Joulukuvia

Joulu tuli ja meni, mutta joulukoristeet saavat olla vielä jonkin aikaa kaunistamassa kotia. Meillä ei ole mitään kiirettä päästä eroon tästä ihanasta joulutunnelmasta ihan vielä.

  Miehen äiti oli meillä joulua viettämässä. Meillä kävi oikein joulupukkikin, kun lapset niin toivoivat, ettei pukki aina vain jättäisi lahjasäkkiä porraspieleen, vaan tulisi kerrankin sisälle asti. Olihan se mukava, kun pukki tuli tupaan saakka jakamaan lahjat.

 

Joulukuusi on niin upea joulutunnelman tuoja. Meillä kuusessa on aina ollut paljon itsetehtyjä koristeita ja niin tänäkin vuonna. Äitini teki upeita vanhantyylisiä karkkeja, joissa on enkelikiiltokuvat koristeina. Itse tein muutama vuosi sitten vanhoista kirjansivuista enkelikoristeita. Lisäksi kuusessa on piparisydämiä sekä kaupan punaisia joulupalloja.  

Tapaninpäivänä menimme vanhempieni luokse. Pääsimme luistelemaan ja nauttimaan läheisten seurasta. Leffat, lukeminen ja palapelien teko ovat ihan parasta joululomatekemistä!

OIKEIN MUKAVIA VUODEN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ!

Keijukainen kesäiltana

Kamerasta löytyy aina vain kivoja kuvia meidän mummulalomilta. Rakastan ottaa meidän tytöstä kuvia kauniissa miljöössä ja kauniissa vaatteissa. En vain mahda itselleni mitään. Onneksi tyttökin on yleensä suostuvainen näihin kuvauksiin, vaikkei usein otakaan juuri neuvoja vastaan, vaan haluaa päättää ihan itse ilmeensä ja asentonsa ja nappailee ties mitä rekvisiittaa mukaan kuvaan.

 Pari viikkoa sitten mummulassa ollessamme otin tytöstä kuvia jälleen yksi perintömekko päällä. Tämä on nuoremman siskoni vanha mekko tai pikemminkin alushame. Mekko sopii kauniiksi yöpaidaksi. Ilta-auringonpaisteessa sain tytöstä rannassa suloisia, keijukaismaisia, kuvia.

 

Miehellä alkaa huomenna työt, mutta me muut jatkamme lomailua vielä hetken aikaa.



MUKAVIA HEINÄKUUN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ!

Rantaelämää

Lapset olivat kolme yötä mummulassa ja olimme miehen kanssa kaksin kotona. Ehdimme käydä aika monilla treffeillä, joiden ohjelmaan kuului muun muassa hyviä bändejä ja artisteja, hyvää ruokaa ja yksi vähemmän hyvä leffa. Sain myös siivottua kodin pitkästä aikaa kunnolla ja tehtyä muitakin rästihommia.

Sunnuntaina menimme hakemaan lapsia kotiin ja jäimme vielä itsekin yöksi,jotta saimme uida ja nauttia rantaelämästä. Näillä hellesäillä tekisi mieli oleskella järvessä koko ajan. Meidän kodin lähellä ei valitettavasti ole järveä, joten rannalle on lähdettävä autolla. Reilun kymmenen kilometrin päässä on lähin uimamonttu ja siellä olemme käyneet aina illalla uimassa. Parasta on kuitenkin päästä mummulan omaan rantaan uimaan, ja siellä olemmekin saaneet tänä kesänä nauttia yllin kyllin vesileikeistä.

 

Viime kesänä oli niin kylmää, että vedetkään eivät lämmenneet kunnolla, mutta tänä kesänä ei sitä ongelmaa ole ollut.  Vesi lämpenee mummulan pienessä järvessä helteillä nopeasti ja olemme saaneet uida 28 asteisessa vedessä. Isommista lapsista onkin kuoriutunut oikeita vesipetoja. Poika oppi myös juuri hienosti uimaan ja sukeltamaan. Meidän kolmevuotias on välillä vähän arka veden kanssa, mutta kyllä hänkin intoutuu polskimaan, kun vain sille päälle sattuu.

Eilen kotimatkalla vietimme vielä päivän Keskisellä ja Miljoona Tivolissa. Nyt onkin aikalailla kaikki tämän kesän "pakolliset" kohteet käytynä!

Sää ei näytä tästä kauheasti muuttuvan, joten toivotan teille jälleen
 
HELTEISTÄ VIIKKOA!

 

Pandoja

Reilu viikko sitten koitti viimein se päivä, kun pääsimme katsomaan Lumia ja Pyryä. Lähdimme reissuun ihan ajan kanssa eli kävimme yhtenä päivänä kotieläintilalla ja kiersimme eläinpuiston pienen lenkin ja seuraavana päivänä olimme siskojeni ja lankoni kanssa pandatalossa sekä Ähtäri Zoon eläimiä katsomassa. Yöpyminen hoitui kätevästi mummulassa.

 Molemmat päivät olivat helteisiä ja se varmasti vaikutti vähän eläintenkin aktiivisuuteen. Muutamaa eläintä ei näkynyt ollenkaan. En tiedä, missä kivenkolossa ne kyyhöttivät piilossa auringonpaisteelta. Pandatkaan eivät jaksaneet paljon kuperkeikkoja heitellä, mutta kiva niitä oli silti seurailla. Lumi kömpi tikapuita pitkin puumajaansa nukkumaan, kun taas Pyry seilasi ees taas ulos ja sisälle ja lopulta päätyi rouskuttelemaan bambujaan. Olimme Ähtäri Zoossa viimeksi kaksi vuotta sitten ja kyllä nuo pandat toivat upean lisän eläinkattaukseen. <3 

Karhut olivat myös aika vekkuleita kavereita. Eläintenhoitaja heitteli niille hedelmiä, ja ne istuivat kähevinä käpälät ojossa odottamassa herkkujaan. Kotieläintilalla sai itsekin osallistua eläinten ruokintaan, ja se oli etenkin meidän tytölle tosi mieluisaa puuhaa. Työntekijän opastuksella sai syöttää lampaita ja vuohia kädestä ja lehmien syöttökaukaloon sai viedä heinää.

Kotieläintilallakin riitti näkemistä ja tekemistä moneksi tunniksi. Piikain puodissa olivat korissa tallessa kaksi vuotta sitten sinne leikkikäyttöön virkkaamani punajuuret, porkkanat sun muut herkut.

Ihania muistoja jäi taas näistä kesäpäivistä!

Neiti kesäheinä

Heinäkuu saapui ja sen myötä meillä alkoi kesäloma! Heti loman aluksi vietimme vauhdikkaan päivän PowerParkissa. Monia muitakin kivoja kesäkohteita on tarkoitus loman aikana nähdä.

Torstaina sain tehtyä jotakin, mitä olen suunnitellut jo monta viikkoa; otin tytöstä kuvia suloisessa mekossa, jonka tätini on aikanaan virkannut minulle. Omasta pihasta löytyi sopiva villiintynyt kukkaniitty kuvauspaikaksi.

Minua on pienenä kuvattu tässä ja monissa muissa tätini virkkaamissa mekoissa kukkaseppele päässä, joten olipa ihana saada myös omasta tytöstä samantyylisiä kuvia.

Kuvista saa illuusion tuoksuvalla kukkakedolla paljain varpain liihottelevasta keijukaismaisesta tytöstä. Tytöllä on kuitenkin osassa kuvista jalassa yksisarviscrocsit ja osassa hän seisoo vihreän käsipyyhkeen päällä (tämän keksin puolessa välissä kuvauksia :D), koska  tyttö ei voinut millään seistä paljain varpain kutittavien heinien seassa. Ja nuo päivänkakkaran näköiset peltosauniot muuten haisevat tosi pahalle, joten se siitä tuoksuvasta kukkakedosta. Oikean käden kirkkaanpunaista PowerPark-ranneketta tyttö ei myöskään suostunut leikkaamaan pois, joten sitäkin piti piilotella selän takana. :D Mutta saatiinpahan ihania kuvia muistoksi, ja uskon, että tuota kuvauhetkeä ja sen kommelluksiakin vielä muistellaan monta kertaa jälkeenpäin hymyssä suin.

IHANAA HEINÄKUUTA!

Kesäkuun ensimmäinen

Täällä on viikon loma vietetty ja kesäkuu tehdään taas töitä ennen oikeaa kesälomaa. Eskarilaisen kauan odotettu kesäloma alkoi tänään. Hän on tykännyt eskarista kovasti, mutta aamuherätykset ovat olleet yhtä tuskaa varhaisesta nukkumaanmenosta huolimatta. Nyt hän saa onneksi nukkua koko kesän ihan rauhassa ilman kiirettä herätä.

Olen iloinnut siitä, että saimme tänä kesänä yhden kauniin violetin syreeninkukan, joka tuoksuu huumaavalta, kun tarpeeksi läheltä nuuhkii.

 

Ihastuttavat keltapäivänliljat aukesivat myös eilen.

Nautin niin paljon, kun pihalta löytyy ihania kukkia poimittavaksi sisälle maljakkoon. Lemmikkien lisäksi syreenien juurella kasvaa kauniita tummemman sinisiä nurmitädykkeitä, joista tein pienen kimpun kirpparilta löytämääni kermakkoon. Ojan varretkin alkavat jo täyttyä kesäkukista, joten sieltäkin saa pian poimittua kaunistusta maljakkoon.

 Loppuun vielä hauska kuva, jonka otimme muutama viikko sitten Törnävän kartanon mailla. Tämän kuvan vitsi on siinä, että vähän samanlainen kuva on otettu kolme vuotta sitten pikkuveljen ollessa parin kuukauden ikäinen. Silloin meillä tosin oli oikein kameran jalusta mukana ja olimme vartavasten hienoja potretteja ottamassa, ja nyt taas napattiin nopsasti pari kuvaa ohimennen. Kyllä meillä oli naurussa pitelemistä, kun muistelimme kolmen vuoden takaista samalla penkillä otettua kuvaa ja pikkuveli kapusi käskemättä samalla tavalla isompien syliin makaamaan. <3

Tässäpä vielä se alkuperäinen kuva. Kolme vuotta on kulunut tosi nopeasti. :)

Toivottavasti lämpöä ja auringonpaistetta riittää vielä kesäkuullekin!

IHANAA KESÄKUUTA SINULLE!

Äitienpäivän tunnelmia

Äitienpäivän sää oli mitä ihanin. Kävimme miehen äidin kanssa syömässä ja loppu päivä kului rauhallisissa tunnelmissa mummulassa. Lapset polskivat pienessä altaassa ja itse viihdyin varjossa lueskellen. Mies nappasi taas kotiin lähtiessä mukaan pari puun tainta, joten taas saimme pihaamme lisää kasvistoa.

Äitienpäivän aamuna saimme otettua minusta ja lapsista muutaman kuvan. Tämä kännykällä otettu kuva oli melko suloinen. Kameralla otetut kuvat eivät oikein onnistuneet. Mutta onpa ihana, että tästä äitienpäivästä jäi näin ihana kuva minusta ja kullanmuruista muistoksi. Niin rakkaita ja suloisia nämä pikkuiset ovat ja kasvavat aivan liian nopeasti! <3

Lauantaina leivoin mansikkakermakakun, sillä saimme silloin vieraita kylään. Kakun rippeet söimme sitten äitienpäivän aamuna. Kakku oli todella herkullinen, mutta hieman nopeasti kyhätty. Ostinkin tänään vähän paremmat välineet ja tyllat tulevaisuutta varten. Jospa jaksaisin ruveta harjoittelemaan kunnolla tuota kermanpursotusta. Minusta vain kakussa tärkeintä on maku, joten en ole oikein jaksanut perehtyä näihin pursotustekniikoihin. Mutta ehkäpä nyt saan siihenkin inspiraation! Ihanat ruusut sain ystävältä, joka vieraili meillä viime viikolla lapsiensa kanssa. :)

Huomenna pitäisi olla vielä lämpöisempää kuin tänään! Yritetään nauttia, vaikka itse hakeudun näillä säillä mieluummin varjoon. Meillä se tarkoittaa lähinnä sisätiloja, sillä pihassamme ei ole vielä mitään viihtyisää ja  varjoisaa oleskelupaikkaa, jossa voisi viettää aikaa suojassa auringon paahteelta. Iltapäivisin olemme lasten kanssa kantaneet peiton, kirjoja ja frisbeet talon taakse, koska siellä on suuri talon langettama varjo. Katsotaan, minkälaisen ratkaisun keksimme tähän ongelmaan. Jopa jonkinlainen paviljonki on käynyt mielessä. Näin vanhemmiten en enää nauti samalla tavalla auringosta ja välttelen palamista kuin ruttoa. Mutta ovathan nämä lämpimät säät silti aivan ihania, jos vertaa esim. viime kesän kylmiin säihin!


IHANIA KESÄPÄIVIÄ!

Annie-pipo ja -kauluri

Sain viikonloppuna valmiiksi tytölle kutomani Annie-pipon ja -kaulurin. Neuleohje on kirjasta Klompelompe - Neuleita koko perheelle. Ohuesta langasta kudottu pipo ja kauluri näyttävät aika kivalta yhdessä tytön keväisen kauppatakin kanssa. Tyttö oli aluksi innokas tulemaan kuvattavaksi, mutta kameran haettuani rupesi kovasti ujostelemaan ja muutaman kuvan jälkeen jo kiemurteli ja valitti kuumuutta. :D Ulos en viitsinyt mennä kuvia ottamaan, sillä otin ne eilen ja silloin oli ikävä lumipyry. Nyt olisi ihana auringonpaiste, mutten millään viitsi vaivata tyttöä asialla uudestaan. No, muutama kuva saatiin otettua ja niillähän pärjää jo mukavasti.

 Seuraava neuleprojekti on jo mielessä. Tai oikeastaan useampikin. Täytyisi vain päättää, missä järjestyksessä (ja millä ajalla) ne toteuttaisin.

MUKAVAA ALKANUTTA PÄÄSIÄISVIIKKOA!