Talo Ahonlaidalla: Torstaikaaos

torstai 14. syyskuuta 2017

Torstaikaaos

Torstaiterveiset täältä Ahonlaidalta! Postausaiheet ovat taas olleet vähän kadoksissa. Rakennusrintamalla ei oikein tapahdu mitään, tai toki tapahtuu, mutta niin hitaasti, ettei postauksia voi jättää niiden varaan. Jatkuvat sateet häiritsee kovasti miehen piharakennushommia, eikä alkuviikon moottorisahan hajoaminenkaan kauheasti hommia nopeuttanut. Olisihan se helppoa ja mukavaa vain kuvailla joka viikko hyvin edistyneitä rakennusprojekteja ja postailla niitä tänne teidänkin nähtäväksenne, mutta ei se ihan niin taida nyt mennä.

Täällä vallitsee otsikon mukaisesti aikamoinen torstaikaaos. Kaksi nuorinta pitää huolen siitä, että lelut eivät pysy kuin pienen hetken kaapeissa omilla paikoillaan. Välillä tuntuu, että mitä enemmän leluja on pitkin lattioita ja mitä enemmän sohvatyynyjä, tuoleja ja peittoja on muualla kuin siellä, minne ne oikeasti kuuluvat, niin sitä paremmat leikit lapsilla on. Kaikenlaiset majat ja pesät ovat nyt lasten mieleen ja peitot sun muut rekvisiitat eivät kovin usein ajaudu leikin jälkeen takaisin omille paikoilleen – ainakaan heidän toimestaan. 


 


Itse olen aika rento kodin järjestyksen suhteen silloin, kun ei ole vieraita tulossa, joten lapset saavat aika vapaasti leikkiä ja rakennella majojaan. Minua ei yleensä kauheasti haittaa, vaikka majat olisivat useamman päivän paikoillaan, eikä minulla ole ongelmia mennä illalla nukkumaan, vaikkei koti olisi tip top siistinä seuraavaa aamua varten. Jos lapsilla on kivat maja- tai legoleikit kesken, niin ne saavat olla rauhassa paikoillaan seuraavan päivän leikkejä varten. Välillä kyllä iskee kaaosahdistus, ja silloin häärään ympäri huushollia ja laitan pikavauhtia tavarat ja lelut paikoilleen. Aika usein myös haaveilen siististä ja leluvapaasta olohuoneesta ja keittiöstä, mutta kun muuta leikkipaikkaa ei lapsilla vielä ole ennen yläkerran valmistumista, niin minusta olisi aika kamalaa kieltää lapsia toteuttamasta mielikuvitustaan ja leikkimästä alhaalla vapaasti. 

On kyllä ihanaa, miten hyvin tyttö ja pikkuveli ovat saaneet leikit sujumaan nyt, kun esikoinen on aamupäivät eskarissa. Aiemmin kaksi vanhinta leikki aina yhdessä ja pikkuveli yritti pysyä mukana leikissä tai monesti leikki suosista omiaan.




Tänään tein lounaaksi kaikkien herkkuruokaa, pinaattilättyjä. Tyttö ja pikkuveli seisoivat omilla tuoleillaan molemmin puolin minua ja söivät lättyjä sitä mukaa, kun ehdin niitä paistaa. Lapset tykkäävät, kun välillä poiketaan tavallisesta ja syödäänkin ruoka seisten saarekkeen ympärillä. Nämä ovat niitä arjen ihania hetkiä, jotka muistaa pitkään. Pinaattilätyt ovat kyllä itse tehtyinä todella hyviä. Yleensä teen lätyt tällä ohjeella, mutta kaksinkertaisena. Nytkin käytin tuota ohjetta ja kaskinkertaistin muut aineet, paitsi pinaatin, kun sitä ei löytynyt pakkasesta kuin yksi pussi (150g). Poikakin herkutteli jo lätyillä välipalalla eskarista tultuaan ja miehellekin niitä riittää vielä.



OIKEIN IHANAA LOPPUVIIKKOA!


10 kommenttia:

  1. Leikki on lasten työtä. 💛 Minusta on niin ihana, että lapset leikkivät! Tänä digiaikana se kun ei aina ole enää itsestään selvyys.

    Meilläkin leikit kulkeutuvat usein pitkin kotia. Välillä se näissä pienissä neliössä ahdistaa, mutta olen ajatellut, että tämäkin aika on jossain vaiheessa muisto vain ja sitten tavarat saavat olla ihan kyllästymiseen saakka taas omilla paikoillaan. Joten nyt kun on leikin aika, saavat leikkiä. 💛

    Itsetehdyt pinaattiletut ovat älyttömän hyviä! Täälläkin talossa niitä paistellaan harva se hetki, kun uppoavat lapsillekin niin hyvin. Ihana, helppo eväs.

    Jospa kelit kuivaisivat ja aurinko näyttäytyisi enemmän, niin saisitte rakennusprojektejanne eteenpäin. 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaaru!

      Niinhän se tahtoo olla, että vaikka lapsilla olisi omat huoneet, niin leikit kulkeutuvat silti sinne keittiöön ja muualle, missä äitikin päivällä touhuaa. Niin kuin sanoit, niin varmasti tulee sekin aika, kun tavarat alkavat pysyä paikallaan, kun lasten kasvaessa ei ole enää leluilla leikkijöitä. Sitten haikaillaan tätä aikaa, kun lapset olivat pieniä ja muistellaan näitä hetkiä. :)

      Poista
  2. Pienet sotkut ovat elämää ja lapsille leikkiminen tärkeää, kyllä kotona pitää saada elää. Sitä aina kuvittelee että muiden kodit ovat aina tiptop järjestyksessä, mutta eipähän sitä tule yleensä kuvattua itsekään niitä sotkuja vaan vain kauniissa järjestyksessä olevia nurkkia. Ihanaa että totuus on oikeasti muuta muillakin : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on! Välillä on vain niin mahdoton kaaos, että ei viitsi edes vieraita kutsua, kun sitä ennen pitäisi tehdä niin mahdoton raivausoperaatio.:D Mutta tämän postauksen innoittamana sain kuin sainkin kodin siistiksi viikonloppua varten. :)

      Poista
  3. Kovin on tutun näköisiä leikkejä kuvissa 😍 Meillä myös lapset rakastavat majaleikkejä ja kantavat kaikki viltit ja tyynyt omiin rakennelmiin. En minäkään jaksa liikaa kieltää ja välittää, leikkihän kun on lasten työtä. Joskus kyllä kieltämättä harmittaa kun juuri olet laittanut paikat kuntoon, niin minuutin päästä joka paikka onkin taas hujanhajan. Mutta eiköhän sekin aika joskus tule, kun sohvatyynyt pysyvät ojennuksessa ja lelut laatikoissa. Ja nyt näkee ainakin siivouspäivän tuloksen, hetken aikaa ainakin 😁 Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eerika! Tuo on niin totta, että kun välillä viitsii siivota, niin näkee kyllä hyvin työnsä tuloksen – ainakin hetken aikaa! :)

      Poista
  4. Majanrakennus se on täälläkin yksi suosikkileikki. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaiset majat taitavat olla kyllä kovasti lasten mieleen! :)

      Poista
  5. Oikein kodikkaita ja elämänmakuisia kuvia! Ja niin tutun näköistä myös, meillä on jatkuva kaaostila lastenhuoneissa ja tuvassa, keittiötä yritän pitää paremmin hallinnassa. :D Kaaoksen huomaan usein vasta silloin, kun joku yllättäin tulee pihaan. Minä vaan tahdon illalla ahdistua sotkuista ja usein kontin, lasten jo nukahdettua, lelut sohvien alta koriin. Aamulla ne taas joku kippaa lattialle ja levittää ympäsi taloa. Leikkimistä vartenhan ne tietenkin on. Huolestua kait täytyisi jos ne pysyisi korin sisällä päivästä toiseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se vain on! Itselle iskee välillä kauhea panikki, kun mietin, että mitä jos joku nyt tulisi yllätysvierailulle. Aina ajattelee, että kellään muulla ei varmasti ole ikinä tavarat näin levällään kuin meillä, mutta se ei taida pitää ihan paikkansa. :D Minäkin välillä konttaan pitkin lattioita ja kerään lelut lasten mentyä nukkumaan, koska silloin ei ole kukaan toisesta päästä sotkemassa uudestaan. Yleensä kyllä tyydyn vain antamaan lelujen olla ja käytän aikani johonkin mukavampaan iltaisin, ovatpahan lelut sitten taas valmiina seuraavan päivän leikkejä varten. :D

      Poista

Viestisi ilahduttaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...