Vanhoja opetustauluja

Haluan toivottaa kaikki uudet lukijat lämpimästi tervetulleiksi blogiini! Kiitos myös kaikista sähköposteistanne! Yritän vastata niihin aina mahdollisimman pian, mutta välillä taloa koskevat kysymykset ovat sen verran haastavia, etten osaa niihin itse vastata. Silloin täytyy odottaa, että saan miehen kanssani kysymysten ääreen ja vastaaminen saattaa kestää hieman pidempään. :)

Meillä on ollut erityisen mielenkiintoinen viikonloppu. Kyläkoulu, jossa olen käynyt ensimmäiset kuusi opinvuottani, lakkautettiin (mikä on tietenkin harmi) ja lähes koko koulun irtaimisto huutokaupattiin. Kun kuulin huutokaupasta siskoltani, niin meidän viikonloppusuunnitelmat menivät kertaheitolla uusiksi ja suuntasimme jälleen kerran auton nokan kohti mummulaa. Lapset jäivät mummun ja papan hoiviin ja hyvä niin, sillä olimme huutokaupassa yhteensä kuusi tuntia! Varsinainen huutokauppa kesti viisi tuntia ja sitä ennen oli tunnin ajan aikaa tutustua kaupattaviin tuotteisiin. 

Mies huusi muutaman laatikollisen vanhoja työkaluja. Höyläpenkit kiinnostivat häntä myös, mutta sellainen jäi nyt saamatta. Toinen meitä kiinnostava tuoteryhmä olivat vanhat opetustaulut, jotka myytiin kaikkein viimeisimpänä. Niitä oli tarjolla lähemmäs parisataa ja varsinkin osa naisihmisistä tutkaili niitä aika tarkkaan ennen kuin niitä päästiin huutamaan. Bongasin taulujen joukosta heti muutamia aarteita: Ebba Masalinin ihania mustapohjaisia kasvitauluja sekä pari Martta Wendelinin taulua. Masalinin tauluista vanhimmat olivat vuodelta 1903.

Kun opetustaulujen vuoro tuli, niin luokkahuoneessa kävi kova kuhina. Ebba Masalinin tauluja oli reilu kymmenen ja ne myytiin yksi kerrallaan. Meillä oli miehen kanssa hyvä työnjako; minä sanoin, mitä tauluja huudetaan ja mies hoiti huutamisen. :) Masalinin taulut menivät kuin kuumille kiville, mutta todella halvalla verrattuna siihen, mitä niistä netissä pyydetään. Hyviä kauppoja siis teimme! Lopuille tauluille huutokauppameklari määräsi summan ja tauluja sai valita sillä kappalehinnalla niin monta kuin halusi. Me onnistuimme nopeina nappaamaan molemmat Martta Wendelinin taulut. Lasten huoneisiin olisi myös ollut kivoja eläintauluja kuten karhu, kettu tai joutsen poikasineen, mutta ne jäivät tällä kertaa ostamatta, kun tuo meklarin määräämä kappalehinta oli sen verran korkea. Ja kun ei niitä lasten huoneitakaan vielä ole, niin täytyy malttaa vähän odottaa myös niiden sisustuksen kanssa.

Meidän alakertaan en jotenkin osaisi noita kukkatauluja esille laittaa, koska alakertaa yritämme sisustaa mahdollisimman perinteisellä tyylillä. Ennen vanhaanhan ei opetustauluja olla sisustuksessa käytetty, vaikka ne vanhoja ovatkin. Wendelinin opetustaulut sen sijaan ovat kuin tavallisia tauluja, joten jomman kumman niistä voisimme kehystää tuvan seinälle. Yläkertaakin aiomme sisustaa melko perinteiseti, mutta kuitenkin vähän vapaammin, joten Masalinin tauluista yksi päätyy varmasti tytön huoneeseen ja niittyleinikki luultavasti yläkerran aulaan. Masalinin tauluja tuli huudettua vähän yli omien tarpeiden (kuvissa ei edes ole vielä kaikki :D), ihan tarkoituksella kylläkin, kun lähtivät niin edullisesti. Katsotaan, mihin loput niistä päätyvät.

Mies aikoo seuraavaksi maalata meidän tulisijojen välissä olevan piipun sekä puuhellan huuvan. On jännittävää nähdä, miltä piippu ja huuva tulevat näyttämään valkoisina! :)

Mukavaa sunnuntaita ja tulevaa viikkoa!