Tänään kävimme pojan kanssa 2-vuotis -neuvolassa.
Poika leikki tosi reippaasti siihen saakka, kun neuvolan täti otti
mittanauhan käteensä ja alkoi lähestyä sen kanssa pojan päätä.
Siinä vaiheessa hän rupesi huutamaan ja heittäytyi sylistäni
dramaattisesti maahan. :D Sama homma jatkui punnituksen ja
mittauksen sekä näön tarkastuksen kanssa. Pojan puolustukseksi
kerrottakoon, että edellinen yö jäi vähän lyhyeksi. Ja toisaalta, kukapa
2-vuotias nyt tykkäisi, kun leikit noin ikävästi keskeytetään.
Puntarissa kävimme sitten loppujen lopuksi yhdessä. Saatiinpas taas
äidinkin paino päivitettyä, niin kuin sitä ei muutenkin yhtenään
syynäiltäisi neuvolassa. Hyvin oli poika kasvanut omilla käyrillään;
pituus vähän yli ja paino vähän alle keskikäyrän. Poika sai tädiltä kehuja,
kun jutteli niin hienosti ja pitkiä lauseita.
Mukava oli saada myös vinkkejä, miten valmistautua
vauvan tuloon pojan kanssa. Kovastihan poika odottaa, että
vauva jo syntyisi ja silittelee mahaani. Pii pii, pikkuista lintuakin
on isoveli vauvalle laulellut. <3
Jännä nähdä, miten poika reagoi, kun vauva oikeasti tulee
maailmaan ja jää meille asumaan. :D Voi olla aika kova pala.
Pojalla on ollut nyt noin kuukauden valtava äidin ja sylin kaipuu
ja tuntuu, että tietyissä tilanteissa kukaan muu, kuin äiti, ei kelpaa.
Olenkin nyt yrittänyt sylitellä pojan kanssa kovasti, kun kohta on syli
täynnä vauvaa. Toisaalta on myös opeteltu sitä, että muidenkin hoitoon
on tyydyttävä, kun äiti ei esimerkiksi jaksa kanniskella ja nostella
"noin hienoa ja painavaa poikaa, kun äitillä on vauva mahassa".
Vielä olisi kuusi viikkoa laskettuun aikaan. Eilen juuri tajusin,
että jos vauva menee 2 viikkoa yli lasketun ajan, niin tätä kolotusta
täytyisi jaksaa vielä melkein kaksi kuukautta. Vähempikin kyllä
riittäisi. Mieluusti synnyttäisin jo ennen pääsiäistä, mutta
saapa nähdä, miten käy. Poika syntyi viikko lasketun ajan jälkeen.
Täytyy vain toivoa, että tämä tulokas tajuaisi tulla maailmaan edes
vähän aikaisemmin. :)
Viikonloppuna onkin tiedossa pojan synttäreiden juhlintaa.
Siivoilua ja leipomista siis riittää loppuviikkoon.

