään, mitä lasten paketeista paljastuu. :)
Rauhallista joulunaikaa sinulle!