Mennyt ja tuleva raksavuosi

Nyt on joulukuusi heitetty ulos ja joulukoristeetkin päätyivät takaisin laatikkoon odottamaan ensi joulua. Kyntteliköt jätimme vielä ikkunoita koristamaan. Kuusenneulasia löytyy lattioilta varmasti vielä monta viikkoa, vaikka imuroinkin koko talon juuri. Nyt kun joulunpunainen on väistynyt kodista, on hyvä jatkaa vähitellen kohti keväisempää tunnelmaa ja värisävyjä.

Lupailin jonkinlaista katsausta viime raksavuoteen sekä tämän uuden vuoden tehtävälistaan. Koska koti on näin keskeneräisenäkin jo ihan toimiva, eikä kodin viimeistelyllä ole periaatteessa mikään kamala kiire, ei viime vuonna saatu valmiiksi läheskään kaikkea, mitä oletimme saavamme. Raskaiden rakennusvuosien jälkeen tekee mieli hengähtää ja käyttää vapaa-aikaa myös lepoon, joten tahti hidastuu väkisinkin.

 Viime vuoden aikana tapahtui kuitenkin monenlaista pientä niin sisustuksen kuin rakentamisenkin saralla. Alkuvuodesta ompelin ikkunoihin kappoja vanhoista pitsilakanoista, mies kunnosti vanhan kaapin, rakensi kuistiin seinänvieruspenkin ja naulakon sekä viimeisteli tuvan ikkunalaudat. Pihalle istutettiin alkukesästä kymmeniä perinneperennoja ja -pensaita sekä -puita ja nurmikkoakin saatiin kylvettyä taas tontin yhteen nurkkaan. Pihasaunarakennukseen nousi myös loppukesästä seinät sekä väliaikaiskatto  ja se saatiin varastokäyttöön. Vanhan aitan perustukset sekä muutama kerros hirsiä saatiin paikoilleen, ja aitan hirsien parissa mies jatkaakin aina, kun vain sää sallii ja huvittaa mennä työpäivän jälkeen tuonne pimeään ahertamaan. Onneksi valo lisääntyy kevättä kohti mentäessä ja ulkohommat alkavat taas tuntua mielekkäämmiltä.

Yläkerran pariin emme vielä ole päässeet, mutta ehkäpä loppuvuodesta pääsemme tekemään sielläkin jotakin. Se nyt ei kuitenkaan ole ihan ensimmäisiä tehtäviä listallamme, joten katsotaan, katsotaan! Sisäsauna olisi myös mukava saada viimein muuhunkin kuin varastokäyttöön. Sitä ennen täytyisi kuitenkin saada makuuhuoneen, kodinhoitohuoneen sekä kuistin ikkunalistat paikoilleen ja koko alakerran ikkunalistat pitäisi maalata. Kodinhoitohuoneeseen täytyisi myös saada tehtyä kunnolliset kaapit, mutta koska olemme niin tottuneet kaappien virkaa toimittaviin rekkeihin ja muovilaatikoihin, on tämäkin tehtävä jäänyt jonon hännille. Eteisessä on myös kovasti hommaa vielä, muun muassa yläkertaan vievät portaat, jotka mies rakentaa myös itse, kuinkas muutenkaan.

 Ulkona tämän vuoden isoimpia hommia ovat vanhan aitan saaminen siihen kuntoon, että katto saataisiin päälle. Hirsien paikkaamista siis riittää, niin kuin alla olevasta kuvasta näkyy. Aittaan saamme säilöön pihan rumat lautakasat, jotka pistävät ikävästi silmään aina, kun katsoo tontin toiselle puolelle. Myös viime kesänä pystytettyyn pihasaunaan on tarkoitus tehdä huopakatto väliaikaiskaton tilalle. Eiköhän me joitakin uusia kukkia ja pensaitakin ehditä kesällä pihaan laittaa.

Työt eivät täällä heti tekemällä lopu. Eipä meillä mikään varsinainen kiire näiden sisähommien kanssa ole, mutta yläkerran valmistumista odotan kyllä tosi kovasti. Olisi niin ihana saada lisätilaa kaikille tavaroille ja varsinkin lasten leluille. Käteni myös syyhyävät päästä sisustamaan yläkerran lastenhuoneita. Alakerta on nyt niin valmiiksi sisustettu, kuin se vain voi olla ennen kuin osa huonekaluista siirtyy yläkertaan, joten täällä ei voi mitään kovin ihmeellistä enää tehdä sisustusrintamalla. 

Jännityksellä odotan, miten rakennus- ja pihahommat edistyvät tämän vuoden aikana. Kokemuksesta olen oppinut, että valmiiksi tulee aina vähemmän, kuin oli toiveissa. Pääasia kuitenkin on, että jotakin tapahtuu, vaikkakin pikku hiljaa. Iloitsen jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta, joka edesauttaa kotimme valmistumista.


MUKAVAA SUNNUNTAIN JATKOA!