Talo Ahonlaidalla: Kun osaisi olla vaan

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Kun osaisi olla vaan

Pojan nukkuessa päiväuniaan minulla on päivittäin muutama tunti omaa aikaa. Usein nuo tunnit vierähtävät kuin huomaamatta blogeja selaillen, ruokaa laittaen ja muita kotihommia tehden. Eilen kuitenkin päätin, että varaan tuon ajan ihan vain olemiseen ja olostani nauttimiseen. Teen jotakin, mistä tykkään - jotakin rentouttavaa. Jollekin toiselle tällainen rentoutuminen käy varmasti ihan itsestään. Mutta minun on monesti oikein päätettävä, että nyt en suorita mitään kotitöitä, en yritä saada jotakin aikaiseksi, vaan olen ja nautin hiljaisuudesta. 

Täytyy myöntää, että saatuani pojan nukkumaan, täytyi oikein pinnistellä, etten alkanut keräillä leluja ja järjestellä paikkoja. Minulle imuroiminen ja lattioiden pesu ovat vihoviimeisiä hommia; niihin ryhdyn vain pakon edestä. Meillä ei todellakaan tehdä joka viikko mitään oikeaoppista viikkosiivousta ja kuurausta. Ei täällä nyt kuitenkaan missään läävässäkään eletä. Tavaroiden järjestelystä olen sen sijaan aina tykännyt. Kun tavarat ovat omilla paikoillaan, niin koti on paljon viihtyisämpi.

Päädyin kuitenkin suunnitelmani mukaan loikoilemaan sohvalle uusimpien sisustuslehtien kanssa. Vielä 5 vuotta sitten luin innoissani Deko-lehteä ja tilasin sen jopa kotiinkin. En ole hetkeen tuota lehteä lukenut, mutta ainakin tuolloin siinä oli lähinnä modernia ja pelkistettyä sisustusta, mistä silloin tykkäsin. Sisustusmakuni on hieman muuttunut noista ajoista. Tällä hetkellä suosikkilehtiä ovat Koti ja keittiö, Maalaisunelma, Toivekoti ja puutarha ja Uusi koti. Mitään näistä en ole tilannut, mutta irtonumeroita tulee joskus ostettua. Nyt pitäisikin ruveta oikein kunnolla tutkimaan inspiroivia lehtiä ja blogeja, jotta saisin ideoita taloamme varten. Pohjapiirustusta kun pitäisi pian ruveta suunnittelemaan, ja etenkin keittiön ratkaisut tuottavat jo tässä vaiheessa päänvaivaa. 



Olin leiponut edellispäivänä tosi nopean ja helpon mustikka-vadelmapiirakan. Huomasin, että yksi vaniljavaahtopurkki on menossa vanhaksi, joten pitihän sen kaveriksi saada marjapiirakkaa. ;) Ohjeen olen saanut äidiltäni ja se on todella helppo, aineet vain sekoitetaan. Resepti on myös siitä hyvä, että kaapista löytyy aika varmasti tarvittavat ainekset, edes munia ei tarvita. Meillä ainakin on aina joko maustamatonta jogurttia, kermaviiliä tai viiliä kaapissa, piimää vähän harvemmin. Tämä on kätevä tehdä esimerkiksi yllätysvieraille. Luulen, että tällä ohjeella tulisi myös ihana raparperipiirakka. Täytyisi vain hakea raparpereja mummulasta.

Tosi helppo piirakka
1,5dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
125g voita
1,5-2dl maustamatonta jogurttia/
piimää/viiliä/kermaviiliä 
1tl ruokasoodaa

Sulata voi ja sekoita joukkoon sokerit ja vehnäjauhot. Sekoita ruokasooda maustamattoman jogurtin/piimän/viilin/kermaviilin joukkoon. Yhdistä seokset ja sekoita. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Laita päälle marjoja/raparperia ja paista 175-200 asteessa 25-30 minuuttia.

Jos ei tunne minua, niin voi ihmetellä tuota piirakan vieressä olevaa vesilasia. Tee tai kahvi varmaan sopisi hyvin makean kanssa, mutta minä olen sen verran outo, etten tykkää kummastakaan. En ole koskaan tykännyt. Juon lähes aina vain kylmää vettä. Se ei peitä maullaan tai pilaa makeudellaan ihanan ruuan ja herkkujen makua. Vadelmia laitoin tällä kertaa lasia koristamaan ja hyvältähän vesi maistuikin vadelma-aromin kera.

Ihanat sisustuslehdet ja piirakka tekivät tehtävänsä. Virkkasin myös jälleen uutta tyynynpäällistä. Siitä lisää myöhemmin. Enpä osaa keksiä paljon parempaa tapaa rentoutua. :)

Leppoisaa kesäviikonloppua sinulle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Viestisi ilahduttaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...