Hirsiseinien käsittely

Meidän viikonloppu vierähti mukavissa merkeissä. Perjantaina saimme ystäviä kylään, ja lauantaina äitini tuli lapsia katsomaan, jotta minä pääsin yksin kirpparikierrokselle ja ruokakauppaan. Kävin myös pikaisesti talolla miestä katsomassa ja antamassa hyväksyntäni kodinhoitohuoneen hirsien värille.

Päädyimme jo jokin aika sitten siihen ratkaisuun, että alakerran hirsiseinistä tulee ruskeat. Toinen vaihtoehtohan meillä oli joskus vuosia sitten valkoiset seinät, mutta se on alkanut tuntua liian modernilta tämän hetkiseen makuumme. Emme myöskään jaksa odottaa sataa vuotta (kirjaimellisesti), että hirret patinoituisivat itsestään kauniin värisiksi, joten jonkin sorttista väriä hirsiin on siveltävä.

Mies on testaillut sopivaa seinien väriä jo pitkän aikaa erilaisille laudanpätkille. Keitettyyn pellavaöljyyn on sekoiteltu jos jonkinlaisia pigmenttejä, ja viimein löysimme yhdistelmän, jonka molemmat kelpuutimme. Kodinhoitohuoneen seinät käsiteltiin ensin puutärpätin ja keitetyn pellavaöljyn sekoituksella. Mukana oli myös hitusen pigmenttiä. Pohjan kuivuttua mies maalasi seinät keitetystä pellavaöljystä ja eri pigmenteistä koostuvalla kuultomaalilla. Juuri maalattu, märkä, seinä näytti hyvin tummanpuhuvalta, mutta eilen, kun kävimme katsomassa kuivunutta seinää, oli väri vaalentunut ja seinät näyttivät oikein hyvältä. Tummathan ne ovat edelleen, mutta vaaleampaa sävyä etsiessämme väristä tuli aina jotenkin kellertävä. Ajattelimme vielä testata tulevan keittiön kaappien taakse jäävälle seinälle, miltä näyttäisi, jos pohjamaalista jättäisi pigmentin kokonaan pois ja muuten käyttäisi tuota samaa pigmenttiyhdistelmää. Jospa lopputulos olisi sitten astetta vaaleampi ruskea. Mutta tykkäämme kyllä kovasti nykyisestä, kauniin ruskeasta, sävystä.

 

Moni on ollut kauhuissaan, kun olemme kertoneet, että hirsiseinistä tulee tumman ruskeat. Synkältähän se kuulostaakin, jos ei ole tietoinen alakerran pintojen ja huonekalujen muusta värityksestä. Kaikki katot meillä maalataan valkoisiksi, lattioiden väriksi tulee hieman harmaaseen taittuva valkoinen, ikkunan karmit ja verhot ovat valkoiset, ovet ja oven karmit ovat valkoiset, kaakeliuuni, piippu ja puuhellan huuva ovat valkoisia, samoin kaikki keittiön kaapit, skafferi, integroitu jääkaappi ja pakastin, kodinhoitohuoneen paneliseinät jne. Huonekaluissa ja matoissa tuleekin sitten olemaan vähän enemmän väriä. Mutta olemme aika varmoja, että tummat seinät eivät loppujen lopuksi näytä ollenkaan synkiltä sitten, kun kaikki muutkin pinnat ja huonekalut ovat saaneet lopullisen värinsä. 

Kodinhoitohuoneen seinät haluttiin nyt kiireesti saada valmiiksi, jotta putkimies pääsee viimein asentamaan maalämpöpumpun paikoilleen. Pumppu tulee siis tuohon nurkkaan, jossa on paljon kaikenmoisia putkia ja johtoja. Mies rakentaa pumpun ympärille sitten helmipaneelista kaapin eli sekin synkän näköinen nurkka saa valkoisen maalipinnan. Pumpun asentamisen jälkeen mies maalaakin sitten koko alakerran katot valkoisiksi ja tämän jälkeen siirtyy maalaamaan muiden huoneiden seiniä. 

Olisi hauska kuullu, miltä meidän tummahkot seinämme näyttävät teidän luijoiden mielestä. :)

 

Torttuja ja ale-ostoksia

Alkuviikosta leivoin Runebergin torttuja ja ne onkin jo syöty, vaikka Runebergin päivä on vasta huomenna. Torttujen päälle laitoin tällä kertaa vadelmia, kun hilloa ei ollut kaapissa, enkä jaksanut ruveta omista vadelmista sellaista keittelemään. Vadelmat olivatkin raikas piristys verrattuna kaupan äklönmakeaan hilloon.

Alkuviikosta olimme ystävien luona kylässä ja siellä tuli puheeksi, että poika tarvitsisi luistimet. No sieltähän löytyikin heidän pojan pieneksi jääneet luistimet! Olemme nyt käyneet kahtena päivänä luistelemassa tuossa lähijäällä ja poika on hommasta ihan innoissaan. Toisena päivänä ei enää tarvinnut edes kädestä pitää kiinni. Ja äitikin on innoissaan, kun pääsee pitkästä aikaa luistelemaan. Pienenä viiletimme siskojeni kanssa järven jäällä, ja luistelu onkin yksi harvoista urheilulajeista, joista todella tykkään. Viimeksi olen luistellut ennen esikoisen odotusta eli joskus kuusi vuotta sitten. Vauva nukkui koko reissun rattaissa ja tyttökin innostui leikkimään lumipenkassa niin, että saimme pojan kanssa harjoitella aivan rauhassa. :) Arvatkaa vaan, haluaisiko tyttökin luistimet ja nimenomaan vaaleanpunaiset. Mutta enpä ole vielä törmännyt koon 23 luistimiin. Vinkatkaa ihmeessä, jos sellaisia on olemassa!

Tällä viikolla saapui vielä viimeinen Pomp de Luxin -alepaketti. Kyllä nuo -70%:n alet ovat aika huippu juttu! Pikkuveljelle löytyi kivoja housuja ja molemille pojille samanlaiset vaarinpaidat. Isommalle pojalle ei valitettavasti löytynyt enää sopivia kokoja housuissa, vaikka hän olisi niitä tarvinnut.  Tyttö sai myös lisäystä roosaan vaatevalikoimaansa.

Mukavaa Runebergin päivää ja viikonloppua!

Pesuhuonetta jälleen

Te lukijat varmaan jo kohta kyllästytte näihin samoihin pesuhuone- ja laattakuviin, mutta näitä kuvia ja ajatuksia on mukava kirjata myös itselle muistiin tänne blogiin. Märkätiloja on tehty pitkään ja hartaasti, eikä vieläkään ole valmista. Välillä on menty "yksi askel eteen ja kaksi taakse" -tyylillä, niin kuin nyt tässä pesuhuoneen laattojen saumauksessa. 
 

 Mies oli saumannut onnistuneesti saunan laatat, mutta seuraavana vuorossa olevaan pesuhuoneseen ostimmekin eri merkkistä saumauslaastia. Toisen merkin laasti käyttäytyikin aivan eri tavalla ja se yhdistettynä lasittamattomaan mattapintaiseen laattaan sekä siihen tosiasiaan, että mies on ensimmäistä kertaa laatoitus/saumasuhommissa, ei tuottanut aivan toivottua saumaustulosta. Minulle olisi kyllä kelvannut vallan mainiosti, sillä saumojen hieman epätasaiset värit eivät näkyneet kuin aivan läheltä katsottaessa. Mutta mies ei päässyt pettymyksestään yli ja niinpä hän rapsi saumat auki ja saumasi uudestaan samalla laastimerkillä, jolla saunankin lattia saumattiin. Voitte arvata, etten ollut aluksi ottaa kuuleviin korviini moista ajatusta repiä saumat auki, mutta pakkohan se oli myöntyä, kun olin osasyyllinen tuon "huonomman" laastin valintaan. Saumat ovat nyt paljon tasavärisempiä ja lattia näyttää mielestäni todella hienolta. Mies ei ole edelleenkään lattiaan täysin tyytyväinen, mutta eiköhän hän pysty siitä huolimatta pesuhuoneessa suihkussa käymään. :D 

Kylpy- ja kodinhoitohuoneen saumalaastin väri on harmaa. Silikonit puuttuvat vielä ja tietenkin seinälaatat sekä suihku.

Saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen lattiat näyttävät hauskalta näin samassa kuvassa. Sulassa sovussa roosaa, ruskeaa ja valkoista eri muotoista laattaa ja erilailla ladottuna. Minä ainakin tykkään!

Mukavaa helmikuun alkua!

Lumitöissä

Pari viikkoa sitten olimme talolla lumitöissä ja lumen innoittamana otin talosta hieman ulkokuvia. Yksi kuvista päätyi blogini banneriin. Edellinen banneri taisikin olla pari vuotta vanha, joten oli jo aikakin vaihtaa se uudempaan.

 Mies otti myös muutaman kuvan minusta lumitöissä. Harmaita hiuksia voisi varmasti hyvinkin tällaiselle kolmenkympin ylittäneelle syntyä, varsinkin tässä elämäntilanteessa, mutta onneksi kuvan harmaat hiukset johtuvat vain 25 asteen pakkasesta, joka kuvaushetkellä vallitsi! ;) Minulla on päälläni kutomani palmikkoneulepipo sekä palmikkoneuletuubihuivi, joista tekemäni postaukset ovatkin olleet näinä talvikuukausina hyvin suosittuja.

Tänään olimme myös aamusta lumitöissä, mutta paljon leudommassa säässä ja ihan tässä nykyisessä kotipihassa. Itselle nuo ulkoilut ovat nyt paljon mukavampia, kuin voi lasten leikkiessä olla työntouhussa pihaa kolaten, eikä tarvitse vain seistä tumput suorina. Kun ottaa homman urheilun kannalta, niin ei haittaa, vaikka lunta sataa taas seuraavana yönä saman verran lisää. Pikkuveli nukkui vaunuissa ja isommat kolasivat, laskivat mäkeä lumikasoissa ja tekivät lumienkeleitä. 

Talolla onkin kohta aika maalata ensimmäisiä pintoja. Kodinhoitohuoneen katto ja seinät taitavat olla ensimmäisenä vuorossa.  


Rentouttavaa viikonloppua! 

 

Sekalaisia sepustuksia

Heipä hei! Tiistai on meidän perhekerhopäivä, joten pääsimme heti aamusta nauttimaan toisten lasten ja äitien seurasta. Varsinkin näillä mahdottomilla pakkassäillä sitä välillä miettii, että jaksaako lähteä yhtään mihinkään. Onhan siinä oma hommansa saada sekä lapset että itsensä ensin sisävaatteisiin ja jokseenkin siistin näköiseksi, pukea sen jälkeen noille vilukissoille villat, fleecet ja talvihaalarit päälle, pakata koko sakki autoon (toppavaatteet ja turvaistuinten vyöt, kamala yhdistelmä!), ajaa reilun viiden minuutin matka kerhoon ja riisua nämä juuri topatut lapset. Ja kotiin lähtiessä taas pukemiset, riisumiset ja autoonlaittamiset uudestaan! Mutta kerta toisensa jälkeen olen sitä mieltä, että kyllä se kannattaa! Kyllä toisten ihmisten seura vain piristää ja tekee hyvää meidän koko porukalle, kun olemme niin paljon vain keskenämme.

Pikkuveljelle ei kauaa riittänyt pelkkä seisomaan nouseminen ja paikallaan seisominen vaan nyt kävellään jo tukea vasten. Viikonloppuna otimme myös taaperokärryn saunasta esiin (isompien meno äityy kärryn kanssa aina vähän turhan hurjaksi) ja niinpä vain onnistuu meno senkin kanssa. 

Ovatpa muuten ärsyttäviä nämä kovat pakkaset vauvan päiväunien kannalta. Onko kukaan samaa mieltä? Meillä vauva alkoi vasta reilu kuukausi sitten nukkua kaikki päiväunensa ulkona ja se oli kyllä niin näppärää, kun nukkuu pihalla aina vähintään puolet pidempään kuin sisällä. Näillä pakkasilla on ollut pakko nukkua taas sisällä ja kyllä ottaa koville tuo nukahtaminen. No, eipä näitä paukkupakkasia voi kovin kauaa enää riittää!

Tytölle Pomp de Luxin alesta ostamani housut sopivat kuin nakutettu mummun ja papan tuoman Benettonin neuletakin väreihin. Blogin ja käsitöiden lisäksi kauniit lasten vaatteet ovat minulle yksi "harrastus" ja ilon aihe, joka auttaa jaksamaan tätä raskasta rakennusaikaa. Turhamaista tai ei, mutta kyllä se piristää päivää, kun saa pukea aamulla lapset nätteihin vaatteisiin. Ja kyllä sitä piristystä kaivataankin, kun pikkuvelikin on aloittanut yöhulinat eli huutelee pitkin yötä ja samoin tekee tyttö -  edelleen. Näitä huonosti nukuttuja öitä ja muita hankalampia aikoja lasten kanssa sanotaan aina ohimeneviksi vaiheiksi. Voin sanoa, että on aika pitkä tämä "vaihe". Ne kerrat, kun olen viimeisen viiden vuoden aikana nukkunut yöni heräämättä, ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Ovatko meidän lapset vain niin mahdottoman huonoja nukkujia (no isoveli sentään nukkuu) vai onko jonkun muunkin "vaihe" kestänyt vähän pidempään? Tietenkin toivon, että te lukijat siellä nukutte paremmin, mutta onhan se nyt kieltämättä aina lohduttava kuulla, ettei ole ihan yksin ongelmiensa kanssa.

Veljekset kuin ilvekset samanlaisissa Pompin neuleissaan. :)

Iloa viikkoosi!

Vanhan puuhellan kunnostus

Löysin luonnoksista tällaisen kauan sitten lähes valmiiksi tehdyn postauksen puuhellan kunnostuksesta, joten julkaistaanpa se nyt, ettei jää aivan unholaan. Mies piti tänään talvilomapäivän ja kävimme häntä talolla moikkaamassa. Otin samalla muutaman lisäkuvan puuhellasta. Postauksen kuvista suurimman osan olin jo laittanut tänne valmiiksi, ja ennen käytin pienempiä kuvia, joten yhteneväisyyden vuoksi kaikki kuvat ovat nyt pienempiä kuin normaalisti. Seuraavassa postauksessa nähdään sitten taas vähän suurempia kuvia. :)

Kaakeliuunin muurauksen yhteydessä tasan vuosi sitten taloomme muurattiin myös vanha Högforssin puuhella. Ostimme kaksi samanlaista vanhaa puuhellaa, joissa molemmissa oli joitakin vikoja. Mies purki hellat ja osia yhdistelemällä sekä korjailemalla niistä saatiin yksi ehjä hella. 

Hellan osat olivat todella ruosteisia, joten ne saivat kokea sitruunahappokäsittelyn. Osat olivat siis noin vuorokauden kiehuvasta vedestä ja sitruunahaposta sekoitetussa liuoksessa. Tämä liuos poisti ruosteen hämmästyttävän tehokkaasti! Liuotuksen jälkeen kuivasimme osat ja levitimme harjalla osiin ohuen kerroksen liesimustaa. Tämän jälkeen vielä harjasimme osat harjan kiillotuspuolella, mikä antoi upean kiiltävän pinnan.

Tämä Högfors No5 puuhella on minusta erityisen kaunis kaikkine koukeroineen ja koristuksineen. Piipun ja huuvan maalaamme jossakin vaiheessa valkoisella maitomaalilla.  

Kaakeliuunissa olemme pitäneet valkeaa säännöllisesti, mutta puuhellassa oli vasta tänään ensimmäistä kertaa tuli, kun mies sai viime viikolla tehtyä siihen vielä jonkun viimeisen valuun. Hienosti rätisi tuli puuhellan pesässä, mutta kyllä saa olla pienten lasten kanssa tarkkana, etteivät polta sormiaan noissa kuumissa rautaosissa. Ihan sama homma on kaakeliuunin luukkujen kanssa. 

Mukavia pakkaspäiviä!

Uusi vuosi ja laattojen saumausta

Hei pitkästä aikaa! Blogin joululoma venyikin hurjan pitkäksi. Minulle tuli aivan totaalinen väsymys blogin suhteen, eikä innostanut postailla yhtään mistään. Miestä olen yrittänyt hoputella, että joko siellä talolla olisi taas jotakin uutta kuvattavaa, että saisi jonkinlaisen postauksen aikaiseksi. Itse kun olen olut niin väsynyt ja saamaton, etten ole saanut minkäänlaisia julkaisukelpoisia kuvia saatikka tekstiä aikaiseksi. Myönnän, että otti vähän koville aloittaa jälleen uusi vuosi tässä vanhassa kodissa varsinkin, kun edelleenkään ei ole tarkkaa tietoa muuttoajankohdasta. Mutta mukava huomata, että täällä blogissa on riittänyt kävijöitä ihan samalla tavalla, vaikkei uusia postauksia ole tullutkaan, ja lukijoitakin on tullut jopa muutama lisää. :)

  Suurin syy väsymykseen on varmasti lasten sairastelu (ja huonosti nukutut yöt) sekä ennen joulua että sen jälkeen. Jouluna kaikki olivat onneksi terveinä ja saimme nauttia mummuloiden joulutunnelmasta sekä serkkujen ja muun lähisuvun seurasta. Joulun pyhien jälkeen olemmekin olleet lasten kanssa vain kotona ja sairastelun sekä pakkasten vuoksi emme ole juuri nenänpäitämme ulos laittaneet. Uudenvuoden aattona sentään uskaltauduimme katselemaan kaupungin järjestämää lasten ilotulitusta, ja nyt lasten tervehdyttyä olemme jopa pari kertaa ulkoilleetkin. Tällä viikolla alkoivat taas myös pojan oma kerho sekä perhekerho, joten olemme päässeet vähän ihmisten ilmoille. Eiköhän se uusi vuosi arkisine touhuiluineen tästä taas lähde käyntiin, vaikka ajatukset ovatkin lähes koko ajan muutossa ja uudessa kodissa.

Talolla mies on saanut märkätilat laatoitettua, mutta saumaukset ovat vielä osin kesken. Saunan ja WC:n laatat on saumattu, samoin osa kodinhoitohuoneen laatoista. Niin ja olihan se kylpyhuonekin jo kokonaan saumattu, vaan ei ole enää...Siitä lisää joskus myöhemmin!

Kävin tänään lasten kanssa talolla hakiessamme poikaa kerhosta. Neljän maissa oli jo sen verran pimeää, että työmaavalojen loisteessa kuvaaminen oli aika epätoivoista, mutta laittelen nyt silti muutaman kuvan WC:n valmiista lattiasta. Laattana on sama valkoinen 10x10, kuin kodinhoitohuoneessa ja saumaus on harmaa. Olen kyllä tosi tyytyväinen laattavalintaamme. Siistiä jälkeä, sanon minä!

Eiköhän näitä raksapostauksia tässä kevätpuolella ala tulla vähän enemmänkin, kun valmista tulee huone huoneelta. En malta odottaa! Voitte vain kuvitella, miten sormeni syyhyävät päästä varsinaisiin sisustushommiin. Odotan niin kovasti, että saamme kantaa viimein kaikki haalimamme vanhat huonekalut arvoiseensa ympäristöön, siihen kotiin, jota varten ne olemme hankkineet. 

Antoisaa alkanutta vuotta!