Talo Ahonlaidalla: Kuisti
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuisti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuisti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. syyskuuta 2019

Kuulumisia ja pihajuttuja

Heippa! Täällä on syksy lähtenyt taas vauhtiin arkisine askareineen. Poika siirtyi jo toiselle luokalle, ja tyttökin on nyt reipas eskarilainen. Minä jatkan opintoihini kuuluvaa työharjoittelua vielä jouluun saakka. Elo-syyskuun vaihteessa lomailimme ensimmäistä kertaa lasten kanssa ulkomailla. Vietimme ihanan aurinkoisen ja uimapainotteisen loman Kreetalla. Kyllä teki hyvää päästä pitkästä aikaa vähän kauemmas lomalle. Edellisestä ulkomaanmatkasta (meidän häämatka) kun oli jo yli kymmenen vuotta! Nuorin on vielä niin vauhdikas kaveri, että totesimme, ettei yhtään aiemmin olisi tämän sakin kanssa kannattanutkaan reissuun lähteä. Matkasta jäi ihania muistoja kaikille!

 Minulla on ollut koko ajan tehtävälistalla pari blogipostausta, mutta kuinka sen postauksen väsääminen voikaan olla niin vaikeaa. Minulla on nyt viisi perättäistä vapaapäivää putkeen, joten nyt on pakko saada näitä rästihommia tehtyä. Tässäpä siis muutamia kuvia meidän tämän kesän uusista pihajutuista.




Laitoimme porraspäähän liuskekiviä ja ollemme tykänneet tosi paljon lopputulokseesta. Liuskekivet tuovat kivasti ryhtiä porraspäähän ja ehkä hiekkaakaan ei kulkeudu ihan niin paljon sisälle kuin ennen.



 Toinen iso saavutus on meidän uusi perennapenkki, jonka tätini on suunnitellut ja pitkälti toteuttanutkin. Tätini ja äitini tulivat meille auto täynnä puutarhoistaan ottamiaan perennoja. Ahersimme elokuun helteissä monta tuntia maata kaivaen ja möyhentäen ja kukkia istuttaen.
Uudesta kukkapenkistä löytyy muun muassa tulikellukkaa, isorikkoa, myskimalvaa, harmaamalvikkia, syyskaunosilmää, syysleimua, syreenileimua ja komeamaksaruohoa. Tulppaanin sipuleita on tarkoitus laittaa keskiosaan vielä tänä syksynä. Nyt meidän keittiön ikkunan alla pitäisi kukkia aina toukokuusta syksyn pakkasiin saakka! Syksyn viimeinen kukkija on alla olevan kuvan komeamaksaruoho, joka kukkii parhaillaan.


Liljapenkkikin sai muutaman liljan lisää ja äitini laittoi toisen kerroksen vanhoja tiiliä maahan uponneiden tiilien päälle, jotta ne tulevat paremmin esiin.



En malta odottaa ensi kevättä ja kesää, kun saa jännätä näiden kaikkien uusien kukkien kasvua!

Ihanaa syksyä kaikille!

Seuraa Ahonlaidan touhuja instagramissa! 
 

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Syksyinen kranssi

Sain viimein vaihdettua ulkoportaille kuihtuneiden pelargonioiden tilalle kauniin callunan. Kulunut lyhtykin löytyi varastosta taas ovensuuhun. Sisäänkäynti kaipasi kuitenkin vielä jotakin viimeistä silausta ja niinpä päätin tehdä jonkinlaisen kranssin oveen. Ensin pyörittelin mielessäni mustikanvarvuista tai vaahteranlehdistä tehtyä kranssia, mutta nämä ideat eivät oikein saaneet tuulta alleen. Lopulta löysin kaupasta kolme kellokanervaa viidellä eurolla ja tiesin, että näistä se kranssi syntyy.



Olen tehnyt tasan yhden kranssin ennen tätä. Se oli kuusenhavukranssi viime talvena. Samalla tekniikalla toteutui tämäkin kranssi ohutta rautalankaa kanervien ympärille pyörittäen.




On ihanaa, kun joskus joku askartelu tai käsityö toteutuu juuri niin, kuin oli suunnitellut. Krassista tuli tosi kaunis! Toivotaan, että se pysyy kauniina pitkään.


MUKAVAA SUNNUNTAITA JA TULEVAA VIIKKOA!


tiistai 5. kesäkuuta 2018

Virkattu mekko

Nyt on pari päivää ollut yhtä viileää kuin viime kesänä konsanaan! Tuulikin on niin kova, että en ole saanut otettua kunnollisia kuvia juuri kukintansa aloittavista juhannusruususta ja suviruususta. Toivotaan, että tuuli pian laantuu, jotta saan kuvata noita ihanuuksia!

Olen aiemminkin kuvannut tänne vanhoja mekkojani, joita tätini ovat minulle virkanneet ollessani pieni. Äitini on säilyttänyt mekot tallessa kaikki nämä vuodet, ja oma tyttöni on saanut käyttää niitä monena kesänä. Vielä olisi tämä yksi ihana mekko, joka on nyt tytölle juuri sopiva! 




Miehen tekemä naulakko on vielä maalaamatta ja tuskin sitä maalataankaan ennen kuin ikkunoihin ja oviin saadaan listat ja kuisti saadaan muuten maalattua. Instagramin puolella sainkin naulakolle hyviä väriehdotuksia. Vaaleanharmaata on kuistin lattiassa, joten se voisi olla yksi vaihtoehto. Yksi ehdotus oli tuo paneeliseinän vanha vihreä tai vaihtoehtoisesti sama maali astetta tummempana. Tätä jäädään miettimään.

Tytön kanssa kävimme poimimassa tämän kesän ensimmäisen kesäkukkakimpun hiekkatien varrelta. Niin ihana tämä aika, kun luonnon omasta kukkakaupasta voi hakea mielin määrin kauniita kimppuja maljakkoon.




Saa nähdä, saadaanko sitä sadetta tälläkään viikolla!


ILOA PÄIVIISI!

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Vanha puusohva

Mies katselee vanhoja huonekaluja säännöllisesti netistä, vaikka meillä ei tällä hetkellä oikein ole tilaa uusille ostoksille. Tiedossa on kuitenkin ollut, että haluamme korvata Ikean Ektorpin aikanaan vanhalla puusohvalla, vaikka istumismukavuus tässä vaihdossa hieman kärsiikin. Ikean sohva saa siirtyä yläkerran aulaan sitten, kun se aikanaan valmistuu, sillä haluan, että talossa on edes yksi pehmeä löhöilysohva. Meillä on jo yksi vuosia sitten huutokaupasta hankittu puusohva, mutta se vaatisi vähän kunnostusta ja maalausta. Moiselle ei nyt ole aikaa. Eikä sohvalle ole vielä edes tilaa. Mutta silti pääsi käymään niin, että meille kotiutui viime viikolla uusi (siis vanha) sivustavedettävä puusohva. 




 Tässä miehen bongaamassa sohvassa on se hyvä puoli, että se ei vaatinut kuin perusteellisen pesun ennen käyttöönottoa. Sohvassa on kaunis alkuperäinen ruskea sävy, ja se on juuri tuollaisenaan meille sopiva. Sohva on kauniine koristeluineen myös nätimpi ja vähän suurempi kuin aiemmin ostamamme sohva, joten tämä käy paremmin tuvan sohvaksi. Toisellekin sohvalle löytyy varmasti aikanaan oma paikkansa talosta. Nyt puusohva joutui jäämään kuistiin odottamaan pääsyä tupaan. Ikean sohvaa kun emme saa mihinkään muualle nyt mahtumaan, vaikka olemme miettineet päämme puhki erilaisia ratkaisuja.

  


Kuistin viihtyvyys parani taas sohvan myötä kovasti. Lapset lueskelevat ja leikkivät sohvalla mielellään. Hyvähän kuistissa nyt onkin leikkiä, kun lattiat pysyvät melko puhtaina, mutta katsotaan, mikä on tilanne kevään rapakelien aikaan. 

Sohvan pehmusteena on nyt vain muutama täkki ja vanha päiväpeitto. Edelliseen kotiin ompelemani koristetyynytkin pääsivät taas käyttöön. Kunhan mies ehtii, hän laittaa sohvan pohjalle jonkinlaisen korotuksen ja vanerin. Sen päälle täytyisi hankkia kunnollinen päällystetty patja. Kuistin listojen valmistumistahan tämä sohva ei kauheasti edistä. Sohva on todella painava, joten saa nähdä, miten mieluusti mies ryhtyy sitä siirtelemään, jotta saisi laiteltua ikkunan pieliin puuttuvia listoja.


ILOISTA PAKKASVIIKONLOPPUA JA MAALISKUUN ALKUA SINULLE!
 

tiistai 12. joulukuuta 2017

Kuistin joulua ja vuosi lisää

Tänään kävimme kahden nuorimmaisen kanssa meidän seurakunnan perhekerhossa, jossa vietettiin pikkujoulua. Nyyttäriherkkuja tuli napsittua ihan riittävästi, ja sokeriähkyn varmisti vielä kotona jääkaappiin valmiiksi tehty kaksinkertainen piparitaikina, joka piti leipoa pipareiksi.
 
Meidän kuisti on edelleen listoja vailla, mutta sieltäkin otin pari kuvaa tänne blogin puolelle. Lasten askartelut ovat valloittaneet myös kuistin. Lapset ihastuivat askartelulehdessä olleisiin tonttuihin ja metsäneläimiin ja tekivät niitä innoissaan monena päivänä. Yksi kuistin nurkka on täynnä miehen raksavaatteita ja muuta epämääräistä, sillä niille ei ole tällä hetkellä oikein muuta järkevää paikkaa. Siispä jälleen tällaisia tiukasti rajattuja otoksia.





 Perheemme kaikki muut jäsenet ovat syntyneet kevättalvella ja keväällä, mutta minun synttäreitäni juhlitaan näin joulun alla. Eilen oli siis minun juhlapäiväni! Minä en vanhenemisesta juuri stressaa. Ikä on vain luku ja voin sanoa, että en tunne itseäni läheskään yhtä vanhaksi, kuin mitä ikäni antaisi olettaa. :D Siispä ihan tyytyväisenä otin jälleen vastaan yhden lisävuoden sekä lasten tekemät ihanat kortit ja miehen ostamat korvikset. Yleensä emme miehen kanssa juuri toisillemme lahjoja ostele. Nyt lahjavalinta oli kuitenkin helppo, sillä minulla on jo Kalevalan Vanamo-sarjan kaulakoru ja mies tiesi, että haluaisin vielä saman sarjan korvakorut sekä käsikorun. 



Eilen olimme tytön tanssikoulun joulunäytöksessä. Tyttö on käynyt koko syksyn tosi innokkaasti lastentanssissa ja oli hieno nähdä heidän esityksensä. Pojatkin jaksoivat seurata esityksiä reilun tunnin ajan, kun olimme varustautuneet karkkieväillä. Varmistin vielä illan sujuvuuden laittamalla sekä tytön että pikkuveljen päiväunille. Iltamenot ovat meille aina vähän hankalia, sillä lapset ovat tottuneet menemään nukkumaan jo pian seitsemän jälkeen. Aikaisesta nukkumaanmenosta huolimatta meidän 6-vuotias täytyy herättää täydestä unesta lähes joka aamu, jotta hän ehtii eskariin.


Heijastin-arvontaan voi osallistua vielä keskiviikkoiltaan saakka! :)



maanantai 18. syyskuuta 2017

Kuistin uusi naulakkohylly

Olin lasten kanssa koko viikonlopun mummulassa, ja mies sai sillä välin rakennella rauhassa täällä kotona. Sisähommia on helpompi tehdä, kun lapset eivät ole paikalla. Työ etenee huomattavasti nopeammin, kun työkalut saavat olla useamman päivän levällään ja sahanpurujakaan ei tarvitse siivota joka välissä lattialta. Mies sai ikkunoiden alle tulevat ikkunalaudat paikoilleen keittiön ja tuvan ikkunoihin. Tarkoitus olisi vielä maalata olemassaolevat ikkunalistat syksyn aikana.

Olen tuskaillut jo pitkään kuistin lattialla lojuvia lasten ulkovaatteita. Jos vaatteet eivät aina ole lattialla, niin sitten takit, pipot ja ulkohousut heitetään kuistin laatikkopenkin päälle, jolloin sinne ei saa laitettua kenkiä ja ne jäävät lattialle lojumaan. Ulkovaatteille on väliaikainen rekki kodinhoitohuoneessa, mutta eiväthän lapset niitä sinne ylety laittamaan. Ratkaisuna tähän ongelmaan mies teki muutama viikko sitten sateisena viikonloppuna kuistiin vanhantyylisen naulakkohyllyn, johon saa lasten useimmin käytettävät ulkoiluvaatteet sievästi talteen. Kuvia varten otin kuitenkin ne rapaiset ulkovaatteet pois ja korvasin vähän nätimmillä ja puhtaammilla takeilla. :)




Hattuhyllyllä on pärekori, jossa on hyvä säilyttää pipoja ja hanskoja. Isommat lapset ylettyvät hyllyn alla olevalla penkillä seistessään itse naulakoihin, mutta pienimmän täytyy vähän vielä kasvaa. Eivät ne vaatteet edelleenkään ihan automaattisesti ilman muistutusta naulakkoon mene, mutta nyt niille on ainakin olemassa selkeä oma paikka, joka on käytännöllisyyden lisäksi myös hyvin kaunis!




Mies aikoo vielä tehdä hattuhyllyn sivulle jonkinmoiset listat, jotta hattuhylly ja seinää vasten oleva lauta eivät olisi niin tasapaksun näköisiä. Naulakon väriksi tulee ehkä sama vihreä, kuin kuistin paneeliseinissä. Naulakon maalaus on kuitenkin meidän tehtävälistan loppupäässä, joten saa nähdä, milloin se on ajankohtainen. Naulakkokoukut ostimme kesällä Lundagårdista.


SYKSYISEN RAIKASTA UUTTA VIIKKOA!


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Vihertävän kuistin seinänvieruspenkki

Saimme eilen ystäväperheen meille kylään, ja kyllä oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Useammin pitäisi kutsua ystäviä kylään. Vauhtia ja menoa riitti, kun kuusi lasten juoksi ympäri tupaa. Hyvin löytyi taas yhteiset leikit saman ikäisten lasten kanssa.

Kuistissa on edistytty mukavasti. Paneeliseinät saivat kauniin vihreän värin. Tykästyimme  molemmat niin kovasti keittiössä käyttämäämme vihreään sävyyn, että päädyimme maalaamaan kuistin seinät samalla maalilla. Maali on siis Ottossonin övedsgrön pellavaöljymaali (25% övedsgrön, 75% vit titan-zink). Heti seinien maalaamisen jälkeen mies rakensi seinänvieruspenkin kuistin toiselle sivulle.



Penkin kannessa on kaksi luukkua. Sisälle mahtuu aika monta paria kenkiä säilöön. On niin ihanaa, kun kengät eivät enää loju pitkin kuistin lattioita. Penkin kansi maalataan samalla värillä lattian kanssa ja paneeliosuus saa vihreän värin. Korkeat jalkalistat tulevat kiertämään penkkiä ja kuistin sein.



Kuistin pikkupöytä sai jo vähän pääsiäiskoristusta ylleen. Narsissit ovat saaneet olla ihmeen hyvin rauhassa, vaikka lapset leikkivätkin nykyään mielellään uudistuneessa kuistissa. Jos ei ota huomioon ikkuna- ja jalkalistojen puuttumista, niin aika hyvältähän kuisti jo näyttääkin.




Hyvää palmusunnuntaita
ja
suomen kielen päivää!


 


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Tervehdys keskeneräisestä kuistista

Kuistia en ole muuton jälkeen liiemmin blogiin kuvaillut. Se on ollut aika lailla siinä tilassa, kuin mihin se muutettaessa jäi. Mies sai hiihtolomalla laitettua viimeiset seinäpaneelit paikoilleen, ja seuraavaksi olisi vuorossa paneeleiden maalaus.

Kuisti on melko suuri, joten se on ollut hyvä säilytystila jos jonkinlaiselle romulle. Pienimmäisen päiväuniaikaan sain kuistin tyhjennettyä lopuista sekalaisista tavaroista ja ahdoin käytössä olevat kengät ja ulkovaatteet kodinhoitohuoneeseen. Miehen olisi tarkoitus sutia ensimmäinen maalikerros paneeleihin huomenna. Kovin paljoahan tuota paneelia ei kuistissa jää näkyviin, kun ulko-ovi, ikkunat ja listat vievät niin paljon tilaa. Maalin väri selvinnee seuraavassa kuisti-aiheisessa postauksessa.





Ikkunoiden ansiosta kuisti on ihanan valoisa. Se on myös melko korkea tila ja varsinkin näin tyhjänä hyvin avaran oloinen.

Ulko-ovelta katsottuna oikealle mies tekee jossakin vaiheessa seinän levyisen penkin, jonka sisälle saa hyvin kenkiä piiloon. Miehen kotoa löytynyt pieni pöytä on tätini kunnostama. Pöydän lopullista väritystä emme ole vielä päättäneet. Sen olisi kuitenkin tarkoitus jäädä kuistiin.





Kuistin kukkakuviollisia tuoleja saimme neljä kappaletta tytön ja pojan puusänkyjen oston yhteydessä. Näiden tuolien lopullista väriä tai paikkaa emme vielä ole päättäneet. Ehkä yksi voisi päätyä tytön huoneeseen, sillä tytön sängynpäädyssä on sama kukkakuvio, kuin tuoleissa.

Tähän loppuun olisi hauska laittaa kuva siitä, miltä kuisti näitti vielä tänä aamuna, ja miltä se on näyttänyt lähes koko syksyn ja talven. Jostakin syystä valokuvien ottaminen ei kuitenkaan tullut ensimmäisenä mieleen sen tavarapaljouden keskellä.


Viettäkäähän mukava viikonloppu! <3
 

tiistai 8. marraskuuta 2016

Pakkasaamuna

Heippa pitkästä aikaa! Vein lapset perjantaina mummulaan yökylään, jotta saisimme miehen kanssa nukuttua vähän univelkoja pois. Pikkuveli on taas ollut vähän kipeänä ja yöt ovat olleet sen mukaisia. Tarkoitus oli käydä miehen kanssa pitkästä aikaa oikein elokuvissa. Elokuvakin oli jo valittu ja itse ainakin odotin sitä innolla, mutta jotakin meidän väsymyksen tilasta kertonee se, että emme sitten millään jaksaneetkaan lähteä mihinkään. Sen sijaan katsoimme netistä illan Vain elämää -jakson sekä edellislauantain katsomatta jääneen Haluatko Miljonääriksi -ohjelman. Irtokarkkien, sipsien ja coca colan (näitä ostoherkkuja meillä ei kovin usein osteta) kanssa illasta tulikin oikein herkullinen ja viihdyttävä. :D Eikä tarvinnut keskeyttää ohjelman katsomista kertaakaan lasten heräämisen takia, niin kuin yleensä.  Lauantaina ajelimme miehen kanssa illalla mummulaan, jossa mummu olikin jo saanut lapset nukkumaan. Sunnuntaina kotimatkalla kävimme katsastamassa Keskisen kyläkaupan jää- ja joulumaailmoineen.

Nyt onkin ollut oikein kunnon pakkasia. Sen huomaa täällä sisälläkin, kun kaikkia tilkerakoventtiileitä ei ole vielä ehditty laittaa paikoilleen. Aikamoinen kylmyys huokuu tuolta ikkunoiden yläpuolelta. Mies lupasi laittaa tänään venttiilit paikoilleen, niin ei tarvitse palella.



Yhtenä päivänä maa oli saanut ohuen lumipeitteen, ja menimme heti aamusta ulkoilemaan kirpsakkaan pakkassäähän. Uudistimme lasten talvihaalarit ja otin samalla lapsista muutaman kuvan kauniissa kuuraisessa maassa. Oikeastaan meidän ulkoilu oli hyvin pikainen, sillä pakkasta oli yli kymmenen astetta ja kova viima teki ilmasta hyytävän kylmän. Sellaista se on, kun talo on peltojen keskellä, eikä pihapiirissä oli vielä mitään puita, pensaita tai ulkorakennuksia antamassa tuulensuojaa.

 Tytöllä ja pojalla on Pomp de Luxin haalarit ja pipot, pojalla viime vuoden ja tytöllä tämän vuoden mallistosta. Pikkuveljen ruskea Reimatec on isoveljen vanha ja tupsupipo löytyi Cubuksesta.




 Meidän kuisti on vielä hyvin keskeneräinen, joten sitä en ole tänne juuri kuvaillut. Osa seinäpaneeleista puuttuu, samoin kaikki listat ja maalisutiakaan kuisti ei ole vielä nähnyt. Laitoimme näin ensihätään muutaman naulan kuistin seinään naulakoiksi. Siinä vaatteet ovat näppärästi käden ulottuvilla uloslähtöä varten. Useimmin käytettävät pipot, hanskat ja villasukat laitoin pappani tekemään pärekoppaan. Kuistin ja kodinhoitohuoneen välinen ovi ei ole vielä käytössä, sillä kodinhoitohuoneessa on tällä hetkellä oven edessä pitkä vaateteline muille ulkovaatteille.




Aurinkoisia pakkaspäiviä!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...