Kotileikkinurkkaus

Pikkuveli on taas vaihteeksi sairastellut oikein kunnolla. Reppana oli ihan kuumeinen ja nuhainen ja halusi itse joka välissä päiväunille. Päivystyksessäkin jouduttiin viikonlopun aikana käymään, kun hengitys kävi niin raskaaksi. Astmalääkkeillä olo helpottui ja päästiin sentään yöksi kotiin. On se niin ikävää, kun pieni joutuu sairastamaan.

 Meidän 3- ja 5-vuotiailla on päivittäin ihanat leikit yhdessä. Välillä ollaan isi ja äiti, välillä palomiehiä ja välillä milloin mitäkin hahmoja. Toisinaan tietenkin menevät sukset ristiin ja tulee erimielisyyksiä leikin kulusta, mutta pääosin sisko ja veli leikkivät aika sopuisasti. Pikkuvelikin yrittää kovasti päästä mukaan, mutta häntä ei kovin usein kelpuuteta leikkiin edes vauvaksi tai koiraksi, koska hän sotkee leikit. Hän on kuulemma tervetullut mukaan vasta sitten, kun hän on täyttänyt kaksi vuotta. :D 3-vuotiaan tytön ja pikkuveljen leikit sen sijaan onnistuvat välillä kivasti. Yhtenä päivänä sain ihanan videon, kun pikkuveli istui nukensängyssä ja tyttö peitteli ja hoiti häntä niin kuin pientä vauvaa.

 Kuvailin eilen aamulla lasten kotileikkejä. Meillä kun ei ole alakerrassa ylimääräistä huonetta lasten leluille, niin kaikki lelut ovat tuvassa. Yksi tuvan nurkka on varattu kotileikeille. Sieltä löytyvät leikkiuuni ja -ruuat, pikkupöytä tuoleineen sekä nukkeleikkitarvikkeet. Tämä nurkkaus ei vain tunnu lapsille riittävän. Se ei kai ole tarpeeksi kodinomainen, kun on liian avara tila. Niinpä he rakentavat aika usein tuoleista, vanhasta paripulpetista, peitoista ja kaikesta muusta mahdollisesta (ja mahdottomasta) kodinirtaimistosta nurkkaukseen jos jonkinlaisia majoja ja kyhäelmiä. Eipä siinä mitään, jos tavarat löytäisivät leikkien jälkeen takaisin omilla paikoilleen. Se vain tuntuu olevan aivan ylitsepääsemättömän vaikeaa joka kerta, vaikka ennen leikkiä on luvattu vakaasti hoitaa siivoukset itse. 

Voi että, miten odotankaan sitä, että lapsille saataisiin yläkertaan omat huoneet ja pääsisin niitä laittamaan ja sisustamaan. Ja vähintään yhtä paljon odotan sitä, että tupa ei enää olisi niin täynnä leluja, vaikka toki osa leluista alakertaan kulkeutuisikin. Täällä uudessa kodissa on onneksi kuitenkin paljon enemmän tilaa leluille ja leikeille kuin vanhassa kodissamme, joten enköhän minä jaksa odottaa sitä yläkerran valmistumista vielä tovin jos toisenkin.

Minun on ollut vaikea tai oikeastaan lähes mahdoton löytää meidän sisustukseen sopivia lelukoreja. Kaapissa olevat nyt saavat olla minkälaisia vain, mutta kotileikkinurkassa ei ole kaappeja, joten korit ovat näkyvillä. Pulma ratkesi, kun vanhempani toivat heiltä vanhoja pärekoreja, jotka ovat juuri sopivia ja meidän tyylisiä. Niissä on nyt nukenvaatteita ja muita tarvikkeita. Matalampi pärekori on pappani tekemä. Äitini on ommelut ja kirjaillut tytön päällä olevan sievän tunikan/mekon aikanaan siskolleni.

 

Meidän keittiö alkaa olla siinä kunnossa, että kohta pukkaa postausta. Viikko sitten saimme viimein kaikki astiat banaanilaatikoista kaappeihin (tai meidän tapauksessa laatikoihin) ja myös tuo hirvittävä laatikkomuuri (ja sen yli hyppely), joka eristi keittiön maalausten ajaksi, on muisto vain. Ruokakomeron maalaus on vielä vaiheessa, mutta sen valmistuttua laittelen heti kuvia tänne. :)