Kolme yötä jouluun on

Joulu lähestyy ja eskarilainenkin pääsi tänään hyvin ansaitulle joululomalle. Lapset laskevat malttamattomina öitä jouluun. On ihana seurata heidän jännitystään ja odotustaan! Joulufiilistä vei kyllä hieman eilinen vesisade, joka sulatti meiltä lähes kaikki lumet. Kunnon valkean joulun toteutuminen oli jo niin lähellä! Toivoani en ole kuitenkaan vielä aivan kokonaan menettänyt, ja toisaalta minun jouluani ei yksi lumen puute onnistu pilaamaan. Joulutunnelmaa kun tuovat niin monet muutkin asiat!

Joulukorttien kanssa olimme tänä vuonna vähän myöhässä, mutta ehtivät kuitenkin hyvin jouluksi perille. Minulla ei ollut oikein mitään ideaa, millaiset joulukorttikuvat haluaisin tänä vuonna ottaa lapsista. Tuo punainen uusi kaappi kuitenkin alkoi kutkuttaa niin, että sen eteen asetin lapset sopivissa vaatteissa ja nappasin kuvat aika vähällä suunnittelulla.  Pikkuveli ei ollut ollenkaan halukas tulemaan kuviin, kun villapaitakin niin kovasti "ukitti" eli kutitti, mutta jotenkin saimme hänet kuitenkin houkuteltua mukaan. Alla poitsu kaseleekin kehyksiin laittamaani joulukorttia rakkaan possunsa kanssa. Sen hän nappasi kainaloonsa viimekertaisella Ikean reissullamme, ja he ovat kyllä suloinen parivaljakko. <3

 Tänään paistoimme vielä viimeisen satsin pipareita, tällä kertaa kaupan taikinasta. Tein samalla sydämenmuotoisia pipareita kuusta varten, niin kuin aiempinakin vuosina. Koristepipareihin en halua tuhlata itsetehtyä herkkutaikinaa, joten niihin käytän yleensä ostotaikinaa. Niitä omasta taikinasta tehtyjä, parhaita, pipareita on vielä pakastimessa odottamassa joulun juhlahetkiä. Lapsilla oli ilonpäivä, kun he saivat ensin leipoa pipareita, sitten koristella ja vielä syödä omat taideteoksensa.

Keittiössä on ollut uuni kuumana monena päivänä, kun olemme valmistelleet muitakin herkkuja joulua varten. Minä tein peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa. Ne yhdessä kinkun ja rosollin kanssa ovat minun ja miehen joulupöydän tärkeimmät antimet. Tein myös ensimmäistä kertaa herkullista punajuuriaurajuustolaatikkoa, jonka reseptin sain anopilta. Mies on puolestaan leiponut äitinsä ohjeella piimälimppuja, joista yhden söimme samantien uunituoreena. Pelkään, etten ikinä saisi itse limppuja onnistumaan noin täydellisesti, joten mies saa ne valmistaa jatkossakin.

PIPARIN JA HYASINTIN TUOKSUA PÄIVIISI!