Vanhoja opetustauluja ja ovia

Olin viime viikonloppuna lasten kanssa mummulassa ja kävin paikallisen kyläkoulun huutokaupassa. Siellä oli myynnissä lähinnä monenlaisia antiikinaikaisia koneita kuten sähkökäyttöinen perunankuorimiskone jne. Yleisöä kiinnosti eniten opetustaulut ja ne myytiin näppärästi viimeisenä. Vietin huutokaupassa yhteensä viisi tuntia, eikä kaikkia tauluja oltu lähtiessäni vielä edes myyty.

Ebba Masalinin kasvitauluja oli myynnissä paljon, mutta niitä meillä on jo niin hyvä määrä, että sivuutin ne täysin. Nyt lähti mukaan kovan kilpailun päätteeksi lammastaulu sekä pojille hauska eläintaulu. Olemme suunnitelleet, että joskus tulevaisuudessa voisimme ottaa meille joko kanoja tai lampaita ja siksi tuo lammastaulu oli niin sopiva. Kana-aiheinen taulukin oli myynnissä, mutta välillä hinnat kipusivat yli seitsemäänkymmeneen euroon saakka (noin suolaista hintaa en tosin omistani joutunut maksamaan), joten ihan kaikkia en voinut omakseni huutaa.

Lammastaulu ei vielä pääse pysyvästi seinälle, mutta kyllä sille jossakin vaiheessa paikka löydetään. Eläintaulu ripustettiin nyt isomman pojan sängyn päätyyn ja ehkä se jonakin kauniina päivänä pääsee jomman kumman pojan huoneeseen. Odotan yläkertaa ja lisätilaa niin kovasti, ja välillä iskee epäusko, että voiko meillä tosiaan olla joskus lähes kaksinkertainen määrä leikki-, oleskelu- ja tavaransäilytystilaa nykyiseen verrattuna. Sitä odotellessa!

Mies on tehnyt myös hyviä ja ehkä vielä vähän tarpeellisempia löytöjä kuin nuo minun opetustauluni. Hän osti Torista viisi vanhaa nelipeilistä ovea. Näistä saamme upeat ovet eteisen ja yläkerran vaatekomeroihin. Ovet eivät olleet hinnalla pilattuja, joten senkin puolesta ne olivat tosi hyvä löytö. Yhdessä hieman leveämmässä ovessa, joka ei nyt näy kuvissa kokonaisuudessaan, oli hieno kamarilukko.

Lapset ovat isin kanssa ulkona ja odottavat jätskiautoa saapuvaksi näillä  minuuteilla. Se pysähtyy aivan meidän talon vieressä. Isompi poika menee tänään eskarikaverinsa synttäreille. Minulla olisi niinkin rattoisa homma kuin vessan pesu edessä tänään, mutta muuta pakollista askaretta ei onneksi ole. Pihalla haluan ainakin päästä kuljeksimaan, sillä viime kesänä istutetut perennat kasvavat hurjaa vauhtia. Ruohokin on parin päivän aikana muuttunut jo kovin vihreäksi. Pihajutuista voisinkin laitella kuvia tänne blogiin pian!

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

Iloista vappua!

Näyttää käyneen minullekin niin, että Instagramin helppous vetää puoleensa ja blogi jää vähemmälle huomiolle. Blogi päivittyy silti edelleen, mutta näköjään vähän harvemmin. Instagram-tilini löydät täältä.

Perjantaina pidimme lasten kanssa vappunaamiaiset. Söimme välipalalla kinkkupitsapannaria ja hedelmäcoctailpaloja sekä kuorrutettuja kaupan minidonitseja. Viikonloppu vierähti mummulassa ja kävin muutaman sukulaisen kanssa huutokaupassa. Huutokauppalöydöt ovatkin jo näkyneet istassa, mutta voisin laitella niitä tänne blogiinkin myöhemmin.

 Tänään kävimme lasten kanssa kirjastossa ja eskarilaiselta napattiin yksi maitohammas pois uuden rautahampaan tieltä. Siihen päälle tehtiin loppuviikon ruokaostokset näiden apulaisten kanssa. Kotona odotti vielä vappumunkkien leipominen. Nyt kun kaikesta on selvitty, niin tekisi mieli vain istahtaa sohvalle lukemaan kirjaa. Vaan keittiö (ja oikeastaan koko koti) on ihan hujan hajan, joten aivan koko iltaa ei voi kirjan parissa viettää.

 Mies tekee miellä joka vuosi siman ja monena vuotena olemme paistaneet munkit yhdessä. Parina viime vuonna olemme tainneet tyytyä kaupan munkkeihin, mutta nyt kokeilin ensimmäistä kertaa paljon kehuttuja itse tehtyjä vappudonitseja, jotka paistetaan uunissa. Ohje löytyy Suklaapossun sivuilta. Munkeista/donitseista tuli tosi kuohkeita ja muutenkin hyvän makuisia, mutta ulkonäöltään ne eivät kyllä muistuta sen paremmin munkkia kuin donitsiakaan vaan pikemminkin muffinssia. No, muffinssipellillä ne paistettiinkin, joten siinä ehkä syy. Hyviä ja todella helppoja nämä kyllä olivat, joten eiköhän näitä tule toistekin leivottua. Nytkin tein ensimmäisen satsin jälkeen heti perään toisen taikinan, ettei tarvitse enää huomenna ruveta lisää leipomaan.

OIKEIN ILOISTA VAPPUA  KAIKILLE!

 

Vanhoja aarteita

Meidän keittiön työtasot ovat kovin vaaleat ja kaipailin jotakin rouheaa vanhaa esinettä vastapainoksi. Viime sunnuntaina olimme lähes koko päivän ulkosalla pihahommissa ja silloin eteeni sattui kaksi juuri sopivaa vanhaa esinettä. Meidän tontille parhaillaan siirrettävän vanhan aitan sisällä oli suuri kaksiosainen viljalaari ja nämä kauniit luukut ovat olleet tuon viljalaarin luukkuja. Nyt ne saavat koristaa meidän keittiötä.
 

Neilikka on sitten ihana kukka! Ostin tämän vaaleankeltaisen kimpun lähes kaksi viikkoa sitten ja se kukkii edelleen kauniina.
  

Seuraavien kuvien otosta on jo reilu viikko aikaa, joten niissä nuo viljaluukut eivät näy. Nämä kuvat otin jonakin harvinaisena hetkenä, kun keittiö ja sen ympäristö oli puunattu oikein kunnolla, joten näette keittiötä vähän joka suunnasta. Olen edelleen aivan ihastunut tuohon vanhan vihreän sävyyn, jota meillä on keittiössä ja kuistissa. Olen myös tosi tyytyväinen, että jääkaappi ja pakastin saatiin piiloon kauniiden paneeliovien taakse.

Ruokakomeron vasemmalla puolella oleva seinä minun on pakko aina rajata kuvista pois, sillä siinä on meidän työpöytä, joka on aina aivan täynnä kaikenmaailman papereita, kirjoja, lippuja ja lappuja. Työpöydällä sijaitsee myös läppäri, jolta näitä postauksiakin aina kirjoittelen. Työpöytä pääsee aikanaan yläkertaan piiloon, mutta täällä alakerrassa sille ei mitenkään löydy muuta paikkaa. Voitte uskoa, että olemme yrittäneet sellaista keksiä!

 AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA VIIKONLOPPUA!

Wc

 Meidän wc ei ole muuton jälkeen edistynyt oikeastaan ollenkaan, eikä sieltä puutukaan kuin tapetti puolipaneelin yläpuolelta. Ilmeisesti joku seinän yläosassa oleva vaneri on vielä irrotettava yläkerran sähköjenvetoa varten, joten tapettia ei kannata ennen sitä laittaa. Näin asia on minulle kerrottu. Tai sitten miehellä on vain vähän tärkeämpiäkin rakennuspuuhia kuin yhden vessan seinän tapiseeraus kukkatapetilla. :D

Tarkoitus oli, että laitan tänne blogiin kuvia meidän wc:stä vasta, kun se on täysin valmis. Koska sitä saa ilmeisesti odotella vielä jonkun aikaa, niin päätin nyt kuitenkin laitella tänne joitakin kuvia meidän pienestä, mutta hyvin asiansa ajavasta wc:stä. Ikkunatonta, pimeää huonetta oli hieman haastava kuvata, mutta toivottavasti se ei pilaa tunnelmaa. Wc:n peilistä näkyy kauniisti meidän alakerran kaikkein keskeneräisin huone eli eteinen, mutta ei mennä nyt siihen. ;) Peilin kehykset täytyisi myös maalata jossakin vaiheessa huoneen väreihin sopiviksi.

Wc:n allaskaapiksi hankimme vanhan patakaapin, joka oli alunperin keltainen. En käytä juurikaan sinistä sisustuksessa, mutta tähän huoneeseen olen sitä halunnut laittaa. Patakaappi on maalattu Uulan pellavaöljymaalilla, jonka sävy on Sade. Kaapin harmahtavan sininen sävy sopii hyvin Pihlgren&Ritolan Isoäidin aikaan -tapettiin, jota olen seinien yläosiin kaavaillut. Pieni tapettinäytepala yhdessä nurkassa auttaa kuvittelemaan, miltä huone tulee jonakin kauniina päivänä näyttämään.

Sähköpistokkeet ja valokatkaisimet ovat Renovan tuotantoa. Hana on Damixan Tradition. Olipas mukava laitella tänne kuvia huoneesta, jota en ole aiemmin blogiin juuri kuvaillut. Eiköhän se puuttuva tapettikin vielä joskus seinään saada!

Talo Ahonlaidalla -blogin Instagram-tili löytyy täältä! Sitä päivittelen vähän useammin kuin blogia. Seuraajia onkin tullut jo uskomattoman paljon! :)


AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

 

Pandasynttärit

Maanantaina juhlittiin meidän lasten 3-, 5- ja 7-vuotissynttäreitä sukulaisten kanssa. Viime vuonna pidimme kaikille omat sukulaissynttärit ja se oli vähän raskasta vieraillekin, kun osa joutui tulemaan kaukaa meille juhlimaan jokaista lasta yksitellen aina kuukauden välein. Tällä tyylillä taidetaan mennä jatkossakin, että sukulaisille yhdet yhteiset synttärit ja sitten eskari-ikäisestä lähtien jokaiselle omat kaverisynttärit. Siinä on juhlia ihan riittämiin!

Kyselin lapsilta ajoissa eri teemavaihtoehtoja ja vaikka se itselläkin jo mielessä oli, niin taisi kuitenkin olla joku lapsista, joka sen ensimmäisenä ääneen sanoi: pandateema! Tämähän sopi kaikille oikein hyvin ja ei kun leipomuksia suunnittelemaan! Ajattelin, että yhdelle lapselle tehdään pandakakku, yhdelle pandamuffinsseja jne, mutta kävi ilmi, että kaikki lapset halusivat oman kakun. Eipä siinä, tämä äitihän teki työtä käskettyä ja niin syntyi kolme erityylistä ja erimakuista kakkua.

Tytölle tein vadelmarahkatäytteisen täytekakun, jonka päällystin sokerimassalla ja sokerimassakoristeilla. Täytyy taas sanoa, että ei ole minun juttuni tuo sokerimassan kanssa pelaaminen. Hetkeen en aio taas sitä kakkuihin laittaa muuta kuin korkeintaan koristeiksi. Yksinkertaiset kukkakoristeet kun onnistuivat melko hyvin.

Pikkuveljen kakku oli varmasti parhaan makuinen ja ihan hauskan näköinenkin. Se oli pandan pään muotoinen porkkanakakku, josta sai onneksi kätevästi pahat lakritsinmakuiset sokerimassakoristeet pois. Esikoinen ei huolinut mitään lällyä söpöstelypandakakkua, joten hänelle tein kinuskijuustokakun ja päälle laitoimme tulostetun, pojan värittämän Kung Fu Pandan. Lisäksi tarjolla oli keksejä, karkkeja, sipsejä sekä suolabambutikkuja ja kinkkupiirakkaa.

 

Koristuksiksi laitoimme seinille lasten aiemmin tekemiä panda-askarteluja sekä tytön ja pikkuveljen askartelemat suloiset pandaviirit. Juhlat olivat tosi mukavat ja oli kiva saada taas lähisukua meille kylään. Kiitos kaikille vieraille!


ILOISTA VIIKONLOPPUA!

Vielä vähän pääsiäistä

Täällä on vietetty mukavat pääsiäisen pyhät pääosin kotosalla. Eskarilainen kävi ensimmäistä kertaa ystäviensä kanssa virpomassa ja piipahdimme oman kylän pääsiäiskokolla. Eväsretkelläkin ehdimme käydä koko perhe. Paljon mukavia juttuja, joista voisi hyvinkin tulla osa meidän perheen pääsiäisperinnettä. Sunnuntaina mies lähti lasten kanssa evakkoon mummulaan, jotta sain leipoa rauhassa. Maanantaina nimittäin juhlimme meidän kolmen kevätlapsen synttäreitä sukulaisten kanssa. Tästä emme ehkä tee perinnettä, sillä niin mukavaa kuin juhlien järjestäminen onkin, en ehkä haluaisi käyttää pääsiäistä enää toista kertaa pelkkään siivoamiseen ja leipomiseen. Synttärikuvia luvassa ensi kerralla.

 Kamerasta löytyi joitakin pääsiäisen aikana otettuja kuvia keittiöstä. Silloin harvoin, kun keittiö on tiptop siistissä kunnossa, niin pakkohan siitä on kuvia ottaa. Keittiö on myös ainut huone, joka on lähes täysin valmis, joten sitä on kiva kuvata. Siellä kun on jo lähes joka lista paikoillaan ja maalattuna.

  
Täälläkin on viimein joitakin odotettuja kevään merkkejä havaittavissa. Räystäistä tippuu vesi, lasten tekemät lumiukot alkavat pikku hiljaa sulaa ja talon eteläseinustalla alkaa jo näkyä vähän paljasta maata. Kova luottamus on siihen, että kevät sieltä vielä tulee, vaikka sitä on saatu tänä vuonna vähän odottaakin.

IHANAA HUHTIKUUTA!

Tupa pääsiäisasussa

Kotiin on ilmestynyt hieman lisää pääsiäiskoristeita, ja viime viikolla lasten kanssa kylvämämme ohransiemenet ovat kasvaneet jo hurjan pitkiksi. Olen viime vuosina oppinut pitämään keltaisesta, ja pääsiäisvärinä se onkin ihan ehdoton. Pienet keltaiset ja vihreät väripilkut piristävät kummasti kodin ilmettä ja sopivat kivasti tummiin hirsiseiniin.

Viimeksi eilen mies mietti ääneen, voisimmeko jo siirtää vanhan puusohvamme tupaan. Ektorpille ei vain oikein ole muuta paikkaa ennen yläkerran valmistumista. Olohuone on sen mallinen, että sinne ei oikein kahta sohvaa saa järkevästi mahtumaan. Vierekkäin ne kyllä mahtuisivat, jos arkun siirtäisi muualle, mutta se näyttäisi ehkä vähän hassulta. Puusohva muuttaisi kyllä tuvan ilmeen juuri sellaiseksi, kuin sen valmiiksi sisustettuna näen, mutta kai sitä vain täytyy malttaa odottaa.

 Tuleva pääsiäinen saa jo kovasti odottamaan kevättä ja lumen sulamista. Mies on tosin asiasta toista mieltä, sillä meneillään oleva aitan hirsien paikkaaminen ja seinien pystytys on huomattavasti mukavampaa ja siistimpää hommaa pikkupakkasella kuin lämpöisellä säällä kuralitkussa seisten. No, ehkä saan kuitenkin salaa haaveilla keväästä, kunhan en turhan usein puhu aiheesta miehen kuullen! Täytyisi varmaan tuosta aitastakin laitella tänne jossakin vaiheessa kuvia, kunhan seinät saavat vielä vähän korkeutta.

HALUAN TOIVOTTAA KAIKILLE LUKIJOILLENI OIKEIN RAUHALLISTA PÄÄSIÄISTÄ!