Talo Ahonlaidalla: Sekalaisia sepustuksia

tiistai 19. tammikuuta 2016

Sekalaisia sepustuksia

Heipä hei! Tiistai on meidän perhekerhopäivä, joten pääsimme heti aamusta nauttimaan toisten lasten ja äitien seurasta. Varsinkin näillä mahdottomilla pakkassäillä sitä välillä miettii, että jaksaako lähteä yhtään mihinkään. Onhan siinä oma hommansa saada sekä lapset että itsensä ensin sisävaatteisiin ja jokseenkin siistin näköiseksi, pukea sen jälkeen noille vilukissoille villat, fleecet ja talvihaalarit päälle, pakata koko sakki autoon (toppavaatteet ja turvaistuinten vyöt, kamala yhdistelmä!), ajaa reilun viiden minuutin matka kerhoon ja riisua nämä juuri topatut lapset. Ja kotiin lähtiessä taas pukemiset, riisumiset ja autoonlaittamiset uudestaan! Mutta kerta toisensa jälkeen olen sitä mieltä, että kyllä se kannattaa! Kyllä toisten ihmisten seura vain piristää ja tekee hyvää meidän koko porukalle, kun olemme niin paljon vain keskenämme.


Pikkuveljelle ei kauaa riittänyt pelkkä seisomaan nouseminen ja paikallaan seisominen vaan nyt kävellään jo tukea vasten. Viikonloppuna otimme myös taaperokärryn saunasta esiin (isompien meno äityy kärryn kanssa aina vähän turhan hurjaksi) ja niinpä vain onnistuu meno senkin kanssa. 

Ovatpa muuten ärsyttäviä nämä kovat pakkaset vauvan päiväunien kannalta. Onko kukaan samaa mieltä? Meillä vauva alkoi vasta reilu kuukausi sitten nukkua kaikki päiväunensa ulkona ja se oli kyllä niin näppärää, kun nukkuu pihalla aina vähintään puolet pidempään kuin sisällä. Näillä pakkasilla on ollut pakko nukkua taas sisällä ja kyllä ottaa koville tuo nukahtaminen. No, eipä näitä paukkupakkasia voi kovin kauaa enää riittää!




Tytölle Pomp de Luxin alesta ostamani housut sopivat kuin nakutettu mummun ja papan tuoman Benettonin neuletakin väreihin. Blogin ja käsitöiden lisäksi kauniit lasten vaatteet ovat minulle yksi "harrastus" ja ilon aihe, joka auttaa jaksamaan tätä raskasta rakennusaikaa. Turhamaista tai ei, mutta kyllä se piristää päivää, kun saa pukea aamulla lapset nätteihin vaatteisiin. Ja kyllä sitä piristystä kaivataankin, kun pikkuvelikin on aloittanut yöhulinat eli huutelee pitkin yötä ja samoin tekee tyttö -  edelleen. Näitä huonosti nukuttuja öitä ja muita hankalampia aikoja lasten kanssa sanotaan aina ohimeneviksi vaiheiksi. Voin sanoa, että on aika pitkä tämä "vaihe". Ne kerrat, kun olen viimeisen viiden vuoden aikana nukkunut yöni heräämättä, ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Ovatko meidän lapset vain niin mahdottoman huonoja nukkujia (no isoveli sentään nukkuu) vai onko jonkun muunkin "vaihe" kestänyt vähän pidempään? Tietenkin toivon, että te lukijat siellä nukutte paremmin, mutta onhan se nyt kieltämättä aina lohduttava kuulla, ettei ole ihan yksin ongelmiensa kanssa.


Veljekset kuin ilvekset samanlaisissa Pompin neuleissaan. :)


Iloa viikkoosi!

18 kommenttia:

  1. Tsemppiä sinne pikkuisten kanssa! Yövalvomiset painavat jonkin verran täälläkin. Yhtenä yönä vauva nukkui koko yön läpi heräämättä omassa sängyssään, ehdin jo riemuita että vihdoikin saadaan taas nukkua. No, siihen se sitten jäikin ;D Ja ne pakkaset aiheuttavat päiväuniongelmaa myös täällä, onneksi pakkanen on nyt viime päivinä pysytellyt täällä maltillisena ja pikkuinen on ollut helppo nukuttaa ulos. Hän nukkuu siellä niin mielettömän hyvin. Ja ne kauniit lastenvaatteet, eihän niitä voi vastustaa ja sitä paitsi niitä on kiva pyykätäkin. :) Täällä mennään myös tukia pitkin ja kärryäkin on jo vähän kokeiltu, ihanaa seurattavaa nuo minityypit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsikka tsempeistä! :) Eilen oli "vain" 13 astetta pakkasta ja vauva nukkui tyytyväisenä ulkona. Tänään taas yli 20 pakkasastetta ja huijasin häntä pukemalla ohuen villahaalarin ja kypärälakin päähän + vielä ohut peitto päälle ja pistämällä pojan turvakaukalossa ulko-oven suuhun. Ovi siis kiinni, mutta ovesta vetää niin, että siinä on raikas nukkua. Nyt nukkunut jo hyvän tovin näin. :)
      Ilmankos pyykinpesu ja kuivumaan ripustaminen ovat lähes ainoita kotitöitä, joista pidän. :)

      Poista
  2. Hah, luin tätä silmät pyöreänä: Ihan, kuin meidän eilinen! :D Perhekerhoa ylipitkällä toppavaaterumballa kolmen minuutin automatkan takia, illalla isoveljen hullua rallikisaa vauvan taaperokärryllä, valitusta pakkasesta ja yöunista, kun kaikki valvottavat vuorotellen. Kirjoitin eilen blogiinkin melkein samat jutut, kuin sulla nyt tässä. Tosin meillä tuli vielä ekstrana flunssa. Toivottavasti ette oo senkin suhteen samiksia. ;) Eli ei, et ole yksin näissä vaiheissa ja muissa ärsyttävissä jutuissa. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi vertaistuesta! Oli meillä kyllä hyvin samanmoiset päivät :D Flunssasamiksia ei onneksi sentään olla. Se tästä vielä puuttuiskin! Pikaista paranemista teille! :)

      Poista
  3. Samaa tuskaillaan täälläkin kun ei ulos ole voinut poikaa laittaa päikkäreille, mutta näyttäisi olevan helpotusta tulossa sen suhteen ensi viikolla, jee... Ja kun pääsee ulkoilemaankin enemmän niin johan se varmasti piristää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ulkoilu tosiaan piristää! Nyt kun on tullut luntakin, niin on ollut kiva itse lykkäillä lumikolaa pitkin pihaa, eikä vain seistä tumput suorana lasten leikkiessä. Vaikka olen huono liikkumaan, niin tuollaisesta hyötyliikunnasta pidän. :) Onneksi nyt on luvattu vähän lämpöisempiä ilmoja, niin päikkäritkin onnistuu kohta taas ulkona. :)

      Poista
  4. Voivoi, kun nuo pakkaset tuosta lauhtuu ja meille saapunut kuumeflunssamikälie väistyy, niin tänne vaan!

    VastaaPoista
  5. Voi tuota pakkaamista! :) Meillä pakkaaminen tapahtuu joka aamu, kun eskarilaista on pakko kuskata. Iltapäivisin ollaankin usein haettu kävellen, kun tuo pukemis-pakkaamisrumba viiden minuutin vuoksi meinaa vähän turhauttaa, ja pienimmäisin onkin siihen aikaan jo valmiiksi rattaissa nukkumassa. Kerhopäivät onkin sitten asia erikseen. Silloin saa ollakin koko päivän taksikuskina. Kerho ja eskari alkaa kyllä samaan aikaan ,mutta ihan eri suunnissa. Kerho taas loppuu tuntia ennen eskaria, mutta silloin ei voi käydä kävellen kun ei kerholaiset jaksa kävellä.. :D Aikamoista välillä.. Meillä nukutaan näillä pakkasilla päiväunet autotallissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, en edes pysty ajattelemaan moista päivittäistä kuskausta! Tsemppiä vaan sinulle! :) Mekin kyllä viemme pojan kahtenä päivänä viikossa omaan kerhoonsa eli kolme kuskauspäivää on yhteensä. Meidän matkat on sen verran pitkiä, ettei kävellen onnistuisi millään. Autotalli onkin kätevä näillä keleillä päikkäreihin. :)

      Poista
  6. Samaa mieltä; kerhoilu kyllä kannattaa, vaikka sinne lähteminen on monesti tuskaista. Tai ainakin nyt, kun vaatetta tarvii niin rutosti. Meillä kerhomatka hoitoo kärrypelillä, mikä asettaa vielä erityisiä välikerrosvaatimuksia. Ollaan kuin Michelin-miehet, kun matkalle vihdoin päästään. :)
    Voimia valvomiseen. Huonot unet vievät terän päivistä ja se on rankkaa aikaa - koettu on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Välillä tuntuu, että kaikki ideoita ja inspiraatioita olisi (ihan vain vaikka viikkosiivouksen tekemiseen), mutta kun koko ajan väsyttää, niin kaikki jää vain suunnitteluasteelle ja siirtyy ja siirtyy...Mutta kai nuo pienemmätkin viimeistään teini-iässä sitten rupeavat nukkumaan. :D

      Poista
  7. Siitä kun mun lapset valvotutti öisin, on hurjan kauan, mutta mä muistan sen silti vielä, vaikka on se vähän haalistunut tuo muisto. Olen muuten eka kertaa sun blogissa ja liityin lukijaksi, tykkään lukea kaikkia erilaisia blogeja. Ois kiva jos tulisit kylään Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kai ne muistot tästä jonkin verran haalistuu, kun aika kuluu. Onneksi! :) Täytyypä tulla kyläilemään :)

      Poista
  8. Sama täällä yövalvomisten kanssa. Onhan meilläkin tämä "vaihe" kestänyt jo kohta 9kk...enkä tiedä milloin helpottaa. Pakkasten aikoihin (nyt kun ne pahimmat ovat ehkä hetkeksi ohi) nuoremman päiväunille saaminenkin oli sisälle niiiin tuskaista. Kun on tottunut nukkumaan aina ne ulkona. Äiti muistuttaa joinakin aamuina oikealta zombilta joten tekstistä kyllä tunnistan samat fiilikset mitä sinullakin:/ Tsemppiä raksa-arjen pyörittämiseen, olen ollut jo kauemmin lukijasi vaan en koskaan aiemmin kommentoinut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun jätit kommentia! :) "Mukava" kuulla, että muillakin on samanlaisia vaiheita. Ehkäpä se vielä jossakin vaiheessa helpotaa, niin täällä kuin sielläkin! :)

      Poista
  9. Itsellä herra 5 vee ja neiti 3 vee heräävät joka yö joko pissalle tai kömpiäkseen vierelle.Neiti nukkuu omassa huoneessa useimmiten lähemmäs aamuyötä/aamua,mutta toinen kömpii viereen jo puolenyön jälkeen-joka yö varmasti vielä seuraavat 10 vuotta,heh!Olen aina ollut vähän "lepsu" näiden nukkumisjuttujen kanssa vaikka tietinkin sitä joskus toivoo,että sais nukkua yönsä ilman heräilyjä!Joskus varmasti vielä kaipaan sitä aikaa kun joku kömpi keskellä yötä kainaloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tosiaan tyttö on nukkunut mun vieressä oikeastaan koko ikänsä. Kohta 5-vuotias poika ei ole tainnut tulla viereen sen jälkeen, kun pikkusisko syntyi hänen ollessaan 2-vuotta. Varmasti noita vieressä tuhisijoita sitten välillä kaipaa, kun nukkuvat jossakin vaiheessa omissa huoneissaan. :)

      Poista

Viestisi ilahduttaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...