Meidän alkuviikko vierähtää aina tosi nopeasti, kun on lasten kerhoon kuskaamista ja perhekerhoa. Loppuviikko saadaankin sitten ottaa aivan rennosti ilman mitään aikatauluja. Käydään kirjastossa, kyläilemässä tai kirpparilla, jos huvittaa, tai sitten pysytään ihan vain kotosalla, niin kuin yleensä.
Yhtenä iltana kävin isompien lasten kanssa katsomassa uusimman Onneli ja Anneli -elokuvan. Aiemmat jaksot olemme katsoneet dvd:ltä. Tämä oli lapsille ensimmäinen kerta oikeassa elokuvateatterissa, enkä itsekään ollut aiemmin käynyt tunnelmallisessa Matin-Tuvassa. Tasan kaksi vuotta sitten kävin ystäväni kanssa katsomassa ensimmäisen Onneli ja Anneli -elokuvan ja kirjoittelin täällä blogissa, miten mukava olisi käydä katsomassa tämän tyyppisiä elokuvia omien lasten kanssa. Enpä tuolloin osannut kuvitella, että jo parin vuoden päästä lapset ovat sen ikäisiä, että heidät uskaltaa viedä elokuviin. Elokuvaa oli kiva katsella kotona tarkasti jaettuja karkkeja mutustellen. En ehkä itse pitänyt tästä kolmannesta osasta yhtä paljon, kuin aiemmista. Ensimmäisessä osassa oli tyttöjen ihanat mekot ja silmä lepäsi rakennuksissa ja maisemissa, kun näki ne ensimmäistä kertaa. Toisen osan jännitys oli pienissä Vaaksanheimolaisissa. Tästä puuttui se jokin, mutta mielelläänhän tätäkin katsoi. Edelleen olen sitä mieltä, että kirjaversiot ovat lähes aina parempia kuin elokuvat. Onnelin ja Annelin koottuja kertomuksia olisikin tarkoitus alkaa lukea isommille lapsille seuraavaksi.
Meidän tuvan ruokapöytä ei ole tainnut montaa kertaa blogissa vilahtaa näin paljaana. Siinä on aina ollut pöytäliina peittona. En oikein tykkää pöydän väristyksestä ja kannen pinta on hyvin kulunut ja vaikeasti puhdistettava, joten se ei ole mikään kaunis näky. Pöydän kansi ja laatikot tullaan maalaamaan näillä näkymin samalla vihreällä, kuin keittiön kaapit. Jalkojen ja rungon väritys on vielä mietinnässä.
Noita Jugend-tuoleja meillä on yhteensä 13 lähes samanlaista yksilötä. Ne olemme ostaneet aikoinaan antiq.fi:stä. Osa tuoleista on mintunvihreitä, osa valkoisia. Tätini on jo poistanut muutamasta maalit ja toimme nyt myös nämä puunväriset meille. Ehkäpä näistäkin vihreitä tulee. Sopivat sitten hyvin pöydän ja keittiön väritykseen. Yhden mintunvihreän tuolin haluaisin kyllä säilyttää sellaisenaan. Se saa sitten paikkansa jostakin muualta talosta.
Tällaisia torstaipäivän mietteitä ja kuvia tällä kertaa!
Iloista loppuviikkoa ja tervetuloa kaikki uudet lukijat! :)
Kaunis ja iso tupa. Kivan näköinen pöytä sekä tuolit. Puunvärinen sopii hyvin korin kanssa.
VastaaPoistaMahtavaa kun tupa on iso, niin lasten leikit mahtuvat myös sinne.
Kiitos Tuija! Puun värinen tuoli ja vanha kori sopivat tosiaan hyvin samaan kuvaan. :) Kyllähän tässä leikkimään mahtuu. Tupa on vain yleensä leikkien takia vähän eri näköinen, kuin näissä siivouksen jälkeen otetuissa kuvissa :D
PoistaOn kyllä komea tupa. Ja pöytä erittäin kaunis. Aivan varmasti maalaamalla saat siitä mieleisen!
VastaaPoistaKiitos Pilvi! Tykkään pöydästä kovasti, ja kunhan sen saa maalattua, niin ei tarvitse aina peitellä sitä liinalla. :)
PoistaNuo teidän hirsiseinät on kyllä superkauniit. <3 Aina vain ihailen niitä!
VastaaPoistaKiitos Tiina! Onneksi uskalsimme käsitellä ne noin tummiksi, vaikka moni sitä kauhisteli etukäteen ja osa myös jälkikäteen. :)
PoistaHei
PoistaTässä oman remontin suunnitteluvaiheessa olen usein törmännyt Pinterestissä juuri teidän talon seinien väriin sellaisena itselle kiinnostavana :) <3 . Varmaan muistat minkä merkkistä, nimistä ja sävyistä tuotetta käytti hirsien pinnottamiseen. Olisi kiva kuulla.
Tanja
Hei! Onneksi huomasin tämän viestisi. Meidän hirsiseinät on käsitelty itse sekoitetulla pellavaöljylasuurilla, johon on lisätty eri pigmenttejä. http://taloahonlaidalla.blogspot.com/2017/03/toivepostaus-hirsiseinien-kasittely.html Blogistani löytyy oma postaus, jossa koko resepti on kerrottu. :)
PoistaSain just viime viikolla viimeisen osan Onnelin ja Annelin kirjoista luettua.. mietin että pitäisikö ihan elokuvissa käydä katsomassa, mutta jospa vielä antaisi niiden lasten omien maailmojen elää mielikuvissa sitten kuitenkin :D Tiedän että ollaan Onnelista ja Annelista varmaan yhtä kriittisiä, elokuvaan vaan ei voi mahduttaa sitä kaikkea mitä mielikuvitus siihen kirjaan värittää!
VastaaPoistaNiin se vain on! Kun on omassa mielikuvituksessaan kuvitellut kaiken tietynlaiseksi kirjaa lukiessaan, niin väkisinkin elokuva jää siihen oman mielikuvituksen luomaan kuvaan verrattuna vajaaksi ja valjuksi! :)
PoistaHi María ,, i love your blog ,, you have a new follower from chile
VastaaPoistaAngélica
Thank you Angelica! :)
Poista