Maitohanat kiinni

Niinpä vain päättyi jälleen yksi imetysrupeama, tällä kertaa puolentoista vuoden sellainen.

Poikaahan imetin 1v 2kk ja minua on jälkeenpäin monta kertaa harmittanut, miksen jatkanut pidempään. Pojan aikaisia imetysmietteitä voit lukea tästä postauksesta. Nyt oli sitten ajatuksena imettää vähintään tuo puolitoista vuotta, vaikka vielä kuukausi sitten kyllä mietin, että varmaan jatkan vieläkin pidempäänkin, kun en yksinkertaisesti jaksa yrittää vieroitusta. Tyttö saattoi itkeskellä 10 kertaa yössä ja imetys oli varmin ja nopein tapa saada tyttö jatkamaan uniaan. Tytön ollessa vuoden ikäinen lopetin yöimetykset jo kerran (siitä kerroin täällä), mutta nehän palasivat pian uudestaan. 

Pari viikkoa sitten olin niin väsynyt tuohon tunnin, parin välein heräämiseen, että en nähnyt enää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa imetys kokonaan, vaikka muuten olisin aivan hyvin voinut vielä jatkaakin. Kai se on aika paljon oma vikani, kun olen molemmat lapset totuttanut pienestä vauvasta pitäen siihen, että maitoa on tarjolla läpi yön. Tottuttu tapahan tuo yöheräily varmasti pitkälti on, ja varmaan siihen monesti riittäisi se tutti ja silittely, mutta kun niiden toimivuudesta ei ole sataprosenttista varmuutta, niin ei niitä uskalla yön pimeinä tunteina aina kokeilla.

Muutamana ensimmäisenä vieroitusyönä tyttö prostestoi aikalailla, mutta sen jälkeen hän on tyytynyt nukahtamaan kyljellään minua vasten ja kädet kaula-aukosta paitani sisällä. Tuttua ja turvallista läheisyyttä. Yleensä hän onneksi kierähtää itse sivuvaununa olevaan sänkyynsä juuri ennen nukahtamista, niin kuin teki imetysaikanakin. Se onkin aika huvittava rituaali ottaen huomioon, että pudotus meidän sängystämme tytön sänkyyn on reilu 20cm. Kummasti tyttö vain jää pudotuksen jälkeen niille sijoilleen ja nukahtaa. :)

Tytön vaatteet Pomp de Lux

Tyttö on ollut kohta kaksi viikkoa ilman äidinmaitoa ja nukkuu jo yöt huomattavasti paremmin. Hän saattaa nukkua jopa iltayhdeksästä aamuneljään saakka ilman heräämistä, mitä ei ole tapahtunut ikinä ennen. Joinakin öinä on sitten aamuyöstä vähän valvoskeltu, mutta välillä on nukuttu mukavasti aamuun saakka muutamalla tutinlaitolla. Tyttö on niin suloinen, kun tulee välillä vielä vanhasta muistista syliin ja hakeutuu imetysasentoon, jos häntä väsyttää tai jos on tullut joku pipi tai muu harmitus. Joitakin kertoja olen sitten leikilläni antanut tissiä, mutta tyttö on hetken imettyään todennut, että "poppu" eli loppu. :D

Imetyksen onnistuminen kun ei ole mikään itsestäänselvyys, niin kiitollinen saan olla, että imetys sujui tytön kanssa muutamia haastavampia ajanjaksoja lukuunottamatta näin mukavasti ja onnistui näin pitkään. Tytölle maistuu onneksi myös lehmänmaito hienosti, mikä on hyvä juttu. Poika kun ei oikein koskaan oppinut pitämään siitä ja aina saa laskeskella jogurtti-, jäätelö- ja viiliannoksia, olla tuputtamassa juustoa ja raejuustoa, jotka eivät ole enää vuoteen maistuneet ja antaa vielä varmuuden vuoksi kalkkitabletteja päälle.


Mitäpä mietteitä teillä lukijoilla on taaperoimetyksestä, vieroituksesta tai imetyksestä yleensä?

Juhannusruusumatto ja tytön huoneen tapettimietintöjä

Virkkasin tytön tulevaan huoneeseen kesällä maton ja nyt sain viimein sen kuvattua. Kude on Lilli-ontelokudetta ja maton malli Lankavan Juhannusruusu. Saman värisestä kuteesta olen aiemmin virkannut tytölle lelukorin. Muuten haaveilen lähes kaikkiin huoneisiin perinteisistä räsymatoista, mutta lasten huoneisiin on mukava laittaa lisäksi yhdet virkatut matot.

 

Tytön huoneen tapetteja olen myös miettinyt, vaikka yläkerran valmistumiseen meneekin vielä tovi. Lasten huoneissa muut seinät jäävät hirrelle, mutta yhteen väliseinään tulee tapetti. Kaikki tapetit tulevat olemaan hengittäviä peperitapetteja. Tytön huoneeseen on tällä hetkellä kolme tapettivaihtoehtoa, joista vahvimmilla on Ritva Kronlundin Juhannusruusu. Vaaleanpunaisena tietenkin. :) Tuon vihreän kanssa en kyllä ihan sinut ole, ei ole koskaan kuulunut lempiväreihini. Mutta Juhannusruusu-tapetti ihastuttaa silti kovasti.

Kirsikkapuu on myös tosi kaunis ja ehkä väritykseltään helpompi yhdistää muuhun sisustukseen. Tämä tapetti tuntuu vain olevan aika suosittu, tai ainakin sitä näkee tosi monessa blogikodissa. Vaikka eipä sillä, jos tämä olisi suosikkitapettini, niin laittaisin sitä meille, vaikka sitä olisi joka toisessa kodissa.

Ruususen uni on herkkä ja suloinen tapetti, mutta kaipaan ehkä vähän suurempaa kuviota. Pelkään, että nuo kauniit kukkaset eivät kauempaa erotu tarpeeksi ja tapetti näyttää vain vaaleanpunaiselta ilman kuvioita.

Sitten, kun valinta on tehty, niin täytyy enää toivoa, että tyttö tykkää yhtä paljon vaaleanpunaisesta, kuin äitinsä. ;)
 
Muuten en olekaan lastenhuoneita vielä sen kummemmin miettinyt. Toki monenlaisia ideoita on, mutta alakerrassa kun kuitenkin asustellaan ensin jonkin aikaa, niin olen yrittänyt keskittää katseeni sen suunnitteluun. Lastenhuoneet ovat tosi isoja, joten niissä riittää sisustettavaa. Toisaalta eipä huoneiden tarvitse olla aivan tupaten täyteen ahdettuja. Onpahan sitten tilaa leikkiä. Eikä ole tarkoituskaan, että kaikki olisi heti valmista, vaan pikku hiljaa huoneet saavat sopivat kalusteet ja muun sisustuksen ja muokkautuvat sitä mukaa halutunlaisiksi.
 

Pojan huonetta olen aiemmin miettinyt tässä postauksessa ja pojan maton lopullinen versio löytyy täältä. 


Olipas mukava kirjoitella taas pitkästä aikaa! :)


Mukavaa lauantai-iltaa sinulle!

Arvonnan voittaja!

Pinnityynyn voittaja on nyt arvottu! 

Voittajaksi selviytyi Jolana!

Paljon onnea! :)

Olen voittajaan yhteydessä.

Mukavaista viikonloppua!

 

Maalämmön keruupiiri

Heippa pitkästä aikaa! Täällä on vaihteeksi sellainen vaihe, ettei blogin päivittelyyn ole ollut aikaa, voimia eikä myöskään minkäänlaista innostusta, joten olen jättänyt sen ihan suosista tuonnemmaksi. Nyt voisin kuitenkin laitella muutamia kuvia meidän tontilta, jossa kaivinkone on käynyt mylläämässä maisemaa uuteen uskoon.

Taloomme tulee vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmönlähteeksi maalämpö. Aluksi oli ajatuksena tehdä maalämmölle porakaivo parinsadan metrin syvyyteen. Porakaivo olisi kuitenkin tullut yli puolet kalliimmaksi, joten päädyimme kaivamaan putket maapiiriin reilun metrin syvyteen. Nyt on tontilla sitten 800 metriä putkea siellä täällä. Tai ei nyt sentään ihan siellä täällä, vaan tarkasti suunnitellulla alueella. Maalämpöputkien päälle kun ei saa rakentaa mitään rakennusta, eikä niiden päältä saa esim. aurata lunta, joten ne kiertävät aikalailla tonttimme takareunassa ja rajojen tuntumassa.

Maalämpöputkien välissä pitää olla noin 1,5 metriä, joten kaivinkoneen kaivaman 1,4 metrin levyisen kuopan molemmissa reunoissa kulkee aina yksi putki. Alla olevassa kuvassa on vasta toinen putki paikoillaan.

Maalämpöputkia varten perustustentekovaiheessa laitetut suojaputketkin löytyivät pienen etsinnän jälkeen. Maalämpöpumppu meillä sijoitetaan kodinhoitohuoneen nurkkaan ja mies luultavasti tekee sen ympärille jonkinlaisen komeron helmipaneelista pitämään hökötyksen piilossa. 

   
Yllätyksiltä ei putkia kaivaessa vältytty. Tonttimmehan on peltoa, mutta sen takaosassa maaperä osoittautui melko kivikkoiseksi. Osa kivistä oli niin suuria, että kaivinkone sai juuri ja juuri järkäleet nostettua ylös ja kieriteltyä syrjään.  Nyt on tontin reunassa sitten kaksi isoa kivikasaa odottamassa, löytyisikö niille mitään käyttötarkoitusta.

Vielä on muutama päivä aikaa osallistua arvontaan! Se onnistuu täällä (klik)!


Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa uutta viikkoa! :)