Vauvan peitto

Sain valmiiksi vauvalle kutomani peiton. Jos vauva siis on tyttö. :)

Tätä vaaleanpunaista lankaa hamstrasin reilu vuosi sitten alennuksesta ja
nyt tuota väriä ei enää myydäkään. Lanka on ihanan pehmoista Novitan Miamia. 
Peiton ohje löytyy Novitan sivuilta täältä. Itse tein peitosta vähän isomman, 
kuin mitä ohjeessa neuvottiin. 

 Minulla on tuota samaa lankaa vielä turkoosina useampi kerä, mutta tekisi 
melkein mieli tehdä mahdollista poikaa varten hempeän vaaleansininen peitto. 
Katsotaan nyt, mitä teen.

Seuraavaksi olisi muutamia kivoja ompeluprojekteja tiedossa, kun vain saisi
tuon ompelukoneen taas kaapista esiin. Se on aina yhtä vaikeaa. Voi kun olisi oma
ompeluhuone, jossa kone saisi olla aina esillä ja valmiina käyttöön! Helpottaisi
huomattavasti!


Aurinkoista päivää sinulle!

Kulttuuria kerrakseen

Olimme perjantaina miehen työpaikan järjestämänä oopperassa 

ja ulkona syömässä. Tämä oli toinen kertani oopperassa ja oli kyllä ihan
positiivinen elämys. Ooppera oli osaksi pohjanmaan murteella, kyseessä oli 
siis Ryästö lakeurelta. Huumoria oli ihan mukavasti, mikä toi sopivasti
vastapainoa melko pitkille lauluosuuksille. Komiastihan nuo lauloovat, 
kovaa ja korkialta, mutta tuppaahan siinä paikat puutumahan, kun melekeen 
kolome tuntia istuskeloo. :) 

Tässäpä teille pari mahakuvaa eiliseltä, rv 29+2. Mekko on H&M:n äitiysmallistosta.

Yritän saada lähiaikoina aikaiseksi kirjoitella jotakin rakennusaiheista tänne.
Ikkunoista olisi ainakin jotakin luvassa. :)


Leppoisaa lauantai-iltaa!

Leluja

Päivät rientävät pojan leikkiessä joululahjaleluillaan.

Junarata on ollut huippusuosittu! 
Uudella hellalla on myös laitettu joka päivä ruokaa,
yleensä joko "kemmaa" (kermaa, pojan ykkösherkkua) tai kanaa.

Pojan puhe on edistynyt taas huimasti; nyt tulee jo paljon kolmen, jopa
neljän sanan lauseita kuten "äiti maistaa syötävää". Tänä aamuna poika 
temppuili ja lähti karkuun, kun oli aika pukeutua perhekerhoon 
lähtöä varten. Menin sitten vaatehuoneeseen etsimään itselleni vaatteita 
ja kohta kuului suloinen lause: "äiti pukee E(pojan nimi)-pojan". 
On niin ihmeellistä, miten äidin pieni voi osata puhua ja taivuttelee jopa 
sanat useinmiten oikein. Ihana on myös se onnistumisen
elämys, kun poika huomaa tulleensa ymmärretyksi! 

Edit. Hih, pakko lisätä tänne vielä yksi pitkän pitkä lause, jonka poika
lausui äsken leikkiessään. "Vauva tulee keväällä pois äitiltä!" <3

 

Duplo-kulkuneuvojakin tuli lisää ja niillä ajellaan ahkerasti.  

Hauska ja kehittävä lelu oli myös purkissa tullut onkipeli.

Veikeitä ongittavia ja kaksi onkea, joista toista äiti tai isi saa

kyllä pitää kädessä, mutta kaikki ongittavat on jätettävä pojalle,

muuten tulee sanomista. :) 

Mukava, kun pistäydyit!

Kevättä tulppaaneilla

 Uusia lukijoita on taas tullut useampia! Tervetuloa! 
 Uudet lukijat ja kommentit ovat aina niin ihana yllätys!
 
Perjantaina ruokaostoksilla käydessä en malttanut olla ostamatta kauniita 
vaaleanpunaisia tulppaaneja. Heti tuli ihana kevään tuntu kotiin!

Kuvat on otettu tällä kertaa vanhalla pokkarilla, kun miehellä on järkkäri 
mukana työmaalla. Heti huomaa, että kuvat eivät ole niin tarkkoja.

Tuohon lipaston päälle on niin kiva aina vaihtaa koristeita vuodenajan 
ja vuoden juhlien mukaan. Montakohan kertaa lipasto on täällä 
blogissakin vilahtanut eri näköisenä? :)

Raskaus on sujunut yllättävän hyvin. Kohta on jo 30 viikkoa täynnä 

ja olo on tällä hetkellä melkeinpä parempi kuin esikoista odottaessa. 

Ja hyvä niin, mitenkäs tuon pojan kanssa muuten jaksaisi päivät pitkät touhuta. 

Edelleen on satunnaisia hetkiä, kun en edes muista koko raskautta, 

paitsi tietenkin peiliin katsoessani. Harjoitussupistuksia on kyllä useita 
päivittäin, mutta eipä niitä juuri edes huomaa.

Jotakin uutta vaivaa on sentään viimeisen viikon aikana ilmennyt. Mikäs 
raskaus tämä olisikaan, jos ei jostakin kolottaisi. Liitoskivut ovat
tämä uusi ihana tuttavuus; niistä en poikaa odottaessani tiennyt yhtikäs mitään. 
Vielä eivät onneksi ole kovin kivuliaita, mutta voin kuvitella, että jos 
tästä kovasti pahenevat, niin olo voi olla aika tuskainen. 

Vauva myös liikkuu ja potkii sen verran paljon yöllä, että välillä on uni 
vähän hukassa. Siihen kun lisää esikoisen hyvin levottoman nukkumisen ja 
useat peittelemiset niin katkonainen uni ja väsymys on taattu. Väsymykseen 
olisi tietenkin kätevä helpotus, kun vain malttaisi nukkua pojan päiväunien 
aikaan eli juuri nyt. Mutta hyvin harvoin maltan. Turha siis valittaa. 
Kunpa raskaus sujuisi loppuun saakka ilman tämän suurempia vaivoja.
 

 Rentouttavaa sunnuntaipäivää!

Vaniljaa ja Burberryä

Aloimme kerätä Pentikin Vanilja-sarjaa naimisiin mennessämme ja

häälahjaksi saimmekin jo lähes kaiken tarpeellisen. 

Sen jälkeen on tarvinnut enää pikkuhiljaa täydentää sarjaa.

Teekupit aluslautasineen meiltä on puuttunut ja nyt saimme ne joululahjaksi.

Vanilja-sarja on mielestäni tosi ajaton ja kaunis!

Löytyykö muita Vaniljan ystäviä?

 

Mieheltä sain lahjaksi hajuvettä. Meillä joululahjojen ostosta ei haluta 

ylimääräistä stressiä, joten tänä vuonna kerroin yksinkertaisesti miehelleni, 
mitä haluan ja tarvitsen. Vaikeahan sitä on muuten tällaisen naisen 
mieltymyksiä arvailla. :) Kovasti mies olisi halunnut jonkun yllätyksenkin ostaa, 

mutta kielsin jyrkästi, kun en mitään muuta varsinaisesti tarvinnut ja tiesin, 
että sopivan yllätyslahjan löytäminen tuottaisi miehelle suurta päänvaivaa.
Käskin vain olemaan tyytyväinen, kun on näin vähään tyytyväinen vaimo,
ainakin näissä lahja-asioissa. :D
 

Itseasiassa tämä on jo kolmas pullo samaista hajuvettä. Ihastuin tuohon 
Burberry Brit Sheer -tuoksuun useampi vuosi sitten ja pullokin 
on kyllä nätti kuin mikä! Päänsärkytuoksut eivät innosta, mutta tässä on ihana hedelmäisen raikas tuoksu, johon en ole kyllästyntyt vieläkään.

Muita hajuvesiä en ole tämän löydettyäni käyttänytkään.

Miehellä on viimeiset metrit vanhan talon purkamisessa käsillä
ja viikonloppuna tulee tukkirekka vihdoin purkamaan hirsikehikon maan tasalle.
Jospa sen jälkeen saisimme edes pari kuukautta olla koko perhe yhdessä iltoja ja  viikonloppuja. Poikaakin käy ihan sääliksi välillä, kun hän joutuu aina 
heiluttelemaan isille hyvästiksi, kun isi lähtee hommiin. Mutta sitähän se tulee 
olemaan, kun varsinainen rakentaminenkin alkaa. Kesällä on tosin sitten kivempi ajella lasten kanssa rakennustyömaalle isiä katsomaan ja ihmettelemään uuden kodin rakentumista. Kevättä ja kesää odotellessa!

 

Poika vai tyttö?

Veimme eilen kuusen pois. Johan se olikin sisällä kolme ja puoli viikkoa! Näytti vielä oikein vihreältä ja tuuhealta, mutta voi sitä tippuneiden neulasten määrää, ennen kuin saimme kuusen ulos asti. Ihan jonkin aikaa meni siivotessa. :D Vielä pitäisi laittaa säilöön kaikki joulunpunaiset koristukset sisustuksesta.

Rakentaminen ja vauva ovat asioita, jotka kuuluvat tänä vuonna olennaisesti meidän
perheen elämään. Niinpä vuoden ensimmäinen kirjoituskin koskee vauva-aihetta.

Otsikon kysymys pyörii mielessä aina silloin tällöin. Meillä ei siis ole tietoa vauvan sukupuolesta. Olisimme kyllä halunneet tietää, mutta rakenneultratäti ei sitä suostunut katsomaan. Ei kuulu hänen mielestään ultran tarkoitukseen. No ei kai periaatteessa kuulukaan, mutta olisihan tuo ollut kiva tietää. Ei sillä, että jompikumpi vaihtoehto olisi jotenkin toivotumpi. Ihan vain vaatehankintojen takia olisi ollut mukava kuulla etukäteen, kumpi siellä masussa oikein majailee. Pojalle ei tarvitsisi ostaa periaatteessa yhtään mitään, kun kaikki esikoisen vaatteet ovat tallessa. Tytöllekin käy toki monet esikoisen vauva-ajan valkoiset, harmaat ja ruskeat vaatteet, mutta niihin haluaisin ehdottomasti yhdistellä vaaleanpunaista. Sinistä en suostu tytön päälle pukemaan. Minusta vaatteista saa reilusti näkyä, onko lapsi tyttö vai poika. 

Pari viikkoa sitten annoin itselleni luvan vähän hypistellä vauvan vaatteita kaupassa ja mukaan tarttui muutama vaalean neutraali 50/56cm vaate Lindexiltä. Näihin on helppo sitten lisätä vaaleanpunaista tai -sinistä tarpeen mukaan. Ostin myös Teddykompanietin suloisen soittorasiapupun. Pojalla on vastaava lammas, ja soitin sitä hänelle jo raskausaikana mahan päältä. Poika nukahtaa edelleen päiväunille ulos parhaiten, kun hytkytän rattaita ja lammas soittaa hänelle samalla "Levon hetki nyt lyö...". 

Haluaisin myös virkata ja kutoa vauvalle jotakin, joten senkin takia sukupuoli olisi ollut tervetullut tieto. Päiväpeitto ja torkkupeitto olisi ainakin suunnitteilla, kun esikoisellekin sellaiset tein. Aloin joululomalla kutoa vaaleanpunaista peittoa, kun olin ostanut ihanat langat valmiiksi alennuksella jo yli vuosi sitten. Mukavahan tuota on kutoa, vaikkei vielä tällä kertaa käyttöön tulisikaan. Isoäidinneliöitä päiväpeittoa varten en sen sijaan taida ruveta väkertämään ennen vauvan syntymää. 

 Minulla on kyllä aika hyvä veikkaus, että tulokas voisi olla poika; niin saman kaavan mukaan on tämä raskaus mennyt, kuin esikoisen odotus. Itseasiassa olen jo aikalailla orientoitunut siihen, että saamme toisen pojan.
Olisikin mukava kuulla kokemuksia teiltä lukijoilta, joilla on useampi lapsi. Onko pojan ja tytön odotuksessa ollut eroja? Ja toisaalta, jos on saanut useamman pojan tai useamman tytön, niin ovatko raskaudet ja vauvamahat olleet samanlaisia? 


Tällaisissa tunnelmissa tällä kertaa.
Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa! :) 

Kohti uutta vuotta

Vuosi 2012 se lähenee loppuaan.
Innolla odotan jo tulevaa vuotta 
ja kaikkea uutta ja jännittävää,
mitä se tuo tullessaan meidän perheelle. 

 On myös aika kiittää teitä!

Todella mahtavaa,
 kun olette jättäneet kommentteja 

ja liittyneet blogini lukijoiksi! <3   
 

   Oikein ihanaa ja onnellista

Uutta Vuotta 2013

kaikille lukijoilleni!