Kuulumisia ja pihajuttuja

Heippa! Täällä on syksy lähtenyt taas vauhtiin arkisine askareineen. Poika siirtyi jo toiselle luokalle, ja tyttökin on nyt reipas eskarilainen. Minä jatkan opintoihini kuuluvaa työharjoittelua vielä jouluun saakka. Elo-syyskuun vaihteessa lomailimme ensimmäistä kertaa lasten kanssa ulkomailla. Vietimme ihanan aurinkoisen ja uimapainotteisen loman Kreetalla. Kyllä teki hyvää päästä pitkästä aikaa vähän kauemmas lomalle. Edellisestä ulkomaanmatkasta (meidän häämatka) kun oli jo yli kymmenen vuotta! Nuorin on vielä niin vauhdikas kaveri, että totesimme, ettei yhtään aiemmin olisi tämän sakin kanssa kannattanutkaan reissuun lähteä. Matkasta jäi ihania muistoja kaikille!

 Minulla on ollut koko ajan tehtävälistalla pari blogipostausta, mutta kuinka sen postauksen väsääminen voikaan olla niin vaikeaa. Minulla on nyt viisi perättäistä vapaapäivää putkeen, joten nyt on pakko saada näitä rästihommia tehtyä. Tässäpä siis muutamia kuvia meidän tämän kesän uusista pihajutuista.

Laitoimme porraspäähän liuskekiviä ja ollemme tykänneet tosi paljon lopputulokseesta. Liuskekivet tuovat kivasti ryhtiä porraspäähän ja ehkä hiekkaakaan ei kulkeudu ihan niin paljon sisälle kuin ennen.

 Toinen iso saavutus on meidän uusi perennapenkki, jonka tätini on suunnitellut ja pitkälti toteuttanutkin. Tätini ja äitini tulivat meille auto täynnä puutarhoistaan ottamiaan perennoja. Ahersimme elokuun helteissä monta tuntia maata kaivaen ja möyhentäen ja kukkia istuttaen.

Uudesta kukkapenkistä löytyy muun muassa tulikellukkaa, isorikkoa, myskimalvaa, harmaamalvikkia, syyskaunosilmää, syysleimua, syreenileimua ja komeamaksaruohoa. Tulppaanin sipuleita on tarkoitus laittaa keskiosaan vielä tänä syksynä. Nyt meidän keittiön ikkunan alla pitäisi kukkia aina toukokuusta syksyn pakkasiin saakka! Syksyn viimeinen kukkija on alla olevan kuvan komeamaksaruoho, joka kukkii parhaillaan.

Liljapenkkikin sai muutaman liljan lisää ja äitini laittoi toisen kerroksen vanhoja tiiliä maahan uponneiden tiilien päälle, jotta ne tulevat paremmin esiin.

En malta odottaa ensi kevättä ja kesää, kun saa jännätä näiden kaikkien uusien kukkien kasvua!

Ihanaa syksyä kaikille!

Seuraa Ahonlaidan touhuja instagramissa! 

Sinne pääset tästä!

 

Hullun hommaa

Viime viikonloppuna ehdittiin kasvimaan lisäksi tehdä pihalla myös jotakin hieman hullua. Siirsimme käsin valtavan sorakasan vähän sivummaksi. Tarkoituksena on istuttaa nurmikko tuohon meidän pihatien toisellekin puolelle ja sorakasa oli pahasti tiellä. Taisi olla minun ehdotukseni, että siirretään se lapion ja kottikärryn voimin johonkin muualle ja otetaan koko homma urheilun kannalta, ettei se tunnu niin hölmältä. Niinpä huhkimme lauantaina neljä tuntia ja vielä parina iltana lyhyemmän pätkän kasan kimpussa. Laskeskelimme, että reilu 200 kottikärrykuormaa tuli kärrättyä.

 

 Vanha kasa oli matala ja leveä, sillä lapset leikkivät usein sen päällä. Uusi kasa on ainakin vielä korkea ja suhteellisen pienellä alalla. 

 Lauantaina kun työtä teki taukoamatta reippaaseen tahtiin, niin paikkoja ei vielä kolottanut, mutta sen jälkeen työ on kyllä tuntunut jäsenissä. Naurettavinta hommassa on se, että niin kuin kuvista näkyy, kasa siirtyi vain noin kymmenen metriä sivuun. Tiedämme kuitenkin, että tuossa uudessa paikassa se ei hetkeen ole minkään tiellä, joten kyllä se kannatti siirtää. Nyt täytyisi vain istuttaa nurmikon siemenet ja taas osa pihasta tulisi nätimmäksi vihreän ruohon myötä.

Isompien ollessa viikolla kerhossa ja pikkuisen nukkuessa päiväunia oli ihana rentoutua peiton päällä nurmikolla. Uusin Maalla-lehti löytyi sopivasti postilaatikosta ja muutakin hyvää kesälukemista tuli napattua kirjahyllystä.  

Olen kastellut kaikkia pari viikkoa sitten istuttamiamme puita ja pensaita päivittäin tosi runsaalla kädellä ja on ilo nähdä, miten puiden ja pensaiden lehdet kasvavat ja joitakin kauniita kukkiakin pihassa jo kukkii voikukkien lisäksi.

Odotamme tillipionin kukkien aukeavan piakkoin. Kukkien kaunis tummanpunainen sävy näkyy jo hyvin.

Dorianvillakon mukana meidän pihaan siirtyneet pikkutalviot kukkivat jo kauniina.

 Tuomen juureen nousi yllätyksenä suloisen sininen lemmikki.

Iloista viikonloppua!

Jo vihertää

Tulivathan ne helteetkin sieltä, kun vain jaksoimme tarpeeksi kauan odottaa! Mies onkin käyttänyt nämä lämpimät poutasäät hyväkseen ja jatkanut talon viimeistelyä ulkopuolelta. Hän on aloittanut ulkoportaiden teon, ja niiden jälkeen pitäisi saada kuistin etupuolen ikkunoihin vuorilaudat paikoilleen. Ulko-ovikin on nyt viimein tilauksessa. 

Puolitoista viikkoa sitten kylvetyt nurmikon siemenet ovat jo alkaneet itää, ja talon ympärillä vihertää monin paikoin.

Postaukseni ovat olleet viime aikoina hyvin lyhytsanaisia. Tuntuu, etten millään saa itsestäni irti tämän kummoisempaa tarinointia. Lyön faktat pöytään ja siinä se! Toivottavasti edes osaa lukijoista kiinnostaa seurata näitä talomme ihan pieniäkin edistysaskeleita. :)

Lämmintä loppuviikkoa!

Pihatöitä

Meidän talon ympäristö on kokenut aikamoisen muodonmuutoksen. Villiintynyt, yli puolen metrin pituinen, heinä/apilapelto on tiessään ja piha näyttää nyt paljon siistimmältä. Lauantaina pidimme pihatalkoot ja saimme ensimmäiset nurmikonsiemenet kylvettyä talon ympärille. 

Nämä pihatyöt olisivat tietenkin voineet odottaa ensi kesään, mutta onhan se mukava, että edes osa pihasta on jo siistimmässä kunnossa. Kivempi sitten ensi keväänä ja kesänä leikkiä ja touhuta rapakon sijasta vihreällä nurmella. Suuri osa tontista on kuitenkin vielä aivan luonnontilassa, joten pihatyötkään eivät ihan heti lopu kesken.

Talon katto on myös saanut entistä viimeistellymmän ilmeen, kun perinteiset syöksytorvet on saatu paikoilleen.

 

Joitakin puita ja pensaita olisi tarkoitus istuttaa tontille tänä syksynä, jos vain suinkin ehdimme. Piha näyttää niin autiolta ja paljaalta ilman mitään kasvillisuutta, ja jonkinlaista näkösuojaa olisi hyvä saada. Näissäkin pyrimme noudattamaan hyvin perinteistä linjaa. Ainakin syreeni, pihlaja, tuomi ja koivu kuuluvat ensimmäisten istutettavien joukkoon. :)