Talo Ahonlaidalla: 2013

tiistai 31. joulukuuta 2013

Uuden vuoden kynnyksellä

Jospa ehtisin vielä tämän vuoden puolella ilmoitella 
itsestäni. Pidin kunnon taukoa bloggailusta. Ei vain jaksanut 
yhtään innostaa, joten en viitsinyt väkisin tänne mitään 
kirjoitella. Pitkä joululoma mummuloissa oli tarpeellinen 
irtiotta arjesta. Nyt jaksaa taas touhuta lasten ja kotitöiden 
parissa. Ja eiköhän blogikin ala taas päivittyä tuttuun tahtiin.
Tämän postauksen kuvissa on lasten saamia joululahjoja.  :)


Tämän vuoden ihanin asia on ehdottomasti ollut suloisen
pikku prinsessamme syntymä. Tyttöä ajatellessa vasta tajuaa,
kuinka nopeasti vuosi onkaan kulunut. Enää kolme kuukautta
ja vietämme jo hänen ensimmäistä syntymäpäiväänsä!


Toinen ihana, mutta myös vuoden raskain projekti on
ollut oman kodin rakentaminen. Monta kyyneltä ja hikipisaraa
on vuodatettu, mutta henki ja jopa järkikin on säilynyt. 
Unelman toteutuminen on koko ajan lähempänä ja 
haaveissa on päästä muuttamaan ensi vuoden aikana.

 

Ihanaa, kun olette kulkeneet kanssani tämän vuoden, jaksaneet 
kommentoida ja kannustaa! <3 Nähdään taas ensi vuonna!



HALUAN TOIVOTTAA KAIKILLE LUKIJOILLENI
INSPIROIVAA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2014!


sunnuntai 22. joulukuuta 2013

4. Adventti ja hyvän Joulun toivotukset


Neljäs Adventti ja jouluun on enää pari yötä. Täällä on
kovat pakkailut meneillään, kun suuntaamme tänään 
joulunviettoon mummuloihin. Olemme koko viikon pois
kotoa, jotta mieskin osaa paremmin pitää raksalta lomaa. 
Pitkän ja raskaan syksyn jälkeen on mukava levätä ja 
rauhoittua miettimään myös joulun todellista tarkoitusta! :)



Nyt ei taida juttu tämän paremmin luistaa. Tulinpa vain 
toivottelemaan oikein hyvää joulua teille! Toivottavasti niin 
teillä kuin meilläkin on ihana ja tunnelmallinen joulu! <3 




"Nyt syttyy neljäs kynttilä,
jo joulu sarastaa.
Me odotamme Jeesusta,
hän kaikki pelastaa."


Rauhallista neljättä Adventtia ja
Joulunaikaa kaikille lukijoilleni!


torstai 19. joulukuuta 2013

Joulukuusi

Isovanhempien ja serkkutytön lahjat on hankittu, kuusi koristeltu 
ja tänään olimme vielä avoimen päiväkodin joulujuhlassa. Nyt 
saa vain odotella joulua kaikessa rauhassa. Olemme varmaan 
jonkun mielestä kamalia vanhempia, kun emme hanki omille 
lapsillemme yhden yhtäkään lahjaa. Isovanhemmat haluavat
luonnollisesti ostaa lahjoja lapsenlapsilleen, joten heille olemme 
antaneet joitakin lahjatoivomuksia. Tiedämme, että heiltä ja muilta 
sukulaisilta tulee aivan tarpeeksi lahjoja, emmekä halua itse olla 
lisäämässä tuota lahjavuorta. Vähempikin riittää vallan mainiosti!


Kuusen koristelimme jo sunnuntaina. Kuusesta löytyy paljon itse 
tehtyä sekä muutama aiemmin ostettu pallo ja enkeli. Joulun 
punaista ja valkoista. <3 Lumihiuhaleet virkkasin pari vuotta 
sitten ja sydämet ompelin viime jouluksi. Tämän vuoden 
kertakäyttöisiksi koristeiksi leivoin  ja koristelin piparisydämiä.




  Tykkään siitä sarjakuvasta, jossa vaimo siivoaa komeroita jouluksi 
ja mies ihmettelee, että siellä komerossako aiot joulun viettää?! 
Olen niin samaa mieltä tuon miehen kanssa! :D Me vietämme koko
jouluviikon mummuloissa, joten siivoilen (jos tulee inspiraatio, 
usein ei tule) vain sen verran, että on kiva tulla sitten lomilta kotiin. 
En siis tosiaankaan ole mikään siivoushullu, vaikka olisihan se kiva, 
jos koti olisi aina siistinä ja edustuskunnossa. Minulla on jostain 
syystä sellainen (harha)kuvitelma, että uusi kotimme pysyy sitten 
aina kauniina ja siistinä lähes itsestään. Saahan sitä toki unelmia 
olla! :D Vaikka on siinä ehkä jotakin perääkin. Onhan koti 
helpompi pitää siistinä, kun on väljempää ja tavaroille enemmän 
säilytystilaa ja kaikelle oma paikkansa. Näin ainakin toivon! :)


Jouluista tunnelmaa torstai-iltaasi!



tiistai 17. joulukuuta 2013

Pieni tutkija

Meillä asustaa pieni tutkija, ikää kohta 8,5kk. Tyttö on ollut yhtä 
nopea liikkeelle lähtijä kuin veljensäkin. Joissakin taidoissa jopa edellä 
poikaa. Vai olikos se niin, ettei lapsia saanut vertailla? :) No, joka 
tapauksessa ryömiminen on jo vaihtunut lähes kokonaan konttaamiseen, 
kun tyttö on huomannut, että siten pääsee vieläkin vikkelämmin. 
Ihaninta on, kun tyttö kuulee oven käyvän ja tajuaa isin tulevan
töistä. Tyttö konttii nopeasti ovea kohti aivan isin jalkojen juureen,
hymyilee suloisinta hymyään ja odottaa, että isi ottaa syliin. <3


Istumaan tyttö osaa nousta jo ihan itse. Tätä hommaa 
harjoitellaan vähän liian usein varsinkin nukkumaan mennessä. 

Tyttö on äidin, isin ja veljen hyväntuulinen hymytyttö. Omat lelut 
eivät kiinnosta juuri yhtään, mutta veljen lelut sitten sitäkin enemmän. 
Sylissä tyttö ei kauaa viihdy, kun on koko ajan touhuttava jotakin.



 Toinen nukahtamista hankaloittava taito on polvilleen ja 
seisomaan nouseminen. Äitiä vasten on niin mukava nousta ja 
ruveta samalla kovalla äänellä jutustelmaan "tää tää tää, 
vää vää vää". Ja seisomaan täytyy nousta ihan joka välissä. On niin 
mielenkiintoista, kun pääsee tutkimaan aivan uusia paikkoja! 

Tyttö nukkuu pääasiassa kahdet päiväunet, joskus vielä 
kolmannetkin. Yhtenä päivänä mentiin yksillä unilla, kun ei millään 
nukahtanut vaunuihin toisille unille. Kiinteitä tyttö syö tosi hyvin ja 
rinnalle rauhoittuminen meinaakin päiväsaikaan olla välillä tosi 
vaikeaa. Korvike meillä ei ole käytössä ollenkaan. Kaikki keinot on 
täytynyt ottaa käyttöön, että saisin tarpeeksi maitoa menemään. 
Yöllä kyllä sitten maito maistuu vähän liiankin hyvin.

Äidin vanha My Little Pony saa kyytiä

Meidän yöt ovatkin sitten melko mielenkiintoisia. Tyttö nukkui 
pari ensimmäistä kuukautta hienosti parilla heräämisellä ja 
imetyksellä, kunnes tuli pieni nuha ja tyttö rupesi heräilemään
useammin. Sitten kävi niin kuin pojankin kanssa aikoinaan, että 
rupesin unissani tarjoamaan jokaiseen pieneen äännähdykseen maitoa, 
ettei vauva herättäisi muuta perhettä, ja siinähän sitä sitten oltiinkin.

Pahimmillaan tyttö on huudellut unissaan tunnin välein ja yleensä 
vain tutti tai äidin maitopalvelu auttaa rauhoittumaan. Nyt on taas 
ollut vähän rauhallispia öitä, mutta kyllä kai sitä pitäisi jaksaa 
jotakin tehdä noiden öiden parantumiseksi. Omaan sänkyyn kokeilua
 tai yövieroitusta ehkäpä, mutta siinä tapauksessa täytyisi kyllä 
saada sitä maitoa menemään päivällä paljon enemmän. Poika 
nukkui meidän välissä vielä yli vuoden ikäisenä ja imetin öisin 
sen 5-10 kertaa. Vielä on siis toivoa, että saataisiin tytön 
yösyömiset lopetettua edes vähän aiemmin. :D

Tytön housut Newbie, body myös Kappahlista


Otan toki mielelläni vinkkejä vastaan noihin öihin liittyen!
Mikään unikoulu, jossa lapsi jätetään yksin itkemään sänkyynsä
ei tule kysymykseen, mutta lempeät keinot ovat tervetulleita.  :)


sunnuntai 15. joulukuuta 2013

3. Adventti



Mukava viikonloppu on jälleen lopuillaan. Perjantaina sain 
kuin sainkin joulukortit postiin. Vähän meinasi taas kiire tulla, kun 
kortit tulivat Ifolorilta vasta torstaina, ja kirjoittelin sitten lähes
neljäänkymmeneen kuoreen osoitteet siinä illan ratoksi. Meidän 
läppärin näyttö on kai jotenkin tosi kirkkaalla, koska koneelta 
katsottuna valitsemamme kuva näytti vallan hienolta ja valoisalta, 
mutta valmiissa korteissa kuva oli melko pimeä. Eipä mahda mitään 
tällä kertaa, mutta kyllä tuota valokuvasta kai täytyisi vähän jaksaa 
opiskella, että osaisi ottaa parempia kuvia, ihan jo teidänkin takianne!


Minulla oli tällä viikolla syntymäpäivä ja leivoin sen kunniaksi 
jälleen kerran helppoja ja maukkaita suklaamuffinsseja. Kuorrutteessa 
oli tällä kertaa tuorejuustoa ja limesitruuna-rahkaa, joten kovin 
jouluisia näistä ei muffinssivuokia lukuunottamatta tullut. Eilen 
leivoimme pojan kanssa toiseen kertaan pipareita ja luulen, että näillä 
pärjätään tämä joulu. Itse olen pahasti allerginen jollekin 
piparkakkumausteelle (tai useammallekin), kun tulee käsivarsiin 
pahat ihottumat, mutta tuleehan noita silti syötyä. :)

Perjantai-iltana olimme koko perhe seurakuntamme järjestämässä 
lapsiperheiden pikkujoulussa. Meillä oli vähän huonot lähtökohdat,
kun molemmat lapset nukahtivat jo viiden minuutin automatkalla
juhlapaikalle (ja sama homma kotimatkalla), ja poika pyysi ruokaa jo
ennen, kuin ohjelma oli edes alkanut (ei oikein ruoka maistunut ennen
lähtöä). Mutta yllättävän hyvin selvisimme väsymyksestä ja nälästä
huolimatta. Ohjelman jälkeen menimme ensimmäisinä kahvipöytään 
ja poika söi nälkäänsä viisi piparia ennen, kuin lähti leikkimään. :)

Kuusenkin toimme jo sisälle, ja sitä on yhdessä koristeltu ja ihmetelty. 
Poika istui vielä illalla juuri ennen nukkumaan menoa sohvalle ihan kuusen 
lähelle ja sanoi onnellisen näköisenä, että "äiti, ihaillaan kuusta!". <3



"Nyt loistaa kolmas kynttilä,
niin kirkas, kutsuva.
Oi, kohta meille kuningas
jo syntyy tallissa."


Tunnelmallista kolmannen adventtisunnuntain iltaa!


torstai 12. joulukuuta 2013

Alakerran ikkunoita


Mies on ahkeroinut viime viikot talon ikkunoiden parissa. Itsekin olen 
päässyt parina päivänä auttamaan, kun isovanhemmat ovat hoitaneet 
lapsia. Itsenäisyyspäivänkin vietimme juhlavasti tontilla. Yllättävän 
kova homma noissa ikkunoissa onkin. Äkkiseltään sitä voisi ajatella, 
että eihän nyt yhden ikkunan laitossa voi kovin kauaa mennä, mutta 
se ei olekaan ihan niin yksinkertainen homma, kuin mitä luulisi. 



Aikaa vievin ja myös ikävin homma tuossa ikkunoiden laitossa on 
tilkitseminen. Pellavaa menee useita metrejä ensin karapuukoloihin ja 
sitten vielä ikkunan ja hirren väliin ylös, alas ja sivuille. Yläkerran ikkunoista 
karapuut puuttuvat vielä kokonaan. Voiton puolella jo kuitenkin ollaan, 
koska alakerran 12 isoa ikkunaa on paikoillaan. Vielä kaksi kodinhoitohuoneen
ikkunaa pitäisi saada asennettua ja sen jälkeen olisi vuorossa yläkerran kuusi 
isoa ikkunaa sekä kahdeksan pientä haukkaikkunaa. Haukkaikkunat tulevat 
varmasti valmiiksi huomattavasti nopeammin. Yläkerran ikkunoissa on 
kuitenkin oma haasteensa, koska yläkertaan ei mene vielä portaita ja 
kunnon lattiaakaan ei yläkerrassa ole, vain lankkuja siellä täällä.



 Mies laittoi ensi hätään laudat peittämään ikkunoiden yläpuolella olevat aukot. Ikkunoiden sivuilla on tuulensuojalevyt. Vuorilistat tehdään sitten, kun ehditään.




Kauniit vanhan tyyliset helat saavat aina hyvällä tuulelle <3


Uusi lämmitysmuotomme on Porin Matti. Onneksi kuitenkin vain 
 väliaikainen. :D Muutaman kerran on jo pesässä poltettu puuta, vaikka 
eipä se vielä hirveästi lämmitä. Kunhan saadaan kaikki ikkunat paikoilleen 
ja villat lattiaan ja yläpohjaan niin sitten on varmaan jo paremmat 
mahdollisuudet saada edes vähän lämpöä pysymään sisällä.


 
Mies oli ottanut yhtenä iltana kuvan talosta, kun kaikki mahdolliset (eri väriset)  
työmaavalot olivat sisällä päällä. Kauniilta näyttävät nuo alakerran ikkunat. :)


sunnuntai 8. joulukuuta 2013

2. Adventti ja jäälyhtyjä

Täällä on vietetty mukavaa toista Adventtia ihan vain kotona koko 
perhe. Eilen katselin, että on luvattu kovaa pakkasta ja keksin tehdä
jäälyhtyjä. Kaapista löytyi onneksi useampia kuivakakkuvuokia.



Vuokiin laitoin veden sekaan pitsiä, rikki menneen kaulakorun ja 
ohutta metallinauhaa, jossa on pieniä tähtiä. Yritin kovasti löytää 
kotoa jotakin sopivia pieniä esineitäkin koristeiksi, muttei oikein 
tullut ensietsimällä vastaan mitään, minkä viitsisin mahdollisesti 
pilata vedessä. Näistä tuli kuitenkin aika kivoja ja varmasti teen näitä 
toisenkin kerran, kun tulee niin pienellä vaivalla näyttäviä koristeita.
Ensi kertaa varten onkin jo mielessä joitakin uusia ideoita!





Päivitin myös joulukranssia vastaamaan paremmin meidän tämän
hetkistä tyyliä ja värejä. Edellinen kranssi olikin palvellut meitä 
jo monta vuotta hopean ja valkoisen värein. Nyt kiedoin samaan 
oksakranssiin punavalkoruudullista nauhaa ja valkoista pitsiä.
Tämän kranssin myötä olen aina vain vakuuttuneempi siitä, että 
perinteiset punainen ja valkoinen sekä pitsi ja ruutu kuuluvat 
meidän jouluumme tänä vuonna ja mitä luultavammin myös 
tulevina vuosina. On ihanaa löytää juuri se oma tyyli! :)




 "Nyt syttyy toinen kynttilä
ja valo laajenee.
Suo Isä tänne Jeesuksen,
se hetki lähenee." 


MUKAVAA TOISTA ADVENTTIA!


perjantai 6. joulukuuta 2013

Joulukalenteri


Voihan joulukuu ja blogijoulukalenterit! :D Ovathan nuo blogijoulukalenterit
tosi kiva idea, mutta ainakaan minulla eivät vuorokauden tunnit riitä,
kun lähes joka toinen blogi päivittyy nyt joka päivä. Blogeja lueskelen
yleensä illalla saatuani lapset nukkumaan. Minulla on tuolloin puolesta
tunnista puoleentoista tuntia aikaa ennen miehen tuloa raksalta kotiin.
Tuossa ajassa pitäisi siis lukea muiden ihania blogeja, mahdollisesti 
kirjoitella omaa blogia, maksaa laskuja, suunnitella rakentamiseen 
liittyviä juttuja, lukea sähköpostit, lajitella tuhansia ja taas tuhansia 
valokuvia koneella (ikuisuusprojekti) ja hoitaa kaikki muut asiat, 
joihin tarvitaan konetta ja nettiä. Poika lopetti reilu kuukausi sitten 
päiväunien nukkumisen (ja nukahtaa nyt viidessä minuutissa yöunille!), 
joten ilta on ainut hetki näihin hommiin. Mukava olisi lukea teidän 
blogien upeita ja inspiroivia postauksia ihan ajatuksella ja ajan kanssa, 
mutta aina ei yksinkertaisesti ehdi. Älkäähän siis harmitelko, jos jonakin 
päivänä (tai vaikka useampanakin) jää kalenteripäivitys tekemättä. ;)


 Sitten näihin ihan perinteisiin joulukalentereihin. Viime vuonna 
ompelin taskullisen joulukalenterin, ja se on jälleen löytäynyt paikkansa 
meidän kotoa. Vuosi sitten  poika oli hyvin otettu, kun taskuista paljastui 
xylitol-pastilleja, joskus pipari tai minikokoinen rusina-aski. Taisipa 
siellä muutama tarra ja yksi pikkuautokin olla. 

Tänäkään vuonna en aio laittaa yllätyksiin hurjia summia, mutta vähän 
enemmän olen ajatellut kohta 3-vuotiaan yllätyksiin panostaa. Poikaa 
on kiva ilahduttaa käytännöllisillä ja iloa tuottavilla jutuilla. Hän tykkäää 
kovasti askartelusta ja Salama McQueenista, joten luukuista löytyy
 ainakin Salama-sukat ja -värityskirja, askartelumateriaaleja ja tarroja. 
Jonakin aamuna poika ja tyttö saavat taskusta uudet hammasharjat. 
Tytölläkin on jo kaksi pientä, mutta hyvin terävää hammasta. :) 




Näistä kuvista saa nyt hyvin virheellisen kuvan tuosta lelunurkkauksesta,
mutta en vain voinut antaa kaikkien lelukorien olla paikallaan. Ainakin 
viisi koria siirsin kuvauksen ajaksi muualle. :D Ja niin kuin kuvista 
näkee, niin pojalla on kalsaripäivä. On itseasiassa aika usein, jos ei ole 
menoa minnekään. Tykkään laittaa pojalle aamulla pelkät pitkätkalsarit 
jalkaan, koska voin kuvitella, miten mukava lapsen on leikkiä ja touhuta 
pehmeissä kalsareissa. :) Alla vielä muutama kuva, joissa poika askartelee  
kalenterista tulleilla hileliimakynillä. Tämä oli pojan mielestä ihan 
lemppari hommaa. Parit söpöt tontutkin saatiin aikaiseksi. :)




Mukavaa Itsenäisyyspäivän iltaa!


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

1. Adventti ja arvonnan voittaja

Se on kuulkaas joulukuu nyt, ja joulu on jo ihan lähellä!
On niin mukava poltella kynttilöitä, leivoskella jouluherkkuja 
ja nauttia lähestyvän joulun tuomasta tunnelmasta! 



On myös aika julkistaa arvonnan voittajat! Paljon kiitoksia
runsaslukuisesta osallistumisesta ja ilahduttavista 
kommenteistanne arvontapostaukseen! Uusia lukijoitakin 
tuli taas roppakaupalla lisää! Tervetuloa joukkoon! :)
Arvonnan suoritin perinteisellä paperilappumenetelmällä, 
ja poika nosti kulhosta kaksi nimeä. Virkatut herkut voitti 
DIY PaulaS ja kudotut tiskirätit lähtevät Jessikalle. Hurjan 
paljon onnea voittajille! Olen teihin yhteydessä. :)


Adventtikynttilät laitoin huutokaupasta aikoinaan 
hankittuihin vanhoihin Karhulan ja Riihimäen tölkkeihin. 
Vähän punaista pitsiä joukkoon, ja lopputulos on hyvin 
yksinkertainen, mutta minusta aika kaunis! :)



"Nyt sytytämme kynttilän,
se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta
seimessä nukkuvaa."


Leppoisaa ensimmäistä Adventtisunnuntaita!


perjantai 29. marraskuuta 2013

Joulu hiipii kotiin

Heti alkuun vielä viimeinen muistutus arvonnasta!
Arvontaan voit osallistua lauantai-iltaan klo 24 saakka.

Kotia on tullut laitettua joulukuntoon. Meillä ei muuten 
tekstiilit juuri vaihdukaan, mutta jouluna saa punainen tulla 
tupaan ja vaaleanpunainen väistyä hetkeksi aikaa. Tänä vuonna
en ole hankkinut uusia joulukoristeita. Parina edellisenä vuotena 
olen ostanut joitakin kuusenkoristeita, ja muuten mennään 
itse tehdyillä tai monta vuotta vanhoilla jutuilla.


Enkelin olen virkannut lähemmäs kymmenen vuotta sitten jonkun 
lehden kuvasta. Vanhempieni luona on näitä vielä pari lisää. 
Ruudullisia pitsein koristeltuja sydämiä ompelin viime jouluna; 
pienempiä kuuseen ja vähän isompia muualle koristeiksi. Tykkään 
näistä tosi paljon ja uskon, että sopivat hyvin myös meidän tulevaan 
kotiin. Jonkin verran on tullut jo mietittyä ensi joulua, jolloin 
ollaan toivottavasti jo uudessa kauniissa kodissa! :)


Olen nykyään tosi huono ostamaan ylipäätään mitään sisustusjuttuja. 
Mietin aina, että ilmankin varmasti pärjäisi tai sitten teen mieluummin 
itse vastaavan. Minulla täytyy yleensä olla tosi hyvät perustelut itselleni, 
jos jotakin uutta meinaan ostaa. Kaapit ja komerot ovat tupaten täynnä 
ja aivan ahdistaa, kun ei ole tarpeeksi tilaa entisillekään tavaroille. Hyvin 
harvoin tulee edes nykyään käytyä missään muissa kuin ruokakaupoissa 
(inhoan kaupungilla kaupoissa kiertelyä, kun en ikinä löydä itselleni 
mieleisiä vaatteita), joten hyvin pysyy ostelu siinäkin mielessä kurissa. 

Ainut uusi juttu, minkä oikeasti nyt tarvitsisin, on kaunis jouluinen 
peltirasia pipareille. Kyllähän joulupiparit nyt kunnon rasian 
tarvitsevat, ja sitä kun ei oikein voi itse ommella tai kutoa. Tällä 
kertaa minulle riittää näinkin surkea perustelu, kun en ole hetkeen 
ostanut mitään uutta. :) Greengatella ainakin oli aika unelmia 
joulunpunaisia rasioita, joista mieluusti ottaisin yhden itselleni!



Jouluiset tyynynpäälliset ompelin nekin viime jouluksi. Täksi 
jouluksi olisin kovasti halunnut ommella pari jouluisen sävyistä 
tilkkutyynyä Tilda-kankaista. Kaapin kätköissä ei kuitenkaan ollut 
tarpeeksi sopivan värisiä tilkkuja ja meidän kaupungin pari liikettä, 
joista ennen sai kivoja pieniä Tilda-kangaspaloja, eivät enää myy 
Tildaa. En sitten alkanut netistäkään kankaita tilaamaan. Ehkäpä 
tyynyt valmistuvat ensi jouluksi, jos saan siihen mennessä kangasta 
käsiini. Ihan itseänikin hämmästyttää tämä kärsivällinen asenteeni. 
Aiemmin, kun olen saanut jotakin päähäni, niin minun on täytynyt 
saada se heti ja nyt! Vaikka on se välillä edelleen niin. :)




Pojan kanssa on jo yhden kerran leivottu pipareitakin. Poika söi 
taikinaa minkä kerkisi, ja minä yritin saada muutaman koristesydämen
aikaiseksi. Tein vähän isommalla sydänmuotilla sydämiä ja pyörittelin
niihin heti uunista oton jälkeen coctail-tikulla reiät. Sydämiin kirjoitin
sokerivesikuorrutteella meidän perheen jäsenten nimet ja laitoin ne nauhoilla 
roikkumaan takaoven ylle. Vähän erilaisia sydämiä tein kuuseen koristeiksi.



Mukavaa viikonloppua,
palailen luultavasti sunnuntaina 
julkaisemalla arvonnan voittajan! :)



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...