Uusi vuosi

Niin vaihtui taas vuosi! Vietimme vuodenvaihteen kotona pitsalla herkutellen ja muutaman raketin paukutellen. Eilen kävimme koko perhe katsomassa uuden Onneli ja Anneli -elokuvan. 

Viimeöisestä myrskystä on jotenkin selvitty. Myräkkä tuiskutti kaikki lumet tuohon meidän pikkutielle ja siinä oli yhdellä jos toisellakin vaikeuksia päästä töihin. Postiautokin vedettiin traktorilla kinoksesta pois. Onneksi meillä ei ollut mitään pakollisia menoja ja mieskin pystyi tekemään aamupäivän kotona etänä. Nyt on tiet aurattu ja pääsee taas liikenteeseen, jos on tarvis. Myrsky-yön jälkeisestä päivästä tulikin ihanan aurinkoinen ja pääsimme lasten kanssa pulkkamäkeen.

Viime vuoden alussa olin uuden edessä, kun aloitin seitsemän vuoden kotonaolon jälkeen työt yksityisenä perhepäivähoitajana. Vuosi oli ihana ja tykkäsin kovasti työstäni sekä siitä, että saimme olla vielä lasten kanssa kotona. Tänä vuonna työkuvioni muuttuvat jälleen, enkä itsekään vielä tiedä tarkasti, mitä vuosi tuo tullessaan. Odotan uusia tuulia positiivisen innokkaasti!

OIKEIN IHANAA UUTTA VUOTTA 2019 SINULLE!
OLKOON SE HYVÄ JA LEMPEÄ!

Joulukuvia

Joulu tuli ja meni, mutta joulukoristeet saavat olla vielä jonkin aikaa kaunistamassa kotia. Meillä ei ole mitään kiirettä päästä eroon tästä ihanasta joulutunnelmasta ihan vielä.

  Miehen äiti oli meillä joulua viettämässä. Meillä kävi oikein joulupukkikin, kun lapset niin toivoivat, ettei pukki aina vain jättäisi lahjasäkkiä porraspieleen, vaan tulisi kerrankin sisälle asti. Olihan se mukava, kun pukki tuli tupaan saakka jakamaan lahjat.

 

Joulukuusi on niin upea joulutunnelman tuoja. Meillä kuusessa on aina ollut paljon itsetehtyjä koristeita ja niin tänäkin vuonna. Äitini teki upeita vanhantyylisiä karkkeja, joissa on enkelikiiltokuvat koristeina. Itse tein muutama vuosi sitten vanhoista kirjansivuista enkelikoristeita. Lisäksi kuusessa on piparisydämiä sekä kaupan punaisia joulupalloja.  

Tapaninpäivänä menimme vanhempieni luokse. Pääsimme luistelemaan ja nauttimaan läheisten seurasta. Leffat, lukeminen ja palapelien teko ovat ihan parasta joululomatekemistä!

OIKEIN MUKAVIA VUODEN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ!

Pakkaspäivien kuvia

Viime viikon alussa saimme viettää ihania pakkaspäiviä ja aurinkokin näyttäytyi välillä.  Oli hauskaa, kun maanantaina askartelimme lasten kanssa lumihiutaleita ja sitten iltapäivällä satoi ensilumi. Silkkipaperista leikatuista lumihiutaleista tuli ihanat koristeet makuuhuoneen ikkunoihin. Ne näyttävät kauniilta niin sisältä kuin ulkoakin.

Kotiin on ilmestynyt punaisia väripilkkuja. Punavalkoraitaiset sohvatyynyt ihastuttavat aina vain. Ompelin ne muistaakseni viisi vuotta sitten. Martta Wendelinin upea koulutaulu pääsi jälleen patakaapin päälle seinään. 

 IHANAA JOULUKUUTA JA JOULUNODOTUSTA!

Klaffikaappi

Hei taas! Jälleen on useampi viikko vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Oli mukava lukea viime postauksen kommentteja ja kuulla, että vierailette täällä edelleen. <3

Innostuin alkuviikosta kuvailemaan meidän vanhaa klaffikaappia. Tämän kaapin ostimme jo monta vuotta sitten. Siitä oli ulkopuolelta poistettu kaikki maalit, mutta sisäpuolen oli joku käsitellyt räikeän vihreällä petsillä tai vastaavalla aineella, joka on tosi tiukasti imeytynyt puuhun. Olen aina inhonnut tuota vihreää, mutta ei se tuon puunvärin kanssa niin pahalta näytä. Tarkoitus olisi kuitenkin maalata kaappi myöhemmin englanninpunaisella pellavaöljymaalilla ja siihen tuo vihreän sävy ei kyllä sovi sitten millään. Täytyy vielä katsoa, jos vihreän saisi jotenkin pois tai sitten maalaamme sen päälle.

 Harvoin tuota klaffia tulee auki pidettyä. Osaksi tuon vihreän värin takia, mutta pääosin siksi, että tuonne on hyvä kerätä kaikkea romua ja tavaraa, mille ei keksi muuta paikkaa. Nytkin siirsin vain kiireesti sieltä kaikki tavarat viereisen patakaapin päälle ja pitäisi päättää, tungenko ne sinne takaisin, vai yritänkö keksiä tavaroille muun paikan ja pitää tuon klaffikaapin keskiosan siistinä.

MUKAVAA LOPPUVIIKKOA!


 

Vanha sivustavedettävä ja ajatukia blogin tulevaisuudesta

Niin on syksy lähtenyt taas käyntiin. Esikoinen meni kouluun ensimmäiselle luokalle ja minä ja nuorimmaiset jatkamme eloa täällä kotona meidän hoitolapsen kanssa. Raikas syksy on tervetullut heinäkuun helteiden jälkeen. 

Blogi on taas viime viikkoina jäänyt aivan unholaan. Blogin säännöllinen päivittäminen (minulle se on tarkoittanut max kaksi kertaa viikossa) vie minulta todella paljon aikaa ja tällä hetkellä haluan käyttää aikani muihin juttuihin. Toisaalta se harmittaa tosi paljon, sillä niin pitkään olen tätä blogia pitänyt ja se on ollut minulle hyvin rakas harrastus ja nimenomaan se äidin oma juttu. Enää se ei kuitenkaan anna niin paljon, kuin ennen, ja postausten väsääminen tuntuu välillä pakkopullalta. Niinpä postaustahti on varmasti jatkossa hitaampi, mutta kokonaan en aio blogiani lopettaa. Blogi on seurannut meidän rakennusprojektia aivan sieltä suunnitteluvaiheesta lähtien, joten haluan ainakin kaikki rakentamisen edistysvaiheet tänne tallettaa jatkossakin.

 Instagram on vienyt minutkin mukanaan ja siinä myös yksi syy, miksi blogi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Insta on niin nopea ja helppo tapa jakaa kuvia ja pieniä hetkiä elämästä. Puolen vuoden aikana saamastani seuraajamäärästä päätellen se on myös kanava, jota kautta ihmiset seuraavat kuviani mielellään. Instagram-tilini löydät täältä. Siellä pystyt katsomaan kuviani, vaikkei sinulla itselläsi olisikaan tiliä, mutta kommentoimiseen tarvitset omat tunnukset.

Saimme pari viikkoa sitten siirrettyä keväällä ostamamme vanhan sohvakaunokaisen tupaan omalle paikalleen. Ikean sohvamme pääsi anoppilaan säilöön odottamaan pääsyä yläkerran aulan löhösohvaksi. Tämä "uusi" sivustavedettävä istuu hyvin meidän sisustukseen, ja mukava siinäkin on istuskella, kun on hyvät patjat alla ja tyynyjä selkänojan pehmusteena. Nyt tuvassa näyttää aina vain enemmän siltä, kuin pitääkin. Kuvat on otettu jo useampi viikko sitten, kun saimme Stundarsista ison joukon perinnerakentamisen ystäviä tutustumaan meidän sekä naapurimme koteihin.


Olisi mukava kuulla, vieläkö joku täällä blogissani vierailee!


MUKAVAA SYKSYÄ SINULLE!

Vanha kello ja maalatut ikkunalistat

Sateisen ja viileän juhannuksen jälkeen ovatkin ilmat olleet taas niin kesäiset! Toivottavasti kauniit säät jatkuvat myös tämän viikon jälkeen, kun minulla ja miehellä - ja varmasti monella muullakin - alkaa kesäloma!

Mies sai ennen juhannusta maalattua tuvan ikkunalistat. Maali on Ottossonin pellavaöljymaalia ja sävy kerman valkoinen. Kyllä oli ihana saada tämä pitkään tehtävälistalla ollut maalaushomma pois alta. Tuvan ilme on nyt juuri sellainen, kuin pitääkin. Vaikka eihän täällä valmista ole vieläkään, sillä tuolle pitkälle seinälle, jossa vanha pulpettikin on, on alusta asti suunniteltu seinänvieruspenkkiä. Mies olisi jo monta kertaa sitä alkanut tekemäänkin, ellen minä olisi toppuutellut. Tuossa seinustalla kun on pulpetti ja lasten kotileikkitavarat uuneineen ja nukensänkyineen (nämä stailasin kuvasta pois), joille ei muuta paikkaa ole ennen yläkerran valmistumista. Vielä täytyy siis yrittää kärsivällisesti odottaa näitä aivan viimeisiä silauksia.

  Instagramia seuraavat ovatkin jo nähneet meidän uusimman ostoksen eli rompetorilta löytämämme vanhan vedettävän kellon. Sille ei paljon hintaa jäänyt, kun myyjä itse pudotti hintaa monta kertaa alaspäin. Kello on mielestäni todella kaunis ja sopii kuin nakutettu meidän tuvan tyyliin ja väreihin. Mikä parasta, kello pysyy hyvin ajassa ja lyö aina tasa- ja puolitunnein komeasti. Pitäisi vain ottaa tavaksi vetää se aina tiettynä päivänä, jottei unohtuisi. Kaksi vuotta elelimme täällä ilman minkäänlaista seinäkelloa, sillä vanhan kodin kello ei tämän kodin tyyliin sopinut. Tuleva koululainen on juuri oppinut kellonajat ja muutenkin aloimme olemaan selvillä siitä, minkä tyylinen kello meille sopisi, joten nyt oli hyvä hetki sen ostamiselle. Yllättävän nopeasti sopiva tulikin vastaan.

ILOISIA KESÄPÄIVIÄ!

Wc

 Meidän wc ei ole muuton jälkeen edistynyt oikeastaan ollenkaan, eikä sieltä puutukaan kuin tapetti puolipaneelin yläpuolelta. Ilmeisesti joku seinän yläosassa oleva vaneri on vielä irrotettava yläkerran sähköjenvetoa varten, joten tapettia ei kannata ennen sitä laittaa. Näin asia on minulle kerrottu. Tai sitten miehellä on vain vähän tärkeämpiäkin rakennuspuuhia kuin yhden vessan seinän tapiseeraus kukkatapetilla. :D

Tarkoitus oli, että laitan tänne blogiin kuvia meidän wc:stä vasta, kun se on täysin valmis. Koska sitä saa ilmeisesti odotella vielä jonkun aikaa, niin päätin nyt kuitenkin laitella tänne joitakin kuvia meidän pienestä, mutta hyvin asiansa ajavasta wc:stä. Ikkunatonta, pimeää huonetta oli hieman haastava kuvata, mutta toivottavasti se ei pilaa tunnelmaa. Wc:n peilistä näkyy kauniisti meidän alakerran kaikkein keskeneräisin huone eli eteinen, mutta ei mennä nyt siihen. ;) Peilin kehykset täytyisi myös maalata jossakin vaiheessa huoneen väreihin sopiviksi.

Wc:n allaskaapiksi hankimme vanhan patakaapin, joka oli alunperin keltainen. En käytä juurikaan sinistä sisustuksessa, mutta tähän huoneeseen olen sitä halunnut laittaa. Patakaappi on maalattu Uulan pellavaöljymaalilla, jonka sävy on Sade. Kaapin harmahtavan sininen sävy sopii hyvin Pihlgren&Ritolan Isoäidin aikaan -tapettiin, jota olen seinien yläosiin kaavaillut. Pieni tapettinäytepala yhdessä nurkassa auttaa kuvittelemaan, miltä huone tulee jonakin kauniina päivänä näyttämään.

Sähköpistokkeet ja valokatkaisimet ovat Renovan tuotantoa. Hana on Damixan Tradition. Olipas mukava laitella tänne kuvia huoneesta, jota en ole aiemmin blogiin juuri kuvaillut. Eiköhän se puuttuva tapettikin vielä joskus seinään saada!

Talo Ahonlaidalla -blogin Instagram-tili löytyy täältä! Sitä päivittelen vähän useammin kuin blogia. Seuraajia onkin tullut jo uskomattoman paljon! :)


AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

 

Pandasynttärit

Maanantaina juhlittiin meidän lasten 3-, 5- ja 7-vuotissynttäreitä sukulaisten kanssa. Viime vuonna pidimme kaikille omat sukulaissynttärit ja se oli vähän raskasta vieraillekin, kun osa joutui tulemaan kaukaa meille juhlimaan jokaista lasta yksitellen aina kuukauden välein. Tällä tyylillä taidetaan mennä jatkossakin, että sukulaisille yhdet yhteiset synttärit ja sitten eskari-ikäisestä lähtien jokaiselle omat kaverisynttärit. Siinä on juhlia ihan riittämiin!

Kyselin lapsilta ajoissa eri teemavaihtoehtoja ja vaikka se itselläkin jo mielessä oli, niin taisi kuitenkin olla joku lapsista, joka sen ensimmäisenä ääneen sanoi: pandateema! Tämähän sopi kaikille oikein hyvin ja ei kun leipomuksia suunnittelemaan! Ajattelin, että yhdelle lapselle tehdään pandakakku, yhdelle pandamuffinsseja jne, mutta kävi ilmi, että kaikki lapset halusivat oman kakun. Eipä siinä, tämä äitihän teki työtä käskettyä ja niin syntyi kolme erityylistä ja erimakuista kakkua.

Tytölle tein vadelmarahkatäytteisen täytekakun, jonka päällystin sokerimassalla ja sokerimassakoristeilla. Täytyy taas sanoa, että ei ole minun juttuni tuo sokerimassan kanssa pelaaminen. Hetkeen en aio taas sitä kakkuihin laittaa muuta kuin korkeintaan koristeiksi. Yksinkertaiset kukkakoristeet kun onnistuivat melko hyvin.

Pikkuveljen kakku oli varmasti parhaan makuinen ja ihan hauskan näköinenkin. Se oli pandan pään muotoinen porkkanakakku, josta sai onneksi kätevästi pahat lakritsinmakuiset sokerimassakoristeet pois. Esikoinen ei huolinut mitään lällyä söpöstelypandakakkua, joten hänelle tein kinuskijuustokakun ja päälle laitoimme tulostetun, pojan värittämän Kung Fu Pandan. Lisäksi tarjolla oli keksejä, karkkeja, sipsejä sekä suolabambutikkuja ja kinkkupiirakkaa.

 

Koristuksiksi laitoimme seinille lasten aiemmin tekemiä panda-askarteluja sekä tytön ja pikkuveljen askartelemat suloiset pandaviirit. Juhlat olivat tosi mukavat ja oli kiva saada taas lähisukua meille kylään. Kiitos kaikille vieraille!


ILOISTA VIIKONLOPPUA!