Talo Ahonlaidalla: 3-vuotias pikkuneiti

maanantai 11. huhtikuuta 2016

3-vuotias pikkuneiti

Meidän tyttönen täytti viime viikolla kolme vuotta. Sen kummempia juhlia emme hänelle pitäneet, niin kuin emme pojallekaan hänen täyttäessään viisi vuotta. Minulla kaatuu totaalisesti seinät päälle tässä meidän pienessä asunnossa ja tämän tavarapaljouden keskellä, joten ei ole mitään intoa siivoilla ja järkätä mitään juhlia enää täällä. Pidämme kaikille lapsille sitten kunnon juhlat uudessa kodissa, milloin ikinä sinne sitten pääsemmekään muuttamaan.



 Tyttö sai aamulla pari lahjaa onnitelulaulun kera. Synttäriherkuksi hän halusi muffinsseja. Leivoin niitä edellisenä iltana, ja koristelimme ne sitten yhdessä lasten kanssa synttäripäivänä. Prinsessa-aiheiset muffinssivuoat sekä lautasliinat ostin yllätyksenä ja tyttö oli tietenkin ihan otettu. Onneksi tykkään itsekin kaikesta vaaleanpunaisesta ja tyttömäisestä, prinsessoista sun muista, niin ei tule ainakaan äidin ja tyttären makumieltymysten suhteen juurikaan ongelmia. Vaikka on tuo meidän pikku prinsessa silti aika pippurinen tapaus välillä. <3




Viikonloppukin meni mukavasti. Lauantaina äitini tuli lapsia hoitamaan ja minä pääsin vähän kaupungille humputtelemaan. Tuo kauppojen kiertäminen on kyllä ihan vihoviimeistä hommaa. Monesti ostankin vaatteita netistä, niin saa kotona sovitella rauhassa ja palauttaa sitten sopimattomat tuotteet. Nyt oli ostoslista kuitenkin niin laaja ja sisälsi sellaisia juttuja, joita on vaikea ostaa netistä. Niinpä oli helpompi mennä ihan kivijalkakauppaan asioimaan. Kuusi tuntia juoksin kaupasta toiseen, mutta löysinpä sentään lähes kaiken, mitä listassa oli ja vähän muutakin. 

 Eilen olimme toisessa mummulassa ja pääsimme pitkästä aikaa käymään uimahallissa. Lapset ovat odottaneet uimahalliin pääsemistä jo pitkän aikaa, ja nyt saimme toteutettua senkin homman. Pikkuveli jäi siksi aikaa mummun ja papan hoiviin. Uimahallissa olisi kiva käydä lasten kanssa useamminkin, mutta kun tuo aika on niin vähissä tällä hetkellä. Tai olisihan minulla ja lapsilla päivät pitkät aikaa käydä pulikoimassa, mutta niin uhkarohkea en sentään ole, että lähtisin kolmen uimataidottoman lapsen kanssa yksin uimaan. :D
 
 
Viime postauksen katon maalaukseen liittyvä pulma ratkesi mukavasti. Seuraavalla kerralla taidankin postailla taas raksalta! 
 

4 kommenttia:

  1. Onnea pikkulikalle! Ja onhan se niin että kyllä ne lapset vanhenee ilman mahdottomia juhliakin! Ei sitä aina tartte, vaikka se kiva olisikin :) Armoa vaan itselle ja ensi vuonna sitten ei tarvi enää jossitella tilan kanssa! Aattele, jee!! Vihdoin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina! Joo, kyllä lapset on olleet vallan tyytyväisiä näinkin, ehtiihän niitä juhlia pitää sitten uudessa tuvassa. :)

      Poista

Viestisi ilahduttaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...