Talo Ahonlaidalla: kesäkuuta 2018

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Vanha kello ja maalatut ikkunalistat

Sateisen ja viileän juhannuksen jälkeen ovatkin ilmat olleet taas niin kesäiset! Toivottavasti kauniit säät jatkuvat myös tämän viikon jälkeen, kun minulla ja miehellä - ja varmasti monella muullakin - alkaa kesäloma!

Mies sai ennen juhannusta maalattua tuvan ikkunalistat. Maali on Ottossonin pellavaöljymaalia ja sävy kerman valkoinen. Kyllä oli ihana saada tämä pitkään tehtävälistalla ollut maalaushomma pois alta. Tuvan ilme on nyt juuri sellainen, kuin pitääkin. Vaikka eihän täällä valmista ole vieläkään, sillä tuolle pitkälle seinälle, jossa vanha pulpettikin on, on alusta asti suunniteltu seinänvieruspenkkiä. Mies olisi jo monta kertaa sitä alkanut tekemäänkin, ellen minä olisi toppuutellut. Tuossa seinustalla kun on pulpetti ja lasten kotileikkitavarat uuneineen ja nukensänkyineen (nämä stailasin kuvasta pois), joille ei muuta paikkaa ole ennen yläkerran valmistumista. Vielä täytyy siis yrittää kärsivällisesti odottaa näitä aivan viimeisiä silauksia.




  Instagramia seuraavat ovatkin jo nähneet meidän uusimman ostoksen eli rompetorilta löytämämme vanhan vedettävän kellon. Sille ei paljon hintaa jäänyt, kun myyjä itse pudotti hintaa monta kertaa alaspäin. Kello on mielestäni todella kaunis ja sopii kuin nakutettu meidän tuvan tyyliin ja väreihin. Mikä parasta, kello pysyy hyvin ajassa ja lyö aina tasa- ja puolitunnein komeasti. Pitäisi vain ottaa tavaksi vetää se aina tiettynä päivänä, jottei unohtuisi. Kaksi vuotta elelimme täällä ilman minkäänlaista seinäkelloa, sillä vanhan kodin kello ei tämän kodin tyyliin sopinut. Tuleva koululainen on juuri oppinut kellonajat ja muutenkin aloimme olemaan selvillä siitä, minkä tyylinen kello meille sopisi, joten nyt oli hyvä hetki sen ostamiselle. Yllättävän nopeasti sopiva tulikin vastaan.






ILOISIA KESÄPÄIVIÄ!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Keskikesän kukkijat

Eilen satoi viimein oikein kunnolla. Tämä oli ensimmäinen kunnon sade sitten huhtikuun ja  tuli kyllä tarpeeseen! Juhannusruusu ja suviruusu ovat kukkineet jo kaksi viikkoa. Viimeiset nuput aukesivat juuri. Maltoin napata pari kukkaa maljakkoonkin, vaikka ne lakastuivat siinä yhdessä yössä.




 Pihalla ruusuja ja muita kukkia on ollut haastava kuvata, kun lähes joka päivä on tuullut niin kovasti. Välillä olenkin rientänyt kuvaamaan niitä iltaisin, kun tuuli on tyyntynyt.





Näiden juhannus- ja suviruusukuvien myötä haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille


OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA! <3

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Kuulumisia

Niin on taas aika rientänyt, ettei ole muka tänne blogiinkaan ehtinyt mitään päIvitellä. Päivät menevät työntouhussa ruokaa laittaen ja lapsia paimentaen ja illalla olisi vaikka mitä tehtävää. Pitkään haaveissa olleen aktiivisuusrannekkeen saatuani olen innostunut kovasti youtuben jumppavideoista ja niiden mukana tekisi mieli treenailla harva se päivä, kunhan vain ehtisi. Minä en ikinä jaksaisi nähdä sitä vaivaa, että lähtisin yleiselle kuntosalille tai jumppaan, sillä automatkojen kanssa koko hommaan menisi niin kauan aikaa. Kotona on kuitenkin hauska ja nopea treenata ja voi kokeilla vähän haastavampiakin tanssikuvioita, kun ei ole yleisöä. Oma perhe tosin välillä naureskelee äidin hassuille liikkeeille, mutta se ilo heille suotakoon. :D 

Paljon muutakin kivaa ja vähemmän kivaa tekemistä olisi iltaisin, kuten läjä hyviä kirjoja odottamassa lukijaansa. Kotia olisi myös puunattava yhtenään, jos haluaisi sen näyttävän kodikkaalta ja siistiltä. No, voi kai sekin olla omalla tavallaan kodikasta, kun lelut ja tavarat ovat hujan hajan ja vähän siellä sun täällä. Ja sitten on vielä ne rikkaruohot puutarhassa ja kasvimaalla! Työ ei tosiaan tekevältä lopu! Jospa viikonlopun aikana saisin edes osan rikkaruohoista kuriin ja luettua jo hyvässä vauhdissa olevan kirjan loppuun.




Ebba Masalinin Potaatti-opetustaulu pääsi ensimmäistä kertaa seinälle. Tämä on hankittu oman ala-asteeni huutokaupasta.



Kävimme yhtenä sunnuntaina Maijan Wanhassa Navetassa Ylistarossa. Sieltä löytyy jos jonkinmoista pienempää ja isompaa aarretta. Tällä kertaa mukaan lähti pieniä suloisia Arabian kukkalautasia, nättejä aterimia, pieniä leivosvuokia sekä sievä maljakko.




Meidän kaikkien iloksi voin kertoa, että meidän raksa etenee taas hieman! Mies alkoi alkuviikosta maalata tuvan ikkunalistoja. Nyt maalataan toista kerrosta ja toivon, että kolme maalikerrosta riittää, jolloin homma olisi valmis maanantaina. Lopputuloksesta varmasti tulossa kuvia, kunhan saadaan homma valmiiksi! :)

ILOISTA VIIKONLOPPUA!

 

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Virkattu mekko

Nyt on pari päivää ollut yhtä viileää kuin viime kesänä konsanaan! Tuulikin on niin kova, että en ole saanut otettua kunnollisia kuvia juuri kukintansa aloittavista juhannusruususta ja suviruususta. Toivotaan, että tuuli pian laantuu, jotta saan kuvata noita ihanuuksia!

Olen aiemminkin kuvannut tänne vanhoja mekkojani, joita tätini ovat minulle virkanneet ollessani pieni. Äitini on säilyttänyt mekot tallessa kaikki nämä vuodet, ja oma tyttöni on saanut käyttää niitä monena kesänä. Vielä olisi tämä yksi ihana mekko, joka on nyt tytölle juuri sopiva! 




Miehen tekemä naulakko on vielä maalaamatta ja tuskin sitä maalataankaan ennen kuin ikkunoihin ja oviin saadaan listat ja kuisti saadaan muuten maalattua. Instagramin puolella sainkin naulakolle hyviä väriehdotuksia. Vaaleanharmaata on kuistin lattiassa, joten se voisi olla yksi vaihtoehto. Yksi ehdotus oli tuo paneeliseinän vanha vihreä tai vaihtoehtoisesti sama maali astetta tummempana. Tätä jäädään miettimään.

Tytön kanssa kävimme poimimassa tämän kesän ensimmäisen kesäkukkakimpun hiekkatien varrelta. Niin ihana tämä aika, kun luonnon omasta kukkakaupasta voi hakea mielin määrin kauniita kimppuja maljakkoon.




Saa nähdä, saadaanko sitä sadetta tälläkään viikolla!


ILOA PÄIVIISI!

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Kesäkuun ensimmäinen

Täällä on viikon loma vietetty ja kesäkuu tehdään taas töitä ennen oikeaa kesälomaa. Eskarilaisen kauan odotettu kesäloma alkoi tänään. Hän on tykännyt eskarista kovasti, mutta aamuherätykset ovat olleet yhtä tuskaa varhaisesta nukkumaanmenosta huolimatta. Nyt hän saa onneksi nukkua koko kesän ihan rauhassa ilman kiirettä herätä.

Olen iloinnut siitä, että saimme tänä kesänä yhden kauniin violetin syreeninkukan, joka tuoksuu huumaavalta, kun tarpeeksi läheltä nuuhkii.

 

Ihastuttavat keltapäivänliljat aukesivat myös eilen.



Nautin niin paljon, kun pihalta löytyy ihania kukkia poimittavaksi sisälle maljakkoon. Lemmikkien lisäksi syreenien juurella kasvaa kauniita tummemman sinisiä nurmitädykkeitä, joista tein pienen kimpun kirpparilta löytämääni kermakkoon. Ojan varretkin alkavat jo täyttyä kesäkukista, joten sieltäkin saa pian poimittua kaunistusta maljakkoon.



 Loppuun vielä hauska kuva, jonka otimme muutama viikko sitten Törnävän kartanon mailla. Tämän kuvan vitsi on siinä, että vähän samanlainen kuva on otettu kolme vuotta sitten pikkuveljen ollessa parin kuukauden ikäinen. Silloin meillä tosin oli oikein kameran jalusta mukana ja olimme vartavasten hienoja potretteja ottamassa, ja nyt taas napattiin nopsasti pari kuvaa ohimennen. Kyllä meillä oli naurussa pitelemistä, kun muistelimme kolmen vuoden takaista samalla penkillä otettua kuvaa ja pikkuveli kapusi käskemättä samalla tavalla isompien syliin makaamaan. <3


Tässäpä vielä se alkuperäinen kuva. Kolme vuotta on kulunut tosi nopeasti. :)



Toivottavasti lämpöä ja auringonpaistetta riittää vielä kesäkuullekin!


IHANAA KESÄKUUTA SINULLE!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...