Talo Ahonlaidalla: Aina vain kukkia

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Aina vain kukkia

Näitä kukkia tulee nyt kuvattua paljon, koska on niin ihanaa ja ihmeellistä, että omassa pihassa kasvaa oikeasti jotakin kaunista. Toivottavasti ette ihan kyllästy ainaisiin kukkakuviin! Lähes kaikki mahdolliset kukat ja pensaat ovatkin jo kukkineet, joten eipä näitä kuvia loputtomiin enää riitä. Syreenit, pihlajat ja tuomet eivät tänä vuonna  vielä kukkineet ja varjoliljat taitavat olla ainoita kukkia, joiden kukinta on vielä tulossa. Osa kuvista on vähän synkkiä, kun otin ne pilvisenä päivänä.
 

Haimme kuusi vuotta sitten huutokaupasta hankkimamme vanhan maitotonkan mummulasta, jossa se oli ollut säilössä. Mies haki siihen ison kimpun eri värisiä lupiineja koristeeksi. Pihatien toisella puolella ruoho alkaa jo monin paikoin vihertää. Eiköhän sielläkin kohta ole kunnon nurmikko.




 Kitkin ruusu- ja syreenipenkeistä rikkaruohot ja levitin mullan päälle sanomalehtikerrokset. Mies on säilönyt rakentamisen aikaisia höylän lastuja jätesäkkeihin, ja niitä levittelin sanomalehtien päälle. Katsotaan, pysyvätkö rikkaruohot tällä konstilla edes vähän paremmin poissa.




 Valamonruusu aloitti myös kukintansa kuistin nurkassa.



Lapset ovat nyt mummulassa yökylässä. Mies on mittaillut aitan paikkaa ja suunnitellut perustusten tekoa. Minä kitkin vähän porkkanamaata ja parsin ison pyykkikopallisen rikkinäisiä vaatteita. Viimeksi mainittu homma on ollut jo pitkään tehtävälistallani ja nyt, kun lapsetkaan eivät ole kotona, niin en enää keksinyt yhtäkään tekosyytä olla tarttumatta neulaan ja lankaan. Valmista tulikin lopulta yllättävän nopeasti.

Illalla menemme miehen kanssa seurakuntamme kesätapahtumaan. Onpa mukava mennä välillä tilaisuuteen, kun tietää, ettei tarvitse kaivella joka välissä käsilaukun pohjalta rusina-askeja, eikä tarvitse miettiä, että juoksenteleeko ja kiljahteleeko oma jälkikasvu nyt vähän liian kovaa jne. Meillä on vähän niin kuin vuosipäiväkin nyt, tai tarkemmin sanottuna eilen tuli yhdeksän vuotta siitä, kun mies kosi minua ja menimme kihloihin. On se kyllä tärkeä saada viettää välillä aikaa ihan kahdestaan, vaikka lapsia meinaakin olla ikävä. :)


Aurinkoista viikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Minäkin meinaan haluta joka päivä postailla instagramin puolella jotain kukkakuvia - niin vaikea on hillitä, kun niistä vaan nauttii niin paljon, heh. Kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne niin ihania ja minkäs sille mahtaa, kun kukkia aukeaa harva se päivä, niin pakkohan ne on ikuistaa! :D

      Poista

Viestisi ilahduttaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...