Meidän 4- ja 6-vuotiaat aloittivat tänä syksynä ensimmäiset omat harrastuksensa. Aiemmin he ovat käyneet vain kerhossa parina päivänä viikossa sekä minun kanssani perhekerhossa, eivätkä ole sen kummempia harrastuksia kaivanneet. Nyt pojalla alkoi eskari ja ajattelin ensin, että siinä on varmasti kotihoitoon tottuneelle ja kotona hyvin viihtyvälle 6-vuotiaalle tarpeeksi toimintaa. Kyselin kuitenkin häneltä ajoissa ennen harrastuksiin hakuja, josko hän haluaisi mennä vaikka meidän oman kylän liikuntakerhoon. Vastaus oli tiukka ei. Päättelin, että eskarin aloitus jännitti häntä sen verran, ettei hän halunnut muita uusia juttuja samalle syksylle. Kun eskaria oli kulunut pari viikkoa ja se alkoi tuntua tutulta, muuttui pojan mielipide täysin. Hän halusi ehdottomasti päästä akrobatia-kerhoon ja mielellään vielä heti samana päivänä! Tietenkin kaikki akrobatiaryhmät olivat jo täynnä, mutta tuohon oman kylän liikuntaryhmään hän pääsi, ja siellä onkin myös monta tuttua eskarikaveria. Ensi vuonna taidan ilmoittaa pojan akrobatiaan sillä sekunnilla, kuin ilmoittautuminen alkaa, sillä niin kovasti hän tykkää tehdä kaikenlaisia temppuja!
Meidän 4,5-vuotias tyttö tykkää kaikista perinteisistä tyttöjen jutuista. Prinsessat, ballerinat, mekot, vaaleanpunainen väri ja tanssi ovat ihan ykkösjuttuja. Niinpä ei ollut kovin vaikea arvata, mikä harrastus häntä kiehtoisi. Balettiin hän olisi varmaan kaikkein mieluiten mennyt, mutta ilmoitin hänet lastentanssiin, jossa kokeillaan baletin lisäksi muitakin tanssityylejä. Minusta on kiva, että hän saa kokemusta eri lajeista ja voi sitten myöhemmin päättää, haluaako keskittyä johonkin tiettyyn tanssityyliin (vai johonkin ihan muuhun harrastukseen). Hyvin innokas pieni tanssijan alku hän on ainakin kahdella ensimmäisellä tunnilla ollut.
Tytöllä ei ollut vielä yhtäkään balettipuvun tyylistä asua, joten sellainen käytiin hakemassa mistäpä muualtakaan kuin H&M:ltä. Sieltä löytyivät myös hopeiset tossut, jotka ovat vielä vähän isot, mutta pysyvät silti jalassa. Kyllä tuo tyttö on niin suloinen näky tylliunelmassaan ja tytöstä näkee, että hän nauttii tanssahtelusta kovasti.
Siskoni on tanssinopettaja ja hän on pitänyt huolen siitä, että tytöllä on asianmukaista kirjallisuutta saatavilla. Ihanassa Pikku ballerina tanssii -kirjassa on eri baleteista yksinkertaisia tanssiohjeita ja kaunis kuvitus. Mukana on vielä cd-levy, josta voi kuunnella kyseisten balettien musiikkia harjoitellessaan. Nämä ovat kyllä pienen ballerinan unelmakirjoja.
On ihana huomata, että molemmille lapsille löytyi täksi syksyksi mieluisa, omantyylinen, harrastus. Toivottavasti harrastuksiin lähteminen on yhtä mieluisaa syksyn pimetessä ja vielä joulun jälkeenkin!
OLISI HAUSKA KUULLA, MILLAISIA HARRASTUKSIA TEIDÄN LUKIJOIDEN LAPSILLA ON! :)
Meidän prinsessa joka täyttää maaliskuussa 3 vuotta, aloittaa kanssani urheiluseuran järjestämän jumpan. Olihan se arvokas mutta mielelläni maksan siitä että on jotakin mielekäs harrastus lapsilla ja jotain mitä aina odottaa. Aloitimme myös kerhon joka alkoi ihan meidän lähellä, helppo mennä tyttöjen kanssa :)
VastaaPoistaPerhekerhoihin ja vanhempi-lapsijumppiin on mukava mennä yhdessä, kun lapset ovat pieniä. :) Isommat kaipaavat sitten jo ihan omia harrastuksia. Hauska huomata, miten erilaisia lapset ovat. Meilläkin poika halusi seurakunnan kerhon lisäksi muun oman harrastuksen vasta 6-vuotiaana ja tyttö olisi lähtenyt tanssimaan varmasti jo vuosi sitten, jos olisin sellaista ehdottanut. :)
PoistaMeillä 8-vuotias käy muodostelmaluistelussa kerran viikossa, nyt vajaa 2 vuotta takana harrastusta. Todennäköisesti tammikuussa siirtyminen "seuraavaan ryhmään".
VastaaPoistaLuistelu on myös tosi kiva laji, itsekin tykkään, ja olisi varmasti myös meidän tytön mieleen. :)
PoistaVoi pientä balleriinaa 😍 Kaikki tuollainen on niin pienten tuttösten suosiossa! Meilläkin täällä pyörähtelee niin keijuja, enkeleitä, prinsessoja kuin balleriinojakin. Suloisia ovat söpöissä asuissaan.
VastaaPoistaMeidän vanhimmat lapset harrastavat pianonsoittoa ja kokkikerhoa, kolmas tytöistä lapsikuorossa laulantaa sekä askartelukerhoa. Siinä on ollut toistaiseksi ihan tarpeeksi ja on ollut helppoa, kun pääsevät harrastuksiinsa itsenäisesti menemään. Mukava, että harrastavat!
Kiitos Kaaru! :) Teillä on kivoja ja monipuolisia harrastuksia ja mukava, että lapset pystyvät kulkemaan niihin itse. Meillä se ei oikein onnistu, kun tuo oman kylän ainut liikuntakerho on vain alle kouluikäisille ja kaikki muut harrastukset ovatkin sitten 20km:n päässä. Näitä maalla asumisen harvoja huonoja puolia.
PoistaPianoa haaveilen meillekin, kun olen itse sitä soittanut ja käynyt lapsena soittotunneilla. Samoin olen laulanut monissa kuoroissa, joten olisi kiva,jos joku lapsistakin innostuisi kuorolaulusta jossakin vaiheessa. Ilo seurata, minkälaisia kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia kullekin lapselle vuosien mittaan muodostuu. :)
Meillä on omin jaloin mentynä (pienempänä rinkassa) harrastettu 2-vuotiaasta asti suunnistusta. Luonnossa liikkuminen on mukavaa! Hitaasti ja toisinaan myös varmasti mennään. Mukava ja halpa koko perheen harrastus!
VastaaPoistaVoi että, minä tykkäisin myös suunnistuksesta! Kouluaikoina olin siinä aika surkea ja seurailin vain sujuvasti muita, mutta nyt aikuisiällä olen ollut aina vähän kateellinen, kun joku on sanonut harrastavansa suunnistusta! Metsässä on kiva liikkua ja kun siihen lisää jännityksen rastien löytämisestä, niin se olisi varmasti tosi mukavaa koko perheen puuhaa! :)
PoistaOnneksi esimerkiksi Ylistaron alueella olevissa iltarasteilla on joka kerta myös RR-rata. Rastireitillä on koko matkan ajan metsässä reitti merkitty, joten eksymään ei pääse, vaikka ei osaisi yhtään suunnistaa. Toki lyhemmin pääsee maaliin jos osaa vähän oikoa. Eli ensi kesänä mukaan vaan! Tänään taisi juuri olla viimeiset iltarastit Ylistarossa tälle kesää.
PoistaHei, kiva kuulla! Täytyypä miettiä, jos ensi kesänä ehtisi kokeilemaan! :)
PoistaHarrastukset oi harrastukset. Pitäisi olla liikuntaa, taidetta, musiikkia, ja muuta kehittävää. Me on nyt päädytty panostamaan siihen, että toisella on piano ja toisella kantelemuskari. Ja 4h-kerhoon pääsee nuorempikin jo mukaan, se on sitten sen verran monipuolinen että siellä juostaan pallon perässä tai välillä leivotaan tai mitä milloinkin. Parasta on ettei harrastus ole turhan vakavaa! Siksi on vaikea löytää sellaista urheiluharrastusta, jossa voisi "vain pelailla" ilman mitään tavoitteita.
VastaaPoistaJoo mäkään en oikeen innostu mistään turhan vakavista harrastuksista. Pääasia, että lapsi tykkää ja viihtyy. Seurakunnan poika- ja tyttökerho on varmasti sit kouluiässä kiva harrastus, kun siellä tehdään kans monipuolisesti eri juttuja ja pojatkin kovasti liikkuu siellä, mutta kai ihan rennosti ilman turhaa vakavuutta. Voisin kuvitella, että poitsu tykkäisi siitä ensi vuonna, jos koulunkäynniltään vielä jaksaa jotain harrastaa. Tytön toivon kiinnostuvan jossakin vaiheessa kuorolaulusta, kun oon itekin aina laulanut kuorossa, mutta väkisin en ajatellut mihinkään viedä. Tuo tanssi taitaa nyt olla tytön lempparijuttu. :)
VastaaPoistaNiin ja piano, sen kyllä haluaisin meille! Sitten joskus, kun yläkerta on valmis ja alakertaan tulee taas tilaa. Sitä olisi kiva itse pimputtaa ja jotakin osaisi lapsillekin opettaa. :)
Poista